Pohkeiden maksimaalinen kasvu nollasta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja spörre
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Ei kävellessä oikein eroa olekaan. Mutta jos pelaat jotain tai hölkkäät/juokset niin liikut päkiällä.
Ei sekään sen kummempaa ole kuin lenkkareilla sama mutta kanta astunta on hyvin epämiellyttävää paljasjalkatossuissa.
Ei, kyllä mä noilla juoksentelenkin välillä, mutta ei mun juoksutyyli niillä eroa lenkkareista millään tavalla. Olen jo vuosia sitten opetellut juoksemaan "oikeaoppisesti" tasajalalla, jo paljon ennen paljasjalkakenkiä.

Mutta noiden pohkeiden treenaamisesta kun tässä on kyse, niin mulla olisi kysymys: Olen katsellut kun jotkut pystyy veivaamaan pohkeita mekaaniseen failureen, mutta mulle taas se on järjettömän kivun ja poltteen takia täysi mahdottomuus, jos toistot menee päälle kympin. Miten porukka täällä kokee, että olenko vain velliperse kun en pysty treenaamaan kivun yli, vai onko kyseessä yleinenkin vaiva? Minkään muun lihasryhmän kanssa mulla ei tuollaista ongelmaa ole, vaikka esimerkiksi etureisienkin kanssa saa kyllä poltteen kanssa taistella.
 
Harvoin on pystynyt juuri sietämättömän kivun takia failureen pohkeita vetää, sen huomannut että tuntuma paranee jatkuvasti kun ensimmäinen vuos tuntu pelkissä jänteissä. Onhan lihaksissa tuntohermoja että tuo ihan loogisen kuulostakin kun saanut sinne lihasta niin tuntumakin paranee. Pitää kyllä jonkin asteinen masokisti olla että pystyy failureen asti vetää.
 
Kotona ollessasi liiku joka paikkaan "pohjekävelyllä", eli ikään kuin olisi korkokengät jalassa. Vessaan, jääkaapille jne.
Jos ei muiden katseet haittaa niin myös roskien vienti, postilaatikolle kävely jne. samalla tyylillä.

Ja tee pitkin päivää jotain 20-50x pumppailuja esim. kokatessa ja kusella käydessä.
Varoo alkuun ettei rasita liikaa mut ne kyllä tottuu aika nopeaan.


Vedän varmaan pohjat tähän ketjuun mut 47cm hauis ja 38cm pohje. Vittu miettikää nyt helvetti jos heitän shortsit jalkaan 😄
 
Itse kyllä pystyn vetämään pohkeet niin failureen kun ihmisen on mahdollista. Tulee tehtyä lyhyttä sarjaa isoilla painoilla, kymppejä, kahtakymppiä ja sadan toiston sarjoja sekä kaikkea siltä väliltä. Pumppi on aivan jäätävä ja sadan toiston sarjoissa kramppaa joskus. Kesken ei silti ole tarvinnut jättää koskaan. Luulen että pohkeeni kestävät hyvin suurta rasitusta monipuolisen urheilutaustan takia. Liikkeet teen aina puhtaasti koko liikeradalla. Hallittu supistus ja pitkä venytys. Näin ovat kilpa bodarit neuvoneet salilla. Silti ne eivät kasva koskaan. Otin jo 16 vuotiaana pohje treenin pää tavoitteeksi. Sillä tiellä edelleen nyt 43 vuotiaana 😂 Olisivat ne jo kasvaneet jos geenit sallisivat. Kädet taas kasvoivat ja dominoivat kroppaa heti kun alotin treenit. Ei mitään väliä mitä niille teki. Geenit....
 
Ei, kyllä mä noilla juoksentelenkin välillä, mutta ei mun juoksutyyli niillä eroa lenkkareista millään tavalla. Olen jo vuosia sitten opetellut juoksemaan "oikeaoppisesti" tasajalalla, jo paljon ennen paljasjalkakenkiä.

Mutta noiden pohkeiden treenaamisesta kun tässä on kyse, niin mulla olisi kysymys: Olen katsellut kun jotkut pystyy veivaamaan pohkeita mekaaniseen failureen, mutta mulle taas se on järjettömän kivun ja poltteen takia täysi mahdottomuus, jos toistot menee päälle kympin. Miten porukka täällä kokee, että olenko vain velliperse kun en pysty treenaamaan kivun yli, vai onko kyseessä yleinenkin vaiva? Minkään muun lihasryhmän kanssa mulla ei tuollaista ongelmaa ole, vaikka esimerkiksi etureisienkin kanssa saa kyllä poltteen kanssa taistella.

Itellä jotku lihakset menee tuolla tavalla kireäksi tai jotenkin oudosti jumiin, että alkaa tosi helposti poltteleen. Varsinkin hauikset ja olkapäät olivat välillä tuollaiset. Siihen ei auttanut muu kuin pumppailla ne "auki" kivusta ja poltteesta huolimatta. Sen jälkeen reeni onnistui paremmin. Jos ei tuota pumppailua tehnyt niin ei niitä kyllä voinut reenata niin että jotain tulosta olisi saanut.

Pohkeista muistui taas sellainen juttu, että kun olivat kireät ja niitä ei saanut liikkeissä kunnolla supistettua, niin eihän niistä saanut tehokkaan irti kunnolla. Silloin varmasti ihan turha odottaa mitään lihaskasvua. Hauikset olivat yhden treeni tauon aikana menneet vastaaviksi kun harrastin enempi kelkkailua missä roikutaan paljon tangossa. Kun hauisreenit aloitti niin olipa hieman outo tunne kun hauista ei saanut supistettua kunnolla ja vaikka voimat loppui niin lihaksessa ei tuntunut oikein mitään. Siihenkin auttoi kovat pumppireenit ja venyttelyt sarjojen välissä. Voimia tuli heti reilusti lisää kun alkoi saada hauiksen supistuun kunnolla.
 
Pohkeiden treenaus istuen...pohjeprässissä. Minulla on ilmeisesti oikeassa jalassa jotain fibaa, sillä istuen tehdessä en saa oikean jalan pohkeeseen mielestäni niin paljon voimaa ja oikeastaan koko jalassa on tuntuma jotenkin vmäinen, pohjekin jotenkin tuntuu krampaavan helpommin. Ihan kuin polvessakin olisi jotain tuntemuksia silloin kun treenaa istuen pohjetta. Melkeinpä koko ikäni tunnostellut että oikea jalka on jotenkin erituntuinen kuin vasen. Seisten tehtynä ei lähellekään samanlaista voimattomuutta/kramppausta ja tuntemuksia.

Onko samanlaisia tuntemuksia?

Saattaisi tietenkin venyttelyjen lisäksi ihan ammattilaisen tekemä hieronta muutamaan kertaan ottaa pahimmat kireydet pois. Pohkeet..ja jalat..noin yleensä tuntuvat olevan varsikin nyt melko jumissa.



 
Itsellä oli joskus todella isot näyttävät pohkeet mutta ei valitettavasti enää. Sai jopa kehuja hierojilta ym. Ainoat lihakset minulla jotka ovat joskus olleet lavakunnossa. Geenejä ei ole mutta kapeat nilkat auttavat hieman visuaalisesti.

Muistaakseni paras treeni oli seisten smith-laitteessa 200-250 kg:n painoilla 5-10 hitaan toiston sarjoja lankun päällä. Itsellä ei toimineet pitkät sarjat. Voi tehdä myös hieman jalat koukussa jolloin ottaa lihakseen eri tavalla.
 
Luikerot pohkeet on vieläkin, mutta pikkusen jotain tapahtui 6 viikon juoksukoulussa. Kaksi kertaa viikkoon lyhyitä spurtteja, pomppuja ja kelkan vetoa.
 
Meidän salin pohjeprässi on niin vaarallinen ettei sitä uskalla käyttää. Oli aikanaan jotain karhennusta, tai sellaista mustaa karheaa pintaa ympärillä, mutta se on kulunut kokonaan pois ja nyt se on aivan helvetin liukas. Olen tehnyt pohkeita jalkaprässissä ja ainakin painoa siinä on saanut lisätä, en sitten tiedä onko itse lihakseen tullut kasvua, kun mittailen salikehityksen aina pelkästään voimalla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Pohkeiden treenaus istuen...pohjeprässissä. Minulla on ilmeisesti oikeassa jalassa jotain fibaa, sillä istuen tehdessä en saa oikean jalan pohkeeseen mielestäni niin paljon voimaa ja oikeastaan koko jalassa on tuntuma jotenkin vmäinen, pohjekin jotenkin tuntuu krampaavan helpommin. Ihan kuin polvessakin olisi jotain tuntemuksia silloin kun treenaa istuen pohjetta. Melkeinpä koko ikäni tunnostellut että oikea jalka on jotenkin erituntuinen kuin vasen. Seisten tehtynä ei lähellekään samanlaista voimattomuutta/kramppausta ja tuntemuksia.

Onko samanlaisia tuntemuksia?

Saattaisi tietenkin venyttelyjen lisäksi ihan ammattilaisen tekemä hieronta muutamaan kertaan ottaa pahimmat kireydet pois. Pohkeet..ja jalat..noin yleensä tuntuvat olevan varsikin nyt melko jumissa.




Koitas miltä tuntuisi tehdä jalka kerrallaan. Silloin pääsee paremmin jyvälle niistä eroista, usein noissa jaloissa tuppaa jotain puolieroa olemaan. Jos kramppaa liian helposti niin liikerataa voi aika huoletta vähän lyhentää sieltä yläasennosta. Jos vielä purnaa niin sitten vaan suorat housut jalkaan.
 
Kaikissa lihasryhmissä pitäisi kysyä siltä kuka on kasvattanut esim ruikuista pohkeista isot tai pulkannaru käsistä suuret...Ei sellainen jolla on ollut aina isot pohkeet tai hanskat osaa sanoa miten ne huonot lihasryhmät kasvaa. Hyvät geenit ja aina suuret pohkeet on luultavasti kohtuu suuret vaikka miten treenaisi. Sama koskee käsiä, jos ne on alusta alkaen ollut hyvä lihasryhmä niin kasvaa kyllä treeni kuin treeni.

Itse olen tullut siihen tulokseen että paskoja pohkeita, joissa kiinnityskohdat vielä korkealla ei suuriksi saa, teki mitä teki...Kohtuulliseksi kyllä mutta suuriksi ei.
Jos joku on onnistunut niin kuvaa kehiin vaan...Eikä ammattimiesten öljypohkeita lasketa.
 
Jokaisen pohkeet vaikuttaa kasvavan eri tyyleillä tai sitten ei lainkaan. Hyvää on varmasti se että monella tapaa ne onnistuu kasvattamaan, geenit ja pitkäjänteisyys määrittelee kenties kuinka paljon. Itse omiin luikkuihin joskus aikoinaan sain hyvää vastetta tekemällä vuosikausia (3-4 vuotta, en muista tarkkaan) pohkeita 3 kertaa viikossa. Muuten treenasin voimanostoa pelkästään, mutta forkkuja ja pohkeita tein extrana, koska tuntui ettei ne miehellä voi koskaan olla liian suuret. Toistoalueet oli jotain kenties 8-20 ja sarjoja 2-6 per treeni. Joskus omalla painolla pitkiä sarjoja, mutta ei oikeastaan ikinä failureen, vaan 1-5 toistoa varaa joka sarjaan. Päkijän alla 7cm koroke ja liikkeenä 9 kertaa kymmenestä oli pohjenousu seisten Smith-koneessa ja kuormaa lisäsin aina kun voimat sallivat. Joskus myös vähensin painoa ja tein pidempää, eli mitään monotonista progressiota ei ollut.

En tarkkaan muista mistä mitoista silloin teininä lähdettiin liikkeelle, ehkä joku 35 senttiä saattoi olla pohkeet, mutta nykyäänkin ne ovat vielä 48 senttiset vaikka olen vuosia tehnyt vain ylläpitävää treeniä kerta pari viikossa. On mahdollista että nuorena aikuisena kun massaa muutenkin tuli lisää kymmeniä kiloja, että pohkeetkin olisivat kasvaneet joka tapauksessa. Vaikea tietää mistä johtui.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom