Kai tässäkin on erilaisia lähestymistapoja riippuen siitä mitä lähdetään optimoimaan. Tässä on ollut puhetta insuliinista ja rasvan kertymisestä, niin tuon mukaan vielä proteiinisynteesin. Mun maalaisjärkeni sanoo, että mitä useammin proteiinisynteesiä saadaan piikattua, sitä parempi. Joidenkin lähteiden mukaan proteiinisynteesi pääsee parhaaseen vauhtiinsa kun aterialla nautitaan proteiinia noin 0,3 g / painokilo. Tämä riippuu tietysti kehon rasvan määrästäkin, mutta toi oli jonkinlainen keskiarvo. Jos tiedetään päivän tavoiteproteiinimäärä ja jaetaan se tasaisesti pitkin päivää niin, että tuo sääntö täyttyy, niin saadaan jonkinlainen suunnitelma aikaan. Otetaan vaikka päivän kokonaisproteiinimääräksi 2 g / painokilo, niin 2 g / 0,3 g = 6,666... Se tarkoittaa siis, että päivän proteiinit voi jakaa tasaisesti kuudelle aterialle.
Tietysti maalaisjärki saattaa taas kerran pettää ja
@mikasa90 tulee kohta kertomaan, että nyt on pöksy ihan kujalla. En toisaalta ihmettelisi jos kroppa toimii sillä tavalla, että mitä harvemmin proteiinisynteesiä piikataan, sitä korkeammalle se aterian seurauksena nousee. Mutta kun en tiedä aiheesta tarpeeksi, niin en esitä liian itsevarmoja väitteitä.