Proteiinilähteillä väliä?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Cold_
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
30.12.2002
Viestejä
595
Tuli tuossa mieleen, että proteiinin saannistani n. 80% on maitoproteiinia (80% kaseiinia ja 20% heraproteiinia). Ja noin 20% on kalaa, lihaa tai kanaa. Onko jotain perusteluja sille, että suhdetta pitäisi muuttaa syömällä suhteessa enemmän lihaa, kalaa tai kanaa. Proteiini mikä proteiini, mutta onko näillä väliä?

Onko maitoproteiinin proteiini jotenkin "huonompaa" lihaskasvua ajatellen kuin vaikkapa kanan rintafileestä saatu proteiini?

Syön päivässä n. 160 g proteiinia ja siitä n. 80% on maitoproteiinia (maito ja maitorahka). Se 30 g tulee sitten joko kalasta, kanasta tai lihasta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Aika vähän saat proteiinia päivässä, muuten en osaa tätä kommentoida oikein. itellä tulee proteiinit lähinnä rahkasta, proteiini drinkeistä ja kanamunista
 
Eikä tuo 160 grammaa proteiinia niin hirveän vähän ole, sillä nyrkkisääntönä voisi pitää 2 g rasvatonta painokiloa kohden! Eli tässä tapauksessa ehkä 2 * 75 = 150
 
mikä siinä soijassa nyt on niin huonoa???

88/100g on proteiinia.. eikä edes ole veteen sekoitettuna pahaa..

nyt 2 pussii popsinu sitä 3xpäivässä sen desin ja oikein hyvää.. ja maksaaki vaa 13 euroo 900 grammaa..


nii mikä siinä on huonoa?
 
Peeveli sanoi:
mikä siinä soijassa nyt on niin huonoa???

88/100g on proteiinia.. eikä edes ole veteen sekoitettuna pahaa..

nyt 2 pussii popsinu sitä 3xpäivässä sen desin ja oikein hyvää.. ja maksaaki vaa 13 euroo 900 grammaa..


nii mikä siinä on huonoa?

Vähentää testotasoja ja nostaa estrogeenitasoja? Jotain tollasta, viisaammat kertokoon lisää. :jahas: :arvi:
 
Peeveli sanoi:
mikä siinä soijassa nyt on niin huonoa???

88/100g on proteiinia.. eikä edes ole veteen sekoitettuna pahaa..

nyt 2 pussii popsinu sitä 3xpäivässä sen desin ja oikein hyvää.. ja maksaaki vaa 13 euroo 900 grammaa..


nii mikä siinä on huonoa?

J Nutr. 2005 May;135(5):1080-7.

Casein and soy protein meals differentially affect whole-body and splanchnic protein metabolism in healthy humans.

Luiking YC, Deutz NE, Jakel M, Soeters PB.

Maastricht University, Department of Surgery, Nutrition and Toxicology Research Institute Maastricht (NUTRIM), 6200 MD Maastricht, The Netherlands.

Dietary protein quality is considered to be dependent on the degree and velocity with which protein is digested, absorbed as amino acids, and retained in the gut as newly synthesized protein. Metabolic animal studies suggest that the quality of soy protein is inferior to that of casein protein, but confirmatory studies in humans are lacking. The study objective was to assess the quality of casein and soy protein by comparing their metabolic effects in healthy human subjects. Whole-body protein kinetics, splanchnic leucine extraction, and urea production rates were measured in the postabsorptive state and during 8-h enteral intakes of isonitrogenous [0.42 g protein/(kg body weight . 8 h)] protein-based test meals, which contained either casein (CAPM; n = 12) or soy protein (SOPM; n = 10) in 2 separate groups. Stable isotope techniques were used to study metabolic effects. With enteral food intake, protein metabolism changed from net protein breakdown to net protein synthesis. Net protein synthesis was greater in the CAPM group than in the SOPM group [52 +/- 14 and 17 +/- 14 nmol/(kg fat-free mass (FFM) . min), respectively; P < 0.02]. Urea synthesis rates decreased during consumption of both enteral meals, but the decrease tended to be greater in the subjects that consumed CAPM (P = 0.07). Absolute splanchnic extraction of leucine was higher in the subjects that consumed CAPM [306 +/- 31 nmol/(kg FFM . min)] vs. those that consumed SOPM [235 +/- 29 nmol/(kg FFM . min); P < 0.01]. In conclusion, a significantly larger portion of soy protein is degraded to urea, whereas casein protein likely contributes to splanchnic utilization (probably protein synthesis) to a greater extent. The biological value of soy protein must be considered inferior to that of casein protein in humans.

PMID: 15867285 [PubMed - in process]

J Nutr. 2002 Jan;132(1):125-33. Related Articles, Links

Peripheral and splanchnic metabolism of dietary nitrogen are differently affected by the protein source in humans as assessed by compartmental modeling.

Fouillet H, Mariotti F, Gaudichon C, Bos C, Tome D.

UMR INRA-INAPG de Physiologie de la Nutrition et du Comportement Alimentaire, Institut National Agronomique Paris-Grignon, F-75231 Paris Cedex 05, France. fouillet@inapg.inra.fr

We used a previously developed compartmental model to assess the postprandial distribution and metabolism of dietary nitrogen (N) in the splanchnic and peripheral areas after the ingestion of a single mixed meal containing either (15)N-labeled milk or soy purified protein. Although the lower whole-body retention of dietary N from soy protein was measured experimentally, the splanchnic retention of dietary N was predicted by the model not to be affected by the protein source, and its incorporation into splanchnic proteins was predicted to reach approximately 35% of ingested N at 8 h after both meals. However, dietary N intestinal absorption and its appearance in splanchnic free amino acids were predicted to be more rapid from soy protein and were associated with a higher deamination, concomitant with a higher efficiency of incorporation of dietary N into proteins in the splanchnic bed. In contrast, soy protein was predicted to cause a reduction in peripheral dietary N uptake, as a consequence of both similar splanchnic retention and increased oxidation compared with milk protein. In addition, protein synthesis efficiency was reduced in the peripheral area after soy protein intake, leading to dietary N incorporation in peripheral proteins that fell from 26 to 19% of ingested N 8 h after milk and soy protein ingestion, respectively. Such a model thus enables a description of the processes involved in the differential metabolic utilization of dietary proteins and constitutes a valuable tool for further definition of the notion of protein quality during the period of protein gain.
 
Pitäisköhän pakkotoiston sääntöihin tehdä kielto englanninkielisen siansaksan copy-pasteemisesta ilman suomenkielistä referaattia? Ketä noi muka palvelee?

Eiköhän se soijakin ihan ok ole.
 
eli pärjään tolla soijalla? kun ei viittis maksaa 10 euroo enempää ku tota menee kuiteki aika paljon..

alotin vajaa 2 kk sitte käymään säännöllisesti salilla.. ja nyt oon kuukauden syöny tota soijaa.

pituutta miul 170+ (en oo ihan varma) ja pano noussut 61-66..

olin jo valmiiks "hyvässä kunnossa" mut piti saaha tuota massaa..

syön hyvin ja 3x tota soijaa.. hyvn tuottaa tulosta.. vaikka hirveesti ei oo tullu mitään näkyvää.. oon lievästi kiinteemmässä kunnossa ja voimaa on tullu PERKeleesti :D..


eli soijalla pärjään vai? rahatilanne niukka..
 
Eli soija ois huonompaa kuin kaseiini. Soija imeytyy enemmän virtsaan ja tulee sen mukana ulos kuin kase. Luultavimmin kaseiini osallistuu myös enemmän proteiinisynteesiin.

Eikös kaseiinikin ole "huonoa" proteiinia? Eli siinä valossa soija olis aika pas*aa.

Edit: Syö vaikka rahkaakin lisäksi; 0,5-1,0kg päivässä niin saat HYVÄÄ prodea paljon. Maito-, kananmuna- ja heraprotskut on parhaita koostumukseltaan.
 
Weeboom sanoi:
Pitäisköhän pakkotoiston sääntöihin tehdä kielto englanninkielisen siansaksan copy-pasteemisesta ilman suomenkielistä referaattia? Ketä noi muka palvelee?

a) Ketkä osaavat lukea.
b) Ketkä osaavat englantia ja mahdollisesti omistavat sanakirjan.
c) Keitä kiinnostavat mahdolliset tieteelliset perustelut, eikä syyksi riitä se, että naapurin geneettisesti lahjakas Iso-Make sanoi niin.
d) Ketkä vaivautuvat ajattelemaan omilla aivoillaan. Tai edes yrittämään.
e) Ilmeisesti ei sinua.
 
Mitä mitä mitä?? Mitä vikaa soijaproteiinissa nyt muka on? Mulla tulee ainaki melkee puolet proteiineist soijasta et ei ny oo hirvee hyvä juttu jos siin o jotai vikaa :<
 
miQ sanoi:
Mitä mitä mitä?? Mitä vikaa soijaproteiinissa nyt muka on? Mulla tulee ainaki melkee puolet proteiineist soijasta et ei ny oo hirvee hyvä juttu jos siin o jotai vikaa :<

Kannattaa kuitenkin muistaa, vaikka joku olisi parempaa ei se tee automaattisesti toisesta huonoa/käyttökelvotonta.
 
OutOfShape sanoi:
a) Ketkä osaavat lukea.
b) Ketkä osaavat englantia ja mahdollisesti omistavat sanakirjan.
c) Keitä kiinnostavat mahdolliset tieteelliset perustelut, eikä syyksi riitä se, että naapurin geneettisesti lahjakas Iso-Make sanoi niin.
d) Ketkä vaivautuvat ajattelemaan omilla aivoillaan. Tai edes yrittämään.
e) Ilmeisesti ei sinua.
Osaan kyllä englantia kohtuullisesti, mutta tuollaisen tekstin info-arvo lähenee nollaa tuollaisenaan palstalla, jossa on 95% harrastelijoita.

Nojoo, turhanpäivästä lässytystä taholtani, siirrynpä sivuun ->
 
Erittäin samaa mieltä edellisen kanssa. Linkki riittäis ja yhteenveto max. kahdella lauseella.

Mitä soijaan tulee löytyy vastakkaisiakin tutkimustuloksia, käytä söötsiä ja kuuklea.

Itte vedän soijaa eikä oo kasvanu pinppiä. :jahas:
 
Selvennyksenä vielä edelliseen. Tiede on kiva asia ja hienoo että asioita tutkitaan. Aikaa myöden sieltä voi varmaan pikkuhiljaa valjeta jotain tiedon omaistakin.

KÄYTÄNNÖSSÄ mua ei hirveesti heiluttele esim. soijan suhteen nää kielteiset tutkimukset KOSKA EN HUOMAA MITÄÄN EROA YHTÄÄN MISSÄÄN SUHTEESSA YHTÄÄN MIHINKÄÄN SYÖN TAI OLEN SYÖMÄTTÄ SOIJAA. Jos soijan aloitettuani penkkitulos tippuis välittömästi tai näkyis karvankasvussa tms. tai soijan lopetettuani tulos nousisi yms. saattaisin uskoakin, MUTTA MISTÄÄN TÄLLAISESTA EI OLE OMALLA KOHDALLA HAVAINTOJA.

Jos mömmön X vetäminen ei näy kusen värissä, tuloksissa tai ihan missä tahansa positiivisesti/negatiivisesti, niin tutkimukset sen negatiivisuudesta/positiivisuudesta on KÄYTÄNNÖSSÄ kuraa.

:) :) :)
 
Turha sitä on nuorten kundien alkaa hifistellä proteiininlähteiden kanssa. Tärkeintä on, että sitä protskua tulee, ja nimenomaan oikeasta ruuasta. Nykyään tuntuu olevan vallalla meininki, että ravintoaineet vedetään pelkistä jauhoista ja ateriat nautitaan juomalla.. Lisäravinteet ovat nimenomaan LISÄravinteita ja sellaisina käytettyinä helvetin hyödyllisiä. Siinä vaiheessa kun alkaa tosissaan vetää itseään kisalavalle voi alkaa miettiä, kuinka monta prosenttia nauttimastaan proteiinista on kaseiinia tms..
 
Misanthrop sanoi:
Turha sitä on nuorten kundien alkaa hifistellä proteiininlähteiden kanssa. Tärkeintä on, että sitä protskua tulee, ja nimenomaan oikeasta ruuasta. Nykyään tuntuu olevan vallalla meininki, että ravintoaineet vedetään pelkistä jauhoista ja ateriat nautitaan juomalla.. Lisäravinteet ovat nimenomaan LISÄravinteita ja sellaisina käytettyinä helvetin hyödyllisiä. Siinä vaiheessa kun alkaa tosissaan vetää itseään kisalavalle voi alkaa miettiä, kuinka monta prosenttia nauttimastaan proteiinista on kaseiinia tms..

Tämä pitäisi aina muistaa. Muutenkin tuntuu että varsinkin nuorilla kavereilla tuo hifistely menee jo kaiken muun edelle ja se ei varmasti ole kasvun kannalta hyvä juttu se.

Ja samaa mieltä noista pitkähköistä tutkimuspätkistä (oli sitten Suomea tai Englantia) niin parilla lausella tiivistelmä palstalle ja linkki tutkimukseen riittää.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom