Proteiinisynteesi ja aterioiden ajoitus

[muriaani]

Pitää paikkaansa kun puhutaan taviksesta. Jokainen meistä voi jättää vaikka joka toinen päivä syömättä. Tai olla koko viikon syömättä. Ei varmasti kuole. Mutta kun puhutaan urheilijoista jotka haluavat kehittyä on ihan eri juttu. Pyysin nimetä bodareita jotka syövät 1-2 kertaa päivässä. Odotan edelleen vastausta montako löydätte Ei kerran päivässä syömisessä ole mitään etua tai järkeä. Kuka on niin sairas että haluaa vetää päivän kalorit yhdellä aterialla Urheilijalle paskin vaihtoehto.

Edelleen korjasin tätä huuhaa väitettä verensokereista:

Jos syö 2 kertaa päivässä on täysin mahdoton pitää verensokeri tasaisena. Saatikka treenata tehokkaasti. Aterioiden välille jää helposti 10 tuntia. Verensokerin heittely edesauttaa lihomista ja on terveysriski muutenkin.

Siinä olet oikeassa, että verensokerin heittely ei liity hyvään terveyteen.

Verensokerin saa heittelemään syömällä usein. Toki se ottaa aikansa, että kroppa oppii toimimaan harvemmin syöden. Kehitys menee tässäkin asiassa epämukavuuden kautta..

 

[Vesa Valkeejärvi]

Edelleen korjasin tätä huuhaa väitettä verensokereista:

Jos syö 2 kertaa päivässä on täysin mahdoton pitää verensokeri tasaisena. Saatikka treenata tehokkaasti. Aterioiden välille jää helposti 10 tuntia. Verensokerin heittely edesauttaa lihomista ja on terveysriski muutenkin.

Siinä olet oikeassa, että verensokerin heittely ei liity hyvään terveyteen.

Verensokerin saa heittelemään syömällä usein. Toki se ottaa aikansa, että kroppa oppii toimimaan harvemmin syöden. Kehitys menee tässäkin asiassa epämukavuuden kautta..

Samoilla ajatuksilla liikkeellä, eikä pelkästään ajatuksilla vaan verensokerimitarilla todettuna ja usean asiakkaan kanssa koettuna että harvoin syömällä verensokeri pysyy aika passelina. Tietysti, 100% merkitys on sillä mitä syö.

 

[muriaani]

Samoilla ajatuksilla liikkeellä, eikä pelkästään ajatuksilla vaan verensokerimitarilla todettuna ja usean asiakkaan kanssa koettuna että harvoin syömällä verensokeri pysyy aika passelina. Tietysti, 100% merkitys on sillä mitä syö.

Juuri näin. Mä syön treenien vaatimat tankkailut(hh) aina edellisiltana. Helppoa ja kätevää, kun treenipäivänä lihas täynnä, vatsa tyhjänä ja sokerit tasaisena.

 

[Rikkeri]

Suurin osa menee metsään siinä, että keskitytään yhteen asiaan ja ignoorataan isommat jutut. Se minkä stressin(tiedostamattoman) aiheuttaa joku saatanan aterioiden optimointi proteiinisynteesin takia, kumoaa kaiken sen höydyn mitä koitat juuri hakea.

Räikeä esimerkki tästä monen internetin liian tiedon raiskaaman natun ongelmasta on esim se, että kyykätään illalla, jotta kasvuhormonitasot nousisivat yöksi. Pelkästään negatiivinen nettovaikutus iltakyykkäämiselle pitäis herättää ihmisen, mutta ei, koska tuijotetaan vain yhtä mitätöntä asiaa.

Samalla kun mietitään jotain nippelisnappelis juttua, isoin pullonkaula on treenissä tai ravinnossa tai levossa. Mutta mitäs niistä, kuhan on joku marginaalinen juttu kuosissa.

Lopettakaa siis ressaaminen jostain proteiinisynteetistä, senkin ajan käytätte sarjatasolla toistojen parantamiseen.

Erittäin hyvin sanottu, eikä päde pelkästään treenaamiseen tai urheiluun vaan moneen asiaan ja harrastukseen ylipäänsä.
Jotkut keskittyy liikaa kikkailuun kun se ns. varma perustyö on se millä kehitystä tulee, perusteet kunnossa ja ahkera tekeminen on se miten edistytään ei mitkään hokkuspokkus jipot.

 

[beginner]

Erittäin hyvin sanottu, eikä päde pelkästään treenaamiseen tai urheiluun vaan moneen asiaan ja harrastukseen ylipäänsä.
Jotkut keskittyy liikaa kikkailuun kun se ns. varma perustyö on se millä kehitystä tulee, perusteet kunnossa ja ahkera tekeminen on se miten edistytään ei mitkään hokkuspokkus jipot.

Tässähän on varmaan eniten takana ilmiö, jota paremman sanan puutteessa nimitän vaikka harrastusvasteeksi. Nimittäin kun on kiinnostunut jostain asiasta ja tavoitteesta, sen kanssa haluaa viettää aikaa ja tutkia sen eri aspekteja, jolloin homma menee monesti näpräämiseksi. Harrastukseen kuuluukin yleensä olennaisena osana se, että siihen saa myös laitettua rahaa. Frisbeegolfissa ostetaan helvetinmoinen kassillinen kiekkoja vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Jääkiekossa saadaan jo pelkkiin mailoihin menemään useita satasia vuodessa. Bodauksessa käytetään hienoja lisäravinteita joille ei käytännön hyötyä näy ehkä ikinä. Juoksija tai perus saliharjoittelija pääsee laittamaan rahaa kenkiin ja treenivaatteisiin, jos muuta ei keksi. Näiden lisäksi tulee kuvaan vielä muutoksen- ja kokeilunhalu, joka antaa aihetta miettiä treenejä ja syömisiä uusiksi.

Muutama treeni viikossa ja tarpeeksi hyvä ruokavalio ei vaan ehkä riitä harrastukseksi kaikille.

 

[Mike]

Tässähän on varmaan eniten takana ilmiö, jota paremman sanan puutteessa nimitän vaikka harrastusvasteeksi. Nimittäin kun on kiinnostunut jostain asiasta ja tavoitteesta, sen kanssa haluaa viettää aikaa ja tutkia sen eri aspekteja, jolloin homma menee monesti näpräämiseksi. Harrastukseen kuuluukin yleensä olennaisena osana se, että siihen saa myös laitettua rahaa. Frisbeegolfissa ostetaan helvetinmoinen kassillinen kiekkoja vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Jääkiekossa saadaan jo pelkkiin mailoihin menemään useita satasia vuodessa. Bodauksessa käytetään hienoja lisäravinteita joille ei käytännön hyötyä näy ehkä ikinä. Juoksija tai perus saliharjoittelija pääsee laittamaan rahaa kenkiin ja treenivaatteisiin, jos muuta ei keksi. Näiden lisäksi tulee kuvaan vielä muutoksen- ja kokeilunhalu, joka antaa aihetta miettiä treenejä ja syömisiä uusiksi.

Muutama treeni viikossa ja tarpeeksi hyvä ruokavalio ei vaan ehkä riitä harrastukseksi kaikille.

Sulla unohtuu tuosta vain melkoisen iso pointti, joka edelleen näyttää sen ikävän todellisuuden. Uusista treenivaatteista ei ole haittaa, useista fribakiekoista ei ole haittaa, mailoista ei ole haittaa, lisäravinteista ei ole haittaa. Mutta siitä on haittaa, jos keskittyy treenaamiessa pieniin asioihin ignooramalla isot. Se epäolennaisten asioiden miettiminen ja niiden edessä tehokkaiden asioiden uhraaminen, on suurin virhe nykytreenaajilla. Vältellään kyykkyä ja viritellään ojennuksissa blood flow restriction kuminauhoja.

 

[Powerhousu]

Sulla unohtuu tuosta vain melkoisen iso pointti, joka edelleen näyttää sen ikävän todellisuuden. Uusista treenivaatteista ei ole haittaa, useista fribakiekoista ei ole haittaa, mailoista ei ole haittaa, lisäravinteista ei ole haittaa. Mutta siitä on haittaa, jos keskittyy treenaamiessa pieniin asioihin ignooramalla isot. Se epäolennaisten asioiden miettiminen ja niiden edessä tehokkaiden asioiden uhraaminen, on suurin virhe nykytreenaajilla. Vältellään kyykkyä ja viritellään ojennuksissa blood flow restriction kuminauhoja.

Mutta eihän me voida tehdä sellaista oletusta, että treenaaja joka miettii pieniä asioita, ignooraa suuret asiat, tai että se pikkuasioiden miettiminen aiheuttaa stressiä. Sehän saattaa saada hifistelystä jopa nautintoa. Eihän ateriarytmitystenkään miettimisestä ole mitään haittaa, jos sitä ei tee jonkin muun asian kustannuksella.

Kyllä, joillakin homma on mennyt siihen, että hifistellään pikkuasioilla, vaikka edes sellainen perusasia, kuten treenien ohjelmointi ei ole hallussa. Hyvä jos koko asiasta on edes kuultu ikinä. Mutta se treenien huono ohjelmointi ei poista sitä etteikö jostain paljon vähäpätöisemmästä asiasta, kuten intrajuomasta voisi olla hyötyä.

 

[Mike]

Proteiinisynteesin miettiminen ruokailussa tuskin kellekään mielihyvää aiheuttaa, vaan stressiä kuten avauksesta näämme.

Yksinkertaisen tehokas tapa syödä, on ajastaa sinne treenin ympärille sitä hiilaria ja sitten muut ateriat enemmän protiinipainotteisia.

 

[Deleted member 133729]

Kun perus asiat ovat kunnossa hifistelyllä saa vaihtelua ja boostia hommaan. Voihan sitä käyttää samoja välineitä ja vaatteita koko treeni uran jos haluaa. Mutta uudet hankinnat piristävät aina mieltä. Ei niiden pointti tarvitse olla suorituksen dramaattinen parannus. Esim kalastusta harrastavana tiedän että saisin saman saaliin 90-luvuilla hankituilla uistimillani. Ostan silti välillä uusia. Juurikin siksi että se piristää harrastusta. Samoin uudet treeni shortsit piristävät vaikka kyykkyyn ei tule kiloja yhtään lisää. Pyöräilyssä löytyy myös kikkailtavaa ihan hitosti. Moni rassaa pyörää enemmän kuin ajaa. Kuuluu harrastukseen. Korostan vielä että perus asiat täytyy olla kunnossa. Hifistely ei saa olla pääpointti. Kova työ on oltava aina peruspilari.

 

[Powerhousu]

Proteiinisynteesin miettiminen ruokailussa tuskin kellekään mielihyvää aiheuttaa, vaan stressiä kuten avauksesta näämme.

Enpä tiedä. Sehän on hyvin yksinkertaista kuitenkin lopulta. Ensin hetki mietitään ja kun asia on mietitty ja päädytty vaikka siihen lopputulokseen, että mun on parempi syödä neljä kuin kolme kertaa päivässä, niin ei sitä sen jälkeen tarvitse miettiä ja asiasta stressata. Sen kun syö neljä kertaa päivässä.

Eikä tällaisten asioiden miettiminen edes välttämättä aiheuta stressiä. Tulee ihan mieleen joku kymmenen vuoden takainen keskusteluni täällä, kun oli puhetta polttoainetaloudellisesta ajotavasta. Jotkuthan oli heti suojamuurit pystyssä ja sanoivat, että itse haluavat ainakin nauttia ajamisesta eivätkä halua stressata polttoaineenkulutuksesta. Mutta kun juttu oli niin, että minä nautin siitä, kun sain painettua polttoaineenkulutusta alemmas. Toteutan sitä vielä tänäkin päivänä ja nautin siitä edelleen. Se voi olla jostain toisesta ajatuksena täysin naurettava, että joku tykkää ajaa niin, mutta kun toisen pään sisään ei voi ikinä päästä. En mäkään ymmärrä miten joku voi tykätä kalastamisesta, kuten Predatori tuossa yllä. Sehän on mun mielestä aivan vitun tylsää. Hyväksyn silti sen, että kyllä jotkut siitä vain tykkää.

 

[beginner]

En minäkään tuosta avauksesta osaa sen kummempaa stressiä tulkita

 

[Force]

Sillon kun aterioden ajoitus menee niin tarkaksi että pitää hautajaisissakin omia eväitä rueta jauhaa niin vituiksi menee ja lujaa.

 

[Mike]

En minäkään tuosta avauksesta osaa sen kummempaa stressiä tulkita

Stressi ei ole aina tiedostettua. Elikä kun kaveri on sen verran asiaa miettinyt, että ihan avaa siitä keskustelun, niin kyllä se mielessä on ollut ja sitä kautta aiheuttaa omanlaista pientä ressiä aiheesta.

 

[Pawiaani]

Hyvä mieli on paras alusta kehittymiseen vähä joka hommassa. Turha hifistely ja bodymunkkeilu voi tuntua hyvälle mutta jos se rampauttaa sosiaalisesti ja häiritsee aivan kaikkea muuta elämää niin pitkäs juoksus voi tulla rumaa jälkeä monintavoin. Ihan sama millä tasolla mennään, niin rutinoitunut urheilija voi mennä lounaalla johonkin buffaan ja riittävällä tarkkuudella arvioida mitä ja kuinka paljon sieltä syö, oli sitten bulkkia tai diettiä päällä. Tähän auttaa että jossain vaiheessa on vähä laskenut ja puntaroinut, mutta ei oo hyvä asia että se puntarointi jää lopuks iäks päälle ja aina on duunissa safkat purkissa ja ei mennä työkaverien kanssa lounaalle jne. Ja kaikkea muuta vastaavaa. Ihan sama nämä ateriavälit, nekin tuo pian monelle kaikkee stressi, ja ei voi muka lähteä jonnekin kun safka jne. Kokonaisuus pitää pystyä hanskata ilman jotain tiukkaa ohjelmointia, ja mitä vähemmän homma häiritsee normaalia elämää ja näkyy läheisille sitä parempi.

 

[Deleted member 133729]

Tähän auttaa että jossain vaiheessa on vähä laskenut ja puntaroinut, mutta ei oo hyvä asia että se puntarointi jää lopuks iäks päälle ja aina on duunissa safkat purkissa ja ei mennä työkaverien kanssa lounaalle jne

Tämä. En ymmärrä miksi joka ruokapala pitää punnita AINA. Johan ne määrät oppii ulkoa kuukaudessa. Itse punnitsin kaikki ruuat ysärillä parin kolmen vuoden ajan. Edelleen muistan kaikki ulkoa vaikka en ole punninnut ruokia viiteentoista vuoteen. Tiedän muutaman gramman tarkkuudella paljonko söin protskua vaikka en laskisi. Sillä ei ole mitään merkitystä saako päivän aikana 190g vai 193g protskua tai 3200 vai 3250 kaloria. En todellakaan ala juhlissa, kylässä tai ulkona syömässä ollessa laskea mitä syön. Todella stressaava tapa jos se jää päälle.

 

[beginner]

Stressi ei ole aina tiedostettua. Elikä kun kaveri on sen verran asiaa miettinyt, että ihan avaa siitä keskustelun, niin kyllä se mielessä on ollut ja sitä kautta aiheuttaa omanlaista pientä ressiä aiheesta.

Onneksi kuitenkin vaikuttaa siltä, että kaveri on toteuttanut sillä välin itselleen sopivaa ruokarytmiä ja täällä vain varmistelee, onko se tarpeeksi hyvä. Helppo kuvitella myös tapauksia, joissa noudatetaan tiettyä kaavaa "koska bodarit/PT/ravintovalmentaja neuvoi niin" ilman, että siihen on luontaista taipumusta.

 

[Mike]

Tämä. En ymmärrä miksi joka ruokapala pitää punnita AINA. Johan ne määrät oppii ulkoa kuukaudessa. Itse punnitsin kaikki ruuat ysärillä parin kolmen vuoden ajan. Edelleen muistan kaikki ulkoa vaikka en ole punninnut ruokia viiteentoista vuoteen. Tiedän muutaman gramman tarkkuudella paljonko söin protskua vaikka en laskisi. Sillä ei ole mitään merkitystä saako päivän aikana 190g vai 193g protskua tai 3200 vai 3250 kaloria. En todellakaan ala juhlissa, kylässä tai ulkona syömässä ollessa laskea mitä syön. Todella stressaava tapa jos se jää päälle.

Mä en laske mitään makroja, enkä puntaroi ruokaa, katon vain vaakaa ja peiliä ja kuuntelen omaa kroppaa. Jos on kova nälkä, syön enemmän, jos pieni nälkä, niin syön vähemmän.

 

[Mavemarsu]

Pitää paikkaansa kun puhutaan taviksesta. Jokainen meistä voi jättää vaikka joka toinen päivä syömättä. Tai olla koko viikon syömättä. Ei varmasti kuole. Mutta kun puhutaan urheilijoista jotka haluavat kehittyä on ihan eri juttu. Pyysin nimetä bodareita jotka syövät 1-2 kertaa päivässä. Odotan edelleen vastausta montako löydätte Ei kerran päivässä syömisessä ole mitään etua tai järkeä. Kuka on niin sairas että haluaa vetää päivän kalorit yhdellä aterialla Urheilijalle paskin vaihtoehto.

Onko 3 ateriaa lepopäivänä ok, jos treenipäivinä niitä on se 5-6.

Treenipäivä:
Aamupalalla perus kaurahiutaleita, mustikoita, raejuustoa ja kookosöljyä

Lounaalla kanaa riisi ja avokadoa/oliiviöljyä

Välipalalla rahka

Ennen treeniä riisihiutaleita heraisolaattia ja maapähkinävoita

Treenin jälkeen

Sama kuin lounas mutta 5g oliiviöljyä ja 10g enemmän riisiä + kaurahiutaleita, heraisolaattia, kreatiinia 5g, maapähkivoita ja banaani.

Lepopäivinä taas:

Aamulla kaurahiutaleita 100g, oliiviöljy 10g, raejuusto 150g/heraisolaatti 25g, mustikoita 100g ja mehukeittoa

Lounaalla basmatiriisiä 100g, kanaa 100g ja oliiviöljyä 10g

Sitten viimeinen ateria yleensä illalla jollon menee maitorahkaa 250g, basmatiriisii 100g, kanaa 100g, oliiviöljyy 10g, kaurahiutalei 100g, heraisolaattii 25g, mehukeittoa, 20g maapöhkinävoita ja banaani 100g.

Lepopäivinä en tosiaa käytä herätyskelloa ja aikataulu voi olla toisenlainen kun treneejä ei ole.

Vaikka tällä hetkellä puntaroin ruokani, osaan kyllä joustaa. Jos mennää perheen kaa buffaan tai kaverin synttäreillä on tarjolla jotain mitä mieli tekee niin kyllä pörjään. Oon syönyt vaan sen verran pitkään ns. "Puhtaasti" jos sitä sillä nimellä voi kutsua, niin herkkuhimot pysyy aisoissa

 

[Yoda]

Onko 3 ateriaa lepopäivänä ok, jos treenipäivinä niitä on se 5-6.

Treenipäivä:
Aamupalalla perus kaurahiutaleita, mustikoita, raejuustoa ja kookosöljyä

Lounaalla kanaa riisi ja avokadoa/oliiviöljyä

Välipalalla rahka

Ennen treeniä riisihiutaleita heraisolaattia ja maapähkinävoita

Treenin jälkeen

Sama kuin lounas mutta 5g oliiviöljyä ja 10g enemmän riisiä + kaurahiutaleita, heraisolaattia, kreatiinia 5g, maapähkivoita ja banaani.

Lepopäivinä taas:

Aamulla kaurahiutaleita 100g, oliiviöljy 10g, raejuusto 150g/heraisolaatti 25g, mustikoita 100g ja mehukeittoa

Lounaalla basmatiriisiä 100g, kanaa 100g ja oliiviöljyä 10g

Sitten viimeinen ateria yleensä illalla jollon menee maitorahkaa 250g, basmatiriisii 100g, kanaa 100g, oliiviöljyy 10g, kaurahiutalei 100g, heraisolaattii 25g, mehukeittoa, 20g maapöhkinävoita ja banaani 100g.

Lepopäivinä en tosiaa käytä herätyskelloa ja aikataulu voi olla toisenlainen kun treneejä ei ole.

On täysin ok. Itse meen myös treenipäivinä yleensä 3:lla aterialla.

 

[Mavemarsu]

On täysin ok. Itse meen myös treenipäivinä yleensä 3:lla aterialla.

Se jotenkin antaa lepoa kropalle ja aikaa jää muullekkin. Treenipäivinä treenit ja ateriat ainakin omalla kohdalla vie suurimman osan ajasta joten jos lepopäivinä saa syötyä makrot ja kalorit summararum tyyppisesti nii se antaa aikaa muullrkkin. Etenkin perheen kanssa vietettyyn aikaan ja muille sosiaalisille suhteille