Proteiini ja sen imeytyminen kehoon

Serge Nubret vissiin, söi kerran päivässä, mielettömän annoksen, niin kattokaapa mikä kroppa hänellä oli
Yksi miljoonasta geenihirviöt eivät ole kovin hyvä esimerkki 🙂 Noilla geeneillä horkka apuna on ihan sama monesti syö päivässä. Keskiverto treenaajalle ja ihmiselle ei kerran päivässä syöminen toimi. Jos itse söisin pelkän ison aamupalan olisi jo iltapäivällä nälkä. Illalla tulisi pääkipu huutavan nälän takia. Nopea aineenvaihdunta ei salli harvoja ateria välejä.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
En oikein ymmärrä miksi esimerkiksi otetaan luolamiehet. Ei niillä ajoilla ole mitään tekemistä nykyajan kanssa. Silloin syötiin kun saatiin saalista. Jos ei saatu oltiin nälässä. Ei ollut oma valinta. Eivätköhän hekin olisi syöneet säännöllisesti jos olisi ollut ruokaa yllin kyllin kuten nykyään. Nyky ihminen ei ole fyysisesti sama kuin luolamies. Jos luolamiehen tavat olisivat parhaat bodaukseen, joka bodari söisi vain kerran päivässä tai joka toinen päivä. Pelkkää raakaa lihaa.
 
En oikein ymmärrä miksi esimerkiksi otetaan luolamiehet. Ei niillä ajoilla ole mitään tekemistä nykyajan kanssa. Silloin syötiin kun saatiin saalista. Jos ei saatu oltiin nälässä. Ei ollut oma valinta. Eivätköhän hekin olisi syöneet säännöllisesti jos olisi ollut ruokaa yllin kyllin kuten nykyään. Nyky ihminen ei ole fyysisesti sama kuin luolamies. Jos luolamiehen tavat olisivat parhaat bodaukseen, joka bodari söisi vain kerran päivässä tai joka toinen päivä. Pelkkää raakaa lihaa.
Sen enempää vänkäilemättä mutta harvoin syöminen ei tarkoita että ollaan nälässä. Kun siihen on tottunut niin normaali 5-6 ateriaa tuntuu ihan absurdille. Jatkuvaa syömistä.
 
En oikein ymmärrä miksi esimerkiksi otetaan luolamiehet. Ei niillä ajoilla ole mitään tekemistä nykyajan kanssa. Silloin syötiin kun saatiin saalista. Jos ei saatu oltiin nälässä. Ei ollut oma valinta. Eivätköhän hekin olisi syöneet säännöllisesti jos olisi ollut ruokaa yllin kyllin kuten nykyään. Nyky ihminen ei ole fyysisesti sama kuin luolamies. Jos luolamiehen tavat olisivat parhaat bodaukseen, joka bodari söisi vain kerran päivässä tai joka toinen päivä. Pelkkää raakaa lihaa.
Ei ole tekemistä nykyajan kanssa mutta evoluution kannalta siitä ei ole pitkä aika ja on hyvin poikkeuksellista että ruokaa saa milloin vaan. Toki koko vertaus kaatuu siihen että bodaaminen on niin epäluonnollinen asia kun olla voi, ihmisellä on kehittyneet aivot sitä varten ettei tarvitse olla iso ja vahva. Isot lihakset on hankala ylläpitää ja erittäin turhat. Noin niinku selviytymisen kannalta. Ehkä siitä tuleekin stereotypia että bodarit on vähän tyhmiä :unsure:

Jokatapauksessa vastaus alkuperäiseen kysymykseen on: makuasia.
 
Kai tässäkin on erilaisia lähestymistapoja riippuen siitä mitä lähdetään optimoimaan. Tässä on ollut puhetta insuliinista ja rasvan kertymisestä, niin tuon mukaan vielä proteiinisynteesin. Mun maalaisjärkeni sanoo, että mitä useammin proteiinisynteesiä saadaan piikattua, sitä parempi. Joidenkin lähteiden mukaan proteiinisynteesi pääsee parhaaseen vauhtiinsa kun aterialla nautitaan proteiinia noin 0,3 g / painokilo. Tämä riippuu tietysti kehon rasvan määrästäkin, mutta toi oli jonkinlainen keskiarvo. Jos tiedetään päivän tavoiteproteiinimäärä ja jaetaan se tasaisesti pitkin päivää niin, että tuo sääntö täyttyy, niin saadaan jonkinlainen suunnitelma aikaan. Otetaan vaikka päivän kokonaisproteiinimääräksi 2 g / painokilo, niin 2 g / 0,3 g = 6,666... Se tarkoittaa siis, että päivän proteiinit voi jakaa tasaisesti kuudelle aterialle.

Tietysti maalaisjärki saattaa taas kerran pettää ja @mikasa90 tulee kohta kertomaan, että nyt on pöksy ihan kujalla. En toisaalta ihmettelisi jos kroppa toimii sillä tavalla, että mitä harvemmin proteiinisynteesiä piikataan, sitä korkeammalle se aterian seurauksena nousee. Mutta kun en tiedä aiheesta tarpeeksi, niin en esitä liian itsevarmoja väitteitä.
 
Pitääkö tohon proteiinisynteesin tasoon ja piikkauksien tiheyteen ottaa huomioon vielä ruuansulatus. Esim. jos mäsäyttää vaikka 2 kg pihvin, 400g proteiinia. Se sulaa mahassa pitkään ja vapauttaa suht pitkän ajan kuluessa ton 400g kiertoon. 400g proteiinia heradrinkistä ois paljon nopeammin pois mahasta. Jos on 2 kg pihviä mahassa sulamassa ja vapauttamassa kaikkia aminoja niin voiko piikkailla synteesiä lisää ottamalla välillä leusiinia >3g kerrallaan? Yli 3g leusiinia tiedetään triggeröivän synteesin sillon kun muitakin välttämättömiä aminoja on saatavilla kropassa.

Ite keskustelen optimaalisuuksista ihan vaan teoriatasolla. Olen jo aikoja sitten heittäny kaikki optimaalisuudet romukoppaan ja syön niinkun käytännöllisyyden kannalta tuntuu hyvältä.
 
Kai tässäkin on erilaisia lähestymistapoja riippuen siitä mitä lähdetään optimoimaan.
Tai ketä optimoidaan. Phil Heathille en välttämättä sanoisi että syö milloin huvittaa ja mitä huvittaa.

Jeff Nippard ja Fouad tuossa juuri podcastissa puhuivat roheiinista ja sielläkin se 3-5 ateriaa nousi esiin.
 
Yksi miljoonasta geenihirviöt eivät ole kovin hyvä esimerkki 🙂 Noilla geeneillä horkka apuna on ihan sama monesti syö päivässä. Keskiverto treenaajalle ja ihmiselle ei kerran päivässä syöminen toimi. Jos itse söisin pelkän ison aamupalan olisi jo iltapäivällä nälkä. Illalla tulisi pääkipu huutavan nälän takia. Nopea aineenvaihdunta ei salli harvoja ateria välejä.
Serge oli kyllä kaikkein äärimmäisin esimerkki, söi kuitenkin 3 kertaa päivässä mutta jäätävät noin 400g protskua ja ennenkaikkea yli kolme kiloa punaista lihaa, tuskin kukaan bodari maailmassa olisi pystynyt samaan ja Serge oli muutenkin erittäin voodoomies kemian suhteen , kokkaili itse juttuja ym mitään näistä en nyt suosittelisi kellekkään...
 
Sitkeästi tuntuu edelleen elävän käsitys, että olemme geneettisesti samoja kuin luolamiehet ja tällä perusteellaan vaikkapa lihan syönnin terveellisyyttä. Lisäksi unohtuu usein se tosiasia, että esi-isämme ovat joutuneet turvautumaan monentyyppiseen ravintoon säilyäkseen hengissä.

Myöskään se, että syöminen on usein pakosta ollut satunnaista ravinnon puutteen vuoksi ei tarkoita, että harvoin syöminen tai paastoaminen olisi sinänsä terveellistä tai epäterveellistä.

Ekologian ja evoluutiobiologian professori Virpi Lummaa Turun yliopistosta:

"Vuonna 2016 tutkijat havaitsivat että eräällä alueella Intiassa sukupolvesta toiseen jatkunut kasvisruoan syönti oli johtanut ruoansulatukseen liittyvän FADS2-geenin muunnokseen, joka auttoi väestöä ottamaan omega-3 ja omega-6 -rasvahappoja muusta kuin liharuoasta ja muuntamaan ne aivojen toiminalle olennaisiksi yhdisteiksi. Sekaravintoa syövät eivät ole sopeutuneet tähän mekanismiin.

On myös havaittu että laktoositoleranssia kontrolloivat geenit ovat lisääntyneet. Jossain vaiheessa lajihistoriaa aikuisilla ihmisillä toimintansa lopetti entsyymi, joka esti maidonjuojia voimasta pahoin. Joskus vuosituhansia sitten tapahtui uusi muunnos, joka paransi laktoositoleranssia.

– Laktoositoleranssin kasvu on tekstikirjaesimerkki, mutta on valinta toki kohdistunut moniin muihinkin ruuansulatuksen ominaisuuksiin ja geeneihin maatalouden vallankumouksen myötä. Emme ole enää keräilijämetsästäjiä edes geneettisesti, vaan meillä on jo koko joukko sopeumia käyttää ravintona viljoja ja maitotuotteita, sanoo Lummaa."

Lainaus Turun Sanomista 6.9.2021
 
Viimeksi muokattu:
Minä ajattelen asian ihan käytännön kannalta. Työssäkäyvälle ihmiselle harvemmin sopii yhden jätti aterian taktiikka. Jos herätys klo 6 niin moniko on halukas syömään silloin 3000 kalorin aamupalan ? Ensinnäkin monelle ei ruoka maistu aamulla. Myöhemmin sitä ei voi syödä. Ei töissä aleta kokkailemaan koko päivän ateriaa. Entäpä onko olo hyvä jos syö yhden jätti aterian ? Urheileva mies tarvitsee kaloreita. Luonnollisesti se on helpoin ja käytännöllisin saada useasta pienemmästä ateriasta.
 
Minä ajattelen asian ihan käytännön kannalta. Työssäkäyvälle ihmiselle harvemmin sopii yhden jätti aterian taktiikka. Jos herätys klo 6 niin moniko on halukas syömään silloin 3000 kalorin aamupalan ? Ensinnäkin monelle ei ruoka maistu aamulla. Myöhemmin sitä ei voi syödä. Ei töissä aleta kokkailemaan koko päivän ateriaa. Entäpä onko olo hyvä jos syö yhden jätti aterian ? Urheileva mies tarvitsee kaloreita. Luonnollisesti se on helpoin ja käytännöllisin saada useasta pienemmästä ateriasta.
Kaikkein käytännöllisin tapa syödä on syödä yksi iso ateria töiden ja treenin jälkeen. Sitäkin on kokeiltu ja se todella on helppoa. Ei vain kovin mukavaa ja luultavasti kaukana optimaalisesta.
 
Kai tässäkin on erilaisia lähestymistapoja riippuen siitä mitä lähdetään optimoimaan. Tässä on ollut puhetta insuliinista ja rasvan kertymisestä, niin tuon mukaan vielä proteiinisynteesin. Mun maalaisjärkeni sanoo, että mitä useammin proteiinisynteesiä saadaan piikattua, sitä parempi. Joidenkin lähteiden mukaan proteiinisynteesi pääsee parhaaseen vauhtiinsa kun aterialla nautitaan proteiinia noin 0,3 g / painokilo. Tämä riippuu tietysti kehon rasvan määrästäkin, mutta toi oli jonkinlainen keskiarvo. Jos tiedetään päivän tavoiteproteiinimäärä ja jaetaan se tasaisesti pitkin päivää niin, että tuo sääntö täyttyy, niin saadaan jonkinlainen suunnitelma aikaan. Otetaan vaikka päivän kokonaisproteiinimääräksi 2 g / painokilo, niin 2 g / 0,3 g = 6,666... Se tarkoittaa siis, että päivän proteiinit voi jakaa tasaisesti kuudelle aterialle.

Tietysti maalaisjärki saattaa taas kerran pettää ja @mikasa90 tulee kohta kertomaan, että nyt on pöksy ihan kujalla. En toisaalta ihmettelisi jos kroppa toimii sillä tavalla, että mitä harvemmin proteiinisynteesiä piikataan, sitä korkeammalle se aterian seurauksena nousee. Mutta kun en tiedä aiheesta tarpeeksi, niin en esitä liian itsevarmoja väitteitä.
Et oo hukassa. :D Mutta,

Meillä on näyttöä itseasiassa, että aterioitten välillä pitää olla jonkin verran väliä koska proteiinisynteesin piikkaaminen toimii parhaiten kun se laskee hieman ja taas syyää riittävästi protskuu. 6dessa ateriassa ei sinällään mitään vikaa ole.

Tässä selitetään kohdasta 4:50 alkaen(toki vertailun vuoks kannattaa kattoo se aikasempi kohtaa.(Mielellään ainakin ne ekat about 5 min.) Layne nortonilla muistaakseni oli havainnellistettu tuo myös MIKS pitää olla myöskin riittävän pitkiä välejä ruokailujen välillä( proteiinisynteesissä) Eli mielummin syönti välit 3-4h kuin että syyää tyyliin joka toinen tunti. Mä en löytäny sitä nörttönin tekstiä- se on mulla muistissa kyllä jossain..(mä oon valehtematta 20 minsaa nyt ettiny. siin oli graaffit ja kaikki hienoudet :D)

View: https://www.youtube.com/watch?v=5XHGNgX2Hk4


View: https://www.instagram.com/p/CRrIfW9jnfT/?utm_source=ig_web_copy_link
 
Dodiin, siinähän Dr.Joeymuno kirjoittaa ihan asiaa, tosin bodareille laittaisin vielä sen viidennen aterian nimenomaan siksi että saadaan tasaisesti energiaa ja proteiinia läpi päivän. Tässä ketjussa on havaittavissa että ihan perusasioissa on parannettavaa monellakin esim proteiinin muutuminen hiilariksi on todellakin vaikea synteesi sekä se että kerran päivässä syömällä pysyy verensokerit tasaisena ja että paastolla lihakset säilyy hyvin. Kannattaa oikeasti lukasta esim mikä on ravinnon ensisijainen tehtävä elimistölle, mitä kcal tarkoittaa, mikä on eri vitamiinien ja hivenaineitten tehtävä elimistölle, tämmösiä ihan perusjuttuja . Sitten kun nuo ovat enemmän hanskassa alkaa tutkimaan minkalainen ravinto on hyväksi bodauksessa mitä syödä ja mihin aikaan ja missä yhteydessä, sitten kun tämäkin alkaa olla selkeää omalle kohdalle ja omiin tavotteisiin suhteutettuna niin voi opiskella että mitä hyötyä voi saada lisäravinteista ja mihin kannattaa sijoittaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom