Cracked Ps4

[Tigre]

En oo tota pelannut mut tosi hienosti rakennettu arvostelu. Itellä jäi se FF X kesken ku menin "viisana" touhuamaan muuta välissä mm Skyrimin modailemista ja jotenkin kun palasin x:n pariin niin se tiivis ote ja tunnelma oli päässyt karkamaan. Aloitan sen paremmalla ajalla alusta ja ottaen uuden asenteen / katsoo eri vinkkelistä sitä vuoropohjaista taistelumekaniikkaa positiivisella tavalla mitä aiemmin moitin. Ku aloin pelaa x:aa niin oli niin uutta mulle tuo vuoropohjaisuus kun aiemmin tykästynyt niin paljon mm Horizonin ja Bloodbornen kaltaiseen vapaaseen taistelusysteemiin mistä tykkäsin noissa peleissä tosi paljon. Horizoninissa se vapaa ei-vuoropohjainen taistelutyyli oli helvetin hyvin onnistunut, sillä ainakin tuossa Horizonissa siitä vapaasta mättämisestä taisteluissa huolimatta pystyi tosi hyvin strategioimaan esim sitä robotti t-rexia vastaan ja oppien samalla hahmottamaan sen käyttäytymisen jne. Molemmat imo omalla tavallaan hyviä taistelutyyljeä se ei-vuoropohjaisuus ja vuoropohjaisuus tietty mistä pelistä on kyse, niin vaikuttaa varmasti tosi paljon et kumpi systeemi toimii missäkin pelissä paremmin. Uskon et varmasti opin arvostamaan sitä vuoropohjaisuutta kun tarpeeks on pelitunteja kertynyt FF Xssa kun sen vähän myöhemmin aloitan ja pääsee kunnolla siihen sisään.

 

[JP Fux]

En oo tota pelannut mut tosi hienosti rakennettu arvostelu. Itellä jäi se FF X kesken ku menin "viisana" touhuamaan muuta välissä mm Skyrimin modailemista ja jotenkin kun palasin x:n pariin niin se tiivis ote ja tunnelma oli päässyt karkamaan. Aloitan sen paremmalla ajalla alusta ja ottaen uuden asenteen / katsoo eri vinkkelistä sitä vuoropohjaista taistelumekaniikkaa positiivisella tavalla mitä aiemmin moitin. Ku aloin pelaa x:aa niin oli niin uutta mulle tuo vuoropohjaisuus kun aiemmin tykästynyt niin paljon mm Horizonin ja Bloodbornen kaltaiseen vapaaseen taistelusysteemiin mistä tykkäsin noissa peleissä tosi paljon. Horizoninissa se vapaa ei-vuoropohjainen taistelutyyli oli helvetin hyvin onnistunut, sillä ainakin tuossa Horizonissa siitä vapaasta mättämisestä taisteluissa huolimatta pystyi tosi hyvin strategioimaan esim sitä robotti t-rexia vastaan ja oppien samalla hahmottamaan sen käyttäytymisen jne. Molemmat imo omalla tavallaan hyviä taistelutyyljeä se ei-vuoropohjaisuus ja vuoropohjaisuus tietty mistä pelistä on kyse, niin vaikuttaa varmasti tosi paljon et kumpi systeemi toimii missäkin pelissä paremmin. Uskon et varmasti opin arvostamaan sitä vuoropohjaisuutta kun tarpeeks on pelitunteja kertynyt FF Xssa kun sen vähän myöhemmin aloitan ja pääsee kunnolla siihen sisään.

Kiitoksia

Joo ja eihän tuommonen vuoropohjainen toimisi yhtään tuossa Horizonissa. Ne on kyllä omallatavallaan suht täydellisiä pelejä, jos tuo genre on lähellä sydäntä. Yksi ihan ok taistelusysteemi olisi semmoinen hybridi joka oli mm Squaren klassikossa, Vagrant Storyssa. Voisin jopa veikata että uusien Fallouttien V.A.T.S on ottanut tuosta hiukan vaikutteita. Siinä ihan mielenkiintoinen ja erillainen peli, jota tuli aikoinaan pelattua suht paljon. Voisi sen ottaa joskus tässä työn alle.


View: https://www.youtube.com/watch?v=JUid6ZFIM28

 

[Luni]

Tigre suosittelen kovasti hankkimaan Ghost of Tsushima pelin, veikkaan että tykkäät paljon Kurosawa ja aasia fanina. Pelissä löytyy jopa tila missä pelata Kurosawan elokuvien tyylissä, mustavalkoisena ja hienouksilla. Itse nyt pelannut reipas 20h ja fiilis aivan katossa pelin kanssa, paras "Samurai" genren peli mitä tullut vastaan.

 

[Tigre]

Erittäin isot kiitokset vinkistä. erttäin kiinnostavalta vaikuttaa. En oo viime aikoina perehtynyt uusiin peleihin et mitä pelejä on tullut, pelien suhteen oon mättänyt vaan Overwatchia. tuo menee ehdottomasti hankintaan, tosin vasta 7. elokuuta tilipäivänä.

 

[Tigre]

A Plague Tale: Innocence. Tätä aloin pelaa ja jotain mietteitä haluan laittaa ku on pelattu ehkä 3h.


Itse pidän kaikkein eniten ehkä tarinallisista peleistä, enemmän kuin jopa avoimen maailman peleistä, tosin onhan nekin tarinallisia monet niistä, mut tarkoitan tän kaltaisesta tarinallisista peleistä, jotka ei oo avoimen maailman pelejä. Kuten toisena esimerkkinä vaikka Beyond Two Souls jne, jotka on aika putkijuoksua mutta tunnelma ja tarina on jotenkin paljon intensiivisempää kuin avoimen maailman peleissä.

Nyt itse pelin mietteisiin. Alku alkaa tarinallisesti eräällä surullisella kohtauksella joskin se oli tosi tehokas kohtaus mystisyydessään. Tarinallinen meininki etenee tosi hyvin, joskaan ei voita lähellekään etenkin Uncharted Thief s Endia. Se on musta MGSien jälkeen paras putkijuokumainen tarinallinen peli, et antaisin tähän mennessä tarinallisuuden tasosta sellaisen 8½ jos toi Uncharted on täys 10. Tässä ongelmana jos tohon peliin vertaa, niin paljon paljon ohuempi tarinan pohja ja etenkin välinäytöksien dialogi on aika ohutta ja suht yksinkertaista. Toinen syy miksi jää Unchartedista jälkeen on et kun siinä vaihtuu miljööt tuon tuosta vaikka mihin upeaan miljööseen. Tosin eihän tää peli voi hyyppiä tuolleen siis mitenkään koska totetus ja aivan kaikki kusisi päin mäntyä. Mut jos taas verrataan tuohon parempaan peliin niin tää toistaa itseään pyörien samoissa miljöissä häviten edellä mainitulle pelille. Pelattavuus on sellaista niinkuin yleensä tällaisissa peleissä on, aivan riittävän hyvää, ei mitään pahaa sanottavaan. Sit se et miten pelissä taistellaan on musta vähän omituinen juttu, en sanoisi sitä kekseliääksi vaan toisin päin eli mielikuvituksettomaksi. Taistelu on sellaista et pitää pyörittää kiveä narulla vauhdilla ja sit sillä tähdätä yrittää päähän osua. Jotenkin en vaan oikein saa kiksejä tuosta pelin tekijöiden"keksinnöstä" et millä taistellaan ja miten.

Nyt pelin parhaimpaan asiaan josta tässä tulee isot kehut vaikka äsken moitin joiltain osin peliä keskiverroksi mut seuraava kertomus on ihan 10 tasoa. Siis ikinä ei missään pelissä oo ahdistanut ja pelottanut pelata peliä näin paljon. Ei saatana. Jopa niin ahdistavaa et mietin jo et pystynkö mä edes tähän. Esim juosta jossain kylässä kapeeita käytäviä pitkin ja vihuja tulee vaikka minkä mutkan takaa. Mut tuo ei oo edes vielä mitään verrattuna siihen kuumotukseen kun rotta katasrofi alkaa. Pimeissä paikoissa rottia on niin paljon et ne täyttävät koko lattian ja tilan ollen pelkkää mustaa lattia ku rottia on niin helvetisti. Tuossa se on järettömän ahdistavaa kun jonkin soihdun kanssa pitää kulkea eteenpäin jossa rotat pelkää tulta mutta ovat aivan joka puolella ympärillä silti niin ei jumaliste, tuossa tulee sellainen kauhea tunne et tila loppuu kokonaan ja yksikin pieni virhe johtaa sut siihen et rotat käy kimppuun ja tappaa sekunneissa. Hirveintä on kepeillä jossa on tuli niin niillä mennä eteenpäin ku se sammuu aina vähän väliä niin tulee liian kiire mun psyykelle ottaa toinen keppi kun rotat on aivan joka puolella. 10 pisteet tuolle et on ahdistavin peli mitä koskaan pelannut.

Tähän mennessä on sellaista 8 tason meininkiä kaikki jutut huomioonottaen, eli ihan jees tarinllinenpeli mut noiden rottien tullessa oon nytkin kahden vaiheilla pystynkö jatkaa peliä ku kuumottaa ihan jäätävästi...

 

[Mike]

Tigre suosittelen kovasti hankkimaan Ghost of Tsushima pelin, veikkaan että tykkäät paljon Kurosawa ja aasia fanina. Pelissä löytyy jopa tila missä pelata Kurosawan elokuvien tyylissä, mustavalkoisena ja hienouksilla. Itse nyt pelannut reipas 20h ja fiilis aivan katossa pelin kanssa, paras "Samurai" genren peli mitä tullut vastaan.

ACT 3 menossa ja on upea peli.

 

[tocamer]

A Plague Tale: Innocence. Tätä aloin pelaa ja jotain mietteitä haluan laittaa ku on pelattu ehkä 3h.


Itse pidän kaikkein eniten ehkä tarinallisista peleistä, enemmän kuin jopa avoimen maailman peleistä, tosin onhan nekin tarinallisia monet niistä, mut tarkoitan tän kaltaisesta tarinallisista peleistä, jotka ei oo avoimen maailman pelejä. Kuten toisena esimerkkinä vaikka Beyond Two Souls jne, jotka on aika putkijuoksua mutta tunnelma ja tarina on jotenkin paljon intensiivisempää kuin avoimen maailman peleissä.

Nyt itse pelin mietteisiin. Alku alkaa tarinallisesti eräällä surullisella kohtauksella joskin se oli tosi tehokas kohtaus mystisyydessään. Tarinallinen meininki etenee tosi hyvin, joskaan ei voita lähellekään etenkin Uncharted Thief s Endia. Se on musta MGSien jälkeen paras putkijuokumainen tarinallinen peli, et antaisin tähän mennessä tarinallisuuden tasosta sellaisen 8½ jos toi Uncharted on täys 10. Tässä ongelmana jos tohon peliin vertaa, niin paljon paljon ohuempi tarinan pohja ja etenkin välinäytöksien dialogi on aika ohutta ja suht yksinkertaista. Toinen syy miksi jää Unchartedista jälkeen on et kun siinä vaihtuu miljööt tuon tuosta vaikka mihin upeaan miljööseen. Tosin eihän tää peli voi hyyppiä tuolleen siis mitenkään koska totetus ja aivan kaikki kusisi päin mäntyä. Mut jos taas verrataan tuohon parempaan peliin niin tää toistaa itseään pyörien samoissa miljöissä häviten edellä mainitulle pelille. Pelattavuus on sellaista niinkuin yleensä tällaisissa peleissä on, aivan riittävän hyvää, ei mitään pahaa sanottavaan. Sit se et miten pelissä taistellaan on musta vähän omituinen juttu, en sanoisi sitä kekseliääksi vaan toisin päin eli mielikuvituksettomaksi. Taistelu on sellaista et pitää pyörittää kiveä narulla vauhdilla ja sit sillä tähdätä yrittää päähän osua. Jotenkin en vaan oikein saa kiksejä tuosta pelin tekijöiden"keksinnöstä" et millä taistellaan ja miten.

Nyt pelin parhaimpaan asiaan josta tässä tulee isot kehut vaikka äsken moitin joiltain osin peliä keskiverroksi mut seuraava kertomus on ihan 10 tasoa. Siis ikinä ei missään pelissä oo ahdistanut ja pelottanut pelata peliä näin paljon. Ei saatana. Jopa niin ahdistavaa et mietin jo et pystynkö mä edes tähän. Esim juosta jossain kylässä kapeeita käytäviä pitkin ja vihuja tulee vaikka minkä mutkan takaa. Mut tuo ei oo edes vielä mitään verrattuna siihen kuumotukseen kun rotta katasrofi alkaa. Pimeissä paikoissa rottia on niin paljon et ne täyttävät koko lattian ja tilan ollen pelkkää mustaa lattia ku rottia on niin helvetisti. Tuossa se on järettömän ahdistavaa kun jonkin soihdun kanssa pitää kulkea eteenpäin jossa rotat pelkää tulta mutta ovat aivan joka puolella ympärillä silti niin ei jumaliste, tuossa tulee sellainen kauhea tunne et tila loppuu kokonaan ja yksikin pieni virhe johtaa sut siihen et rotat käy kimppuun ja tappaa sekunneissa. Hirveintä on kepeillä jossa on tuli niin niillä mennä eteenpäin ku se sammuu aina vähän väliä niin tulee liian kiire mun psyykelle ottaa toinen keppi kun rotat on aivan joka puolella. 10 pisteet tuolle et on ahdistavin peli mitä koskaan pelannut.

Tähän mennessä on sellaista 8 tason meininkiä kaikki jutut huomioonottaen, eli ihan jees tarinllinenpeli mut noiden rottien tullessa oon nytkin kahden vaiheilla pystynkö jatkaa peliä ku kuumottaa ihan jäätävästi...

Ite pelasin kans tän ja ihan ok oli. Ehkä lopussa vähän jo puudutti, kun aika samalla kaavalla kaikki ratkesi. Tarinana oli hyvä. Jännääki oli. Kannattaa hankkia, jos on storessa halvalla.

 

[tocamer]

ACT 3 menossa ja on upea peli.

Uppoiskohan tää mulle? Kävin twitchissä tässä joku päivä kattoon, josko pelaisit, mutta siellähän vaan länkytettiin jotaki paskaa.

 

[Mike]

Uppoiskohan tää mulle? Kävin twitchissä tässä joku päivä kattoon, josko pelaisit, mutta siellähän vaan länkytettiin jotaki paskaa.

Vedin tänään loppuun, oli kyllä kova peli. Meen kohta striimaan, niin tuutko toosa vetään liveen Destinyä?

 

[tocamer]

Vedin tänään loppuun, oli kyllä kova peli. Meen kohta striimaan, niin tuutko toosa vetään liveen Destinyä?

Voin mä tunniksi tulla.

 

[tocamer]

Max 2h

 

[Mike]

Jees, pistän lähetyksen tulille

 

[Tigre]

Pitää tulla tänne hehkuttaa Rise of the Tomb Raideria, jota aloin pelaa. On ollut mulla tää peli viime joulusta ja jostain kummasta syystä ei oo tullut koskettua peliin, paitsi nyt ja ihan ihmettelen miten oon näin loistavan pelin antanut vaan pölyyntyä hyllyssä... Odotukset oli korkealla koska niin hyvät arviot saanu ja tiennyt et tää on tarinallinen peli ja mä niistä niin tykkään. Tää vieläpä ylitti noi kovat odotukset. Oon pelannut nyt varmaan joku 6h ja aika kikseissä oon tässä vaiheessa.

Peli alkaa lumisella korkealla vuorella ja hakuilla kiivetään vuorta ja pelin grafiikat kun on vielä ihan huipputasoa ja siksi niin helkkarin siistiä tuollainen luminen vuori miljöö. Immersio itellä aina kasvaa jos pelissä on kova grafiikat. Hyvällä tavalla ihan pirun kuumottavaa tuo vuori kiipeily ihan oikeasti etenkin kun lumivyöry tulee sieltä ja sit melkein tiputaan tai oikeasti tiputaan ja alas on pitkä matka ja näytetään vaikka kuin moneen otteeseen et miten korkealla ollaan. Hui. Pelattavuus on jo tuossa kiipeily kohtauksessa todella hyvää ja taistelumekaniikka toimii kanssa tosi hyvin. Nyt siihen isoimpaan plussaan, eli tarinaan. Ihan saamarin tyylikkästi kerrotaan mielenkiintoista tarinaa, mm hyviä vällinäytöksiä ja mm kun hypätään ajassa taaksepäin välillä pohjustaen asioita jne. ja Ja hyviä henkilöhahmoja on pelissä. Sit se on musta kiksejä aiheuttavaa tarina yhteydessä tapahtumapaikkoihin. Perhanan hienosti vaihtelee miljööt vaikka minkälaisiin. Etenkin Mongolia jota pelasin äsken niin siitä sain eniten kiksejä tähän asti. Upeasti toteuttuja nuo taphtumapaikat kun alla on se kova graffamoottori niin etenkin tuo Mongolia miljöö heräsi upeasti eloon. Korkeita vuoria ja synkän näköinen paikka jossa ei paista aurinko ja lunta sataa ja välillä taivas on ihan purppuran punainen jne ja siellä hiivskellä tappaen pahiksia. Tuossakin "tehtvässä" oli hitosti sitä kuumottavaa kiipeilyä kun mennään johonkin korkeaan rakennelmaan ja mm kapeita lankkuja pitkin. Inventoryt sun muut niin niitä on paljon mutta ne on tosi simppelisti toteutettuja vaikka ns sälää on paljon, mut homma toimii. Ainut miinus pelille tulee että aivan koko ajan jokapuolella on kerättävää ja sitä on kyllä vähän liikaa mut vähän pakko niitä keräillä et saa parannusrohtoja ja aseisiin esim jousen nuoliin myrkkyä jne. Kerron sit ku oon pelannut kokonaan et mitkä loppufiilikset on.

 

[Luni]

Noi kaikki kolme "uutta" Tomb Raideria ihan asiallisia pelejä, eka tuli 2013 ja sitten juurikin Rise of the Tomb Raider 2015 boksille(2016 Ps4 jne) sekä uusin Shadow of the Tomb Raider 2018. Pelit kannattaa pelata ensimmäisestä uudesta versiosta, kertoo Laran kasvutarinan alusta. Hyviä peli hetkiä Tigre. Mietiskellyt itsekkin pelien pelaamista alusta uudelleen, jossain vaiheessa on ilmeisesti tulossa niin sanottu neljäs osa, tietoa ei kyllä ole missään varmistettu.

 

[Tigre]

Lunilta hyvä pointti et kannattaa pelata ekasta osasta aloittaen niin kelasin asiaa ja jätin tuon Rise of the Tomb Raiderin kesken, onneksi en ollut kerennyt pelaa kun joku 6h. Kuitenkin tosi tarinallisia pelejä kuitenkin niin päätin et ostan jossain vaiheessa sen ekan uuden version ja sit vasta siirryn tähän ku oon sen pelannut.

 

[JP Fux]

Nyt "löytyi" huippu peli: Remnant from the ashes!

Ensimmäinen souls tyylinen peli joka ei raiskaa minnuu perseeseen ilman tummelia, mikä ehkä johtuu siitä kun tässä melee taistelu on niin pienessä roolissa! Tää on just sopivan haastava meikälle. Vajaa 30h pelannut ja veikkaan että tää jää kovalevylle semmosena pelinä jonka pariin palaa aina tietyin väliajoin.

Tässäkin kyllä oli lähellä ettei tullut poistettua kun eka bossi tuli vastaan. Se on itelle ollut ylivoimasesti vaikein ja siihenkin mennessä pelitunteja oli tullut jo kiitettävästi.

Hyvän tästä tekee myös se että peli generoi aina uudella pelikerralla sen maailman uudestaan. Itse esim pelannut tuon ekan maailman läpi 5-6 kertaa. Tämä siksi kun joka kerta on mahdollista saada uusia aseita, armoreita jne. Maailmoja on yhteensä viisi jos oikein ymmärtänyt. Onneksi tästä löytyy erikseen "adventure"-moodi, jossa voit pyöritellä mitä maailmaa vaan uudestaan ja uudestaan. Ei siis tarvitse pelata aina tarinamoodia uudestaan alusta asti, että pääset kokeilemaan myöhempiä karttoja eri luolastoilla.

noin 30h pelaamisen jälkeen: 9/10 ja nousee miun top-10 all time pelien listalle!

Jos pelaajia löytyy tälle, aletaan pelailee porukassa!


View: https://www.youtube.com/watch?v=YKYs1SiMO_k

 

[Mike]

Näyttää hyvältä. Jotain peliä tässä harkinnut vielä ennen vitosta ja Cyberpunkkia.

 

[Ramimi]

Ääni Remnantille, antaa myös hyvin vapaat kädet siihen, miten haluaa hahmonsa rakentaa "taitopisteiden", asujen ominaisuuksien ja aseiden suhteen

 

[JP Fux]

Joo kyllä yllätti miut täysin. 49,90€ tais olla storessa ja sisälti kaksi lisäosaa.

Tää on kyllä ylivoimasesti paras souls tyylinen peli, lähinnä just sen takia kun tää ei oo niin vaikea :D Ja oon tainnu kaikki tämän tyyliset kokeilla, miinus Nioh 2.

Tuo hahmokehitys on kyllä miun mieleen. Voit just viiä sitä kehitystä siihen suuntaan mihin oma pelityylii vaatii. Samoin tuo armor settien eri bonus ominaisuudet on erinomainen juttu ja asemodit monipuolistaa taistelua entisestään. Itse esim käytän aika paljon "summoneita" ja sitten kun armor setin kautta saa noille ajallistakestoa +50%, traittien kautta bonus damagea niin voi ite keskittyä juoksemaan kauemmas ja ampumaan kaukaa sillä aikaa kun summonit tekee damagea vihollisille.

Ja sitten jos tuo ei toimi johonkin bossiin, voi helposti vaihtaa tyyliä, mut tuon tavan oon mieltäny itelleni parhaaksi kun tutkii karttoja. Oon tuolla tyylillä pelannut muutaman bossin läpi niin etten ite ampunut kun ehkä 10 kertaa pomoa kohti :D

 

[Tigre]

Pelaan tosi pitkästä aikaa Life is Strange 2. Uskomattoman tarinallinen / elokuvamainen peli. WARNING ei siis todellakaan sovi kaikille kun tässä vaan kävellään ja välillä painetaan jotain nappia jos pöydältä ottaa vaikka jotain. Leffan vahvuus on ehdottomasti niissä upeissa elokuvamaisissa välinäytöksissä joisa dialogi on 10+ tasoa, enkä edes ylikehu kun sanon et jos puhutaan ns oikean elämän tuntuisista peleistä niin tää ja eka osa vie kirkkaasti voiton. Saatanan upea tunnelma, kun ollaan milloin missäkin poliiseja piilossa.Tarinallisuuden lisäksi miljööt on tosi mielikuvituksellisia ja ihan kaikki jutut on tehty niin oikean elämisen tunne pelissä on erittäin vahvana pelatessa. Yritän spoilaamatta puhua. hyvä esimerkki miten luodaan tuota real life tunnetta on Ollaan metässä piilossa poliiseja ja mä juon isältäni pöllimät kaljatkin ja sit tulee mm tytöiltä viestejä kännykkään et missä helvetissä ootte. Toinen esimerkki on et esim juodaan eräässä talossa kahvia ja syödään aamupalaa siinä ja dialogi on upeaa tuossa kahvipöydässä, sit höpistään niitä näitä ja sit tulee kyssäri pelaajalle et haluatko lähteä jouluostoksille vai et. Ite valitsin jouluostoksille ja hypättin lava-auton lavalle ja sit männään. Jouluostospaikka oli kyllä upea kun ihan luminen maa, lunta sataa ja kuusia joka puolella ja siellä oli vaikka mitä ostettavaa ja ite en ostanur mitään vaan pöllin jojon lahjaksi pikkuveljelle. Se on kyllä uber siistiä et miljööt ja säätilat vaihtelee joka episodissa ja jopa joka episodin sisälläkin muutaman kerran ollen kekseliään näköisiä ja kaikki erilaisia mestoja. Ollaan tosiaan missä milloinkin piilosilla. Melkein unohdin tärkeän asia, se et tässä tehdään pieniä mutta etenkin todella isoja päätöksiä ja juoni kulkeutuu sinne suuntaan miten itse tekee valinnat. Ite tykkään saatanasti tällaisista peleistä.