PISA-tutkimus ja koulutuskeskustelu

[Dragon]

Lukaisinpa tässä huvikseni tämän 2006 ilmestyneen kirjan, jossa 30 vuotta yläasteella opettajana toiminut Raisiolainen Aino Kontula kertoo kokemuksiaan vuosilta 1998 - 2001 päiväkirja muodossa.

Tän kirjan kun lukee, niin alkaa varmasti ihmetellä, että miten kummassa suomi pärjää niin hyvin OECD:n Pisa-tutkimuksissa ja millaistakohan se meno mahtaa olla muissa maissa jos suomalaiset pärjäävät parhaiten. Kirja ei anna kovinkaan mairittelevaa kuvaa oppilaista ja lähestyy suurilta osin inhorealismia. Kun itse muistelee yläasteaikoja, niin tulee lähinnä mieleen, että ei kai me sentään tuollaisia oltu ja kirveelle tulisi käyttöä, jos itse olisin opettajana.

Pienenä lisähuomautuksena voin mainita, että olen kirjassa mainitun koulun kasvatteja, Kontula ei tosin ollut mulla opettajana mutta kyllä tässä on naurussa pitelemistä, kun tunnistan kirjan opettajista suurimman osan ja oppilaistakin pari, joten kirjan teksti on faktaa - ei fiktiota.

Suosittelen kaikille, jotka tahtovat muistella omaa yläasteikäänsä tai jos opettajan ammatti kiinnostaa.

 

[Dippi]

miten kummassa suomi pärjää niin hyvin OECD:n Pisa-tutkimuksissa ja millaistakohan se meno mahtaa olla muissa maissa jos suomalaiset pärjäävät parhaiten

Joka kerta kun Pisaa on hehkutettu, niin olen ihmetellyt ihan samaa. Se myös ihmetyttää että, mitä oikein tapahtuu akateemisesti suuntautuneille peruskoulun ja yliopisto/korkeakoulumaailmaan siirtymisen välillä. Tällä tasolla kun suomalaiset eivät enää pärjääkään ihan samalla tavalla.

 

[sivis]

Joka kerta kun Pisaa on hehkutettu, niin olen ihmetellyt ihan samaa. Se myös ihmetyttää että, mitä oikein tapahtuu akateemisesti suuntautuneille peruskoulun ja yliopisto/korkeakoulumaailmaan siirtymisen välillä. Tällä tasolla kun suomalaiset eivät enää pärjääkään ihan samalla tavalla.

Tasapäistävä koulutus sellaisena kuin se nykyään on: mennään sen hitaimman ja tyhmimmän mukaan.

 

[Integrandi]

Tällä tasolla kun suomalaiset eivät enää pärjääkään ihan samalla tavalla.

Tjaa..mihis tämä väite perustuu?

 

[Papintappaja]

Joka kerta kun Pisaa on hehkutettu, niin olen ihmetellyt ihan samaa. Se myös ihmetyttää että, mitä oikein tapahtuu akateemisesti suuntautuneille peruskoulun ja yliopisto/korkeakoulumaailmaan siirtymisen välillä. Tällä tasolla kun suomalaiset eivät enää pärjääkään ihan samalla tavalla.

Tämä tapahtuu -> MOT: Pisan vino tulos

 

[Dippi]

Tasapäistävä koulutus sellaisena kuin se nykyään on: mennään sen hitaimman ja tyhmimmän mukaan.

Miksi sitten juuri peruskoulutasolla, jossa nimenomaan edetään tuohon tyyliin, ovat suomalaiset oppilaat maailman huippua?

Papintappaja: ei näy - kiitos Ylen codecin.

 

[Purtsi]

Toi kirja on ihan loistavaa luettavaa kaikille vähänkään opettajan ammatista haaveileville. Ostin ton kirjan heti kun se aikoinaan ilmesty, ja luin sen pariin iltaan tuulikaapissa. Aika villiä menoa välillä.

 

[Dippi]

Tjaa..mihis tämä väite perustuu?

Ainakaan en muista, että olisi tullut mitään mainittavaa kansainvälistä menestystä Pisa-arvioiden tyyliin.

 

[Papintappaja]

Papintappaja: ei näy - kiitos Ylen codecin.

Ohjelman käsikirjoitus

Hyvien Pisa-tulosten ja huonon matematiikantaidon ristiriidan yksi selitys on se, että Suomessa yritetään kaikin tavoin pitää myös heikommat oppilaat juonen päässä kiinni. Suomessa heikoimmat ja keskitason koululaiset pärjäsivät Pisassa paremmin kuin missään muussa maassa. Sen sijaan parhainta neljännestä tutkittaessa huomattiin, että Suomen edelle paineli kuusi maata.

Ristiriitaan on toinenkin selitys. Pisassa ei näet varsinaisesti mitatakaan varsinaista matematiikan osaamista, vaan eräänlaista arjessa tarvittavaa ongelmanratkaisumatematiikkaa. Suomen kouluissa on viime aikoina keskitytty tällaiseen kevytmatematiikkaan vastareaktiona 1970-luvulla levinneelle joukko-opille.

Tässä on yksi esimerkki Pisan matematiikan tehtävistä: Kuvassa on kuusi noppaa. Jokaisessa nopassa kahden vastakkaisen sivupinnan silmälukujen summa on seitsemän. Viisitoistavuotiaiden piti osata ratkaista, mikä silmäluku on nopan alapinnalla eli älytä tehdä vähennyslasku seitsemän miinus kuusi, seitsemän miinus kaksi, ja niin edelleen.

Pisan lisäksi koululaisten matematiikantaitoja on mitattu kansainvälisessä Timss-tutkimuksessa. Siinä selvitetään todellisen matematiikan osaamista, esimerkkinä yhtälö 12 x - 10 = 6 x + 32. Timss-tutkimuksessa paljastui, että koululaisten taidot olivat Suomessa vain kansainvälistä keskitasoa. 38 maan vertailussa Suomi sijoittui matematiikan osaamisessa vasta sijalle 14.



Suomi on osallistunut neljän vuoden välein järjestettävään Timss-tutkimukseen vain kerran, kahdeksan vuotta sitten. Matemaatikot ovat epäilleet, että viranomaiset ovat valinneet Pisan eivätkä Timssiä, koska Suomi pärjää todellisen matematiikan testeissä niin huonosti.

Edit. lisäsin tekstin

 

[Dippi]

Suomessa heikoimmat ja keskitason koululaiset pärjäsivät Pisassa paremmin kuin missään muussa maassa. Sen sijaan parhainta neljännestä tutkittaessa huomattiin, että Suomen edelle paineli kuusi maata.

Hieman provokatiivisesti voisi todeta, että tässähän toteutuu peruskoulun tavoite hyvin, eli saadaan ne heikoimmatkin mukaan. Vaikka yliopisto-opettajana toisinaan tuskastuttaakin se, että lukiomatematiikka ja -fysiikka on osalla opiskelijoista joskus hukassa, niin ennemmin kuitenkin näin päin. Lahjakkailla on aina resursseja kehittyä lisää vaikka omatoimisesti, mutta heikoimmat tarvitsevat enemmän ohjausta.

 

[Integrandi]

Ainakaan en muista, että olisi tullut mitään mainittavaa kansainvälistä menestystä Pisa-arvioiden tyyliin.

Hommaa on kuitenkin tutkittu?

Itse väittäisin näillä tiedonrippeillä, joita on käytössä että suomalainen yliopisto-/korkeakoulumassa on hyvinkin tasokasta kansainvälisesti verrattuna. Saattaa olla, että täällä ei siltä tunnu, mutta kun vierailee useamman kerran muiden maiden vastaavissa paikoissa vähän pidemmän aikaa niin kyllä kotimaisuus nostaa kummasti arvoaan.

 

[Dippi]

mutta kun vierailee useamman kerran muiden maiden vastaavissa paikoissa vähän pidemmän aikaa niin kyllä kotimaisuus nostaa kummasti arvoaan.

Mmmh. No, riippuu varmaan paikasta. Ainakin Tanskassa post-doc reissullani olin aika kateellinen paikallisesta tohtoriopiskelija-aineksesta. Olihan sielläkin kyllä sitten heikkoja tapauksia, kuten täällä taas löytyy joskus ihan huippuihmisiä.

Varmasti jotain tutkimuksia on tehty, mutta ei ole jäänyt itselle mieleen. Lähinnä vaikutuksen on tehnyt se, ettei mitään kunniamainintoja ole tullut fysiikan olympialaisista tms. tapahtumista.

 

[Snoopie]

Hieman provokatiivisesti voisi todeta, että tässähän toteutuu peruskoulun tavoite hyvin, eli saadaan ne heikoimmatkin mukaan. Vaikka yliopisto-opettajana toisinaan tuskastuttaakin se, että lukiomatematiikka ja -fysiikka on osalla opiskelijoista joskus hukassa, niin ennemmin kuitenkin näin päin. Lahjakkailla on aina resursseja kehittyä lisää vaikka omatoimisesti, mutta heikoimmat tarvitsevat enemmän ohjausta.

Hyvä kysymys, miksei akateemisella tasolla pärjätä. Yksi syy voisi varmaan olla yliopistojen huono rahoitus; esimerkiksi Harvardin yliopiston budjetti on suurempi kuin Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen budjetit yhteenlaskettuna. Yliopistojen ei niin kilpailukykyinen palkkataso ajaa parhaimmat tutkijat ja opiskelijat yliopistomaailman ulkopuolelle yksityisiin yrityksiin. Asialle pitäisi varmaan tehdä jotain ja ohjata rahaa koulutukseen, jotta saadaan myös tasokkaampaa opetusmateriaalia, pienemmät opetusryhmät sekä huomattavasti lisää resursseja tutkimukseen.

Opiskelujen maksullisuus voisi olla hyvä juttu, esim joku 1000-2000 euron vuosimaksu. Olisi motivoivaa, jos tietäisi maksavansa opiskelusta. Tulisipahan opiskeltua kunnolla, jotta rahat eivät menisi harakoille. Maksullisuuden pitäisi tosin näkyä huomattavasti tasokkaampana koulutuksena ja monipuolisempina kursseina. Myös valmistumisen jälkeen pitäisi lisäksi olla melkoisen varma työpaikka ja korkeammat palkat kuin tällä hetkellä.

Akateemisella tasolla menestytään joillakin osa-alueilla erittäin hyvin. Parin kuukauden takaisen Kaleva-sanomalehden mukaan esimerkiksi Helsingin Yliopiston fysikaalinen tiedekunta valittiin koko Euroopan laajuisessa vertailussa parhaimmaksi Euroopan yliopistoista. Lisäksi huipputasoa olivat ainakin TKK:n matematiikka ja Oulun Yliopiston biologian opetus. Muita en muista.

 

[maneater]

Annetaanpas asialle reoturealistinen selitys (Dragon varmasti tykkää tästä)

Suomi pärjää PISA-vertailussa, koska meillä on (toistaiseksi) hyvin vähän maahanmuuttajataustaisia lapsia. Esim. Ruotsissa heitä on paljon, ja siitä syystä he häviävät testissä suomalaispennuille. MUTTA kun tilastoista poistetaan mamulapset Ruotsi onkin samalla tasolla Suomen kanssa.

Korkeakoulumaailmassa tilanne kääntyy, koska epäilemättä meillä ei ole yhtä laadukkaita korkeakouluja kuin mitä USA:ssa on (mamuilla ei ole tässä merkitystä, koska he harvoin hakeutuvat korkeakouluihin).

Ps. En väitä että mamulapsien huono menestys johtuisi älynlahjoista, vaan vaikeuksista kielessä, kulttuurissa, yms.

 

[panu_k]

Heh heh :D Tuohan sen selittää :P

 

[Dragon]

Joo ton mun ekan viestin voi varmaan poistaa ja laittaa keskustelulle nimeksi PISA-tutkimus ja koulutuskeskustelu

 

[Venla]

Tänään aloittelin taas sijaisuutta yläkoulussa, ja tuli oikein tuskastunut olo - niin kivaa kuin tuo homma onkin. Tasoerot luokilla ovat valtavat. Toinen tekee parissa minuutissa harjoituksen, johon toiselta kuluu tunti. Opetuksesta valtaosa on oppilainen kaitsemista ja jopa komentamista, ja jotta saisi asiat todella menemään perille, on käytettävä kaikki mahdolliset keinot. Se alkuperäisviestissä mainittu kirja kyllä todellakin kiinnostaisi. Vaikkei minusta (pätevää) opettajaa varmaan tulekaan.

Ja mitä korkeakouluihin tai yliopistoon tulee: eivät ne erot sielläkään ole täysin hävinneet. Olen ollut ennenkin ja olen edelleenkin sitä mieltä, että yliopistoihin pitäisi ottaa vähemmän ihmisiä ja koettaa pitää se taso yllä. Etteivät yliopistot olisi kouluja, vaan - uljaasti ilmaistuna - tutkimuslaitoksia. Tai jotain.

(Nyt ei ehdi jäsentää ajatuksia taas yhtään, kiire!)

 

[urkki]

Hyvä kysymys, miksei akateemisella tasolla pärjätä. Yksi syy voisi varmaan olla yliopistojen huono rahoitus; esimerkiksi Harvardin yliopiston budjetti on suurempi kuin Suomen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen budjetit yhteenlaskettuna. Yliopistojen ei niin kilpailukykyinen palkkataso ajaa parhaimmat tutkijat ja opiskelijat yliopistomaailman ulkopuolelle yksityisiin yrityksiin. Asialle pitäisi varmaan tehdä jotain ja ohjata rahaa koulutukseen, jotta saadaan myös tasokkaampaa opetusmateriaalia, pienemmät opetusryhmät sekä huomattavasti lisää resursseja tutkimukseen.

Opiskelujen maksullisuus voisi olla hyvä juttu, esim joku 1000-2000 euron vuosimaksu. Olisi motivoivaa, jos tietäisi maksavansa opiskelusta. Tulisipahan opiskeltua kunnolla, jotta rahat eivät menisi harakoille. Maksullisuuden pitäisi tosin näkyä huomattavasti tasokkaampana koulutuksena ja monipuolisempina kursseina. Myös valmistumisen jälkeen pitäisi lisäksi olla melkoisen varma työpaikka ja korkeammat palkat kuin tällä hetkellä.

Akateemisella tasolla menestytään joillakin osa-alueilla erittäin hyvin. Parin kuukauden takaisen Kaleva-sanomalehden mukaan esimerkiksi Helsingin Yliopiston fysikaalinen tiedekunta valittiin koko Euroopan laajuisessa vertailussa parhaimmaksi Euroopan yliopistoista. Lisäksi huipputasoa olivat ainakin TKK:n matematiikka ja Oulun Yliopiston biologian opetus. Muita en muista.

Sinällään olen samaa mieltä kanssasi, mutta viimeistä kappaletta en usko. Jotenkin tuntuu, että Cambrdige/Oxford akselilla tehdään kovemman tason fysiikkaa. Voisi melkein veikata, että tässäkin vertailussa on käytetty tarkoitushakuisia kriteereitä, eikä verrattu tuotettuja tutkimustuloksia. Samaan viittaa Oulun yliopiston biologian laitoksen esille nostaminen. Kyseisellä laitoksella ei tehdä juuri mitään kansainvälisesti merkittävää tutkimusta (opetuksestahan sinä tosin puhutkin). Parin viikon päästä julkistetaan yliopiston kokonaisarvioinnin tulokset ja siitä voi itse kukin tarkistaa, minkälaista laatua biologian tutkimus on. Huhut kertovat, että arvio on huono...

 

[esa67]

Pienessa Suomessa ei vain ole huippuyliopistoa, ja silla selva.
5 miljoonan kansakunnasta kun otetaan huippyksilot, niin tulos on aivan eri kuin esim UK, missa on 70miljoonaa asukasta.

Tama ei tietystikkaan esta saamasta huippyyliopiston kriteereita, esim Sveitsi pienena maana on yksi esimerkki.

Yhteiskunnallisesti ajatellen Suomen malli on paras, silla englanissa on aika helevetisti lukutaidottomia !! siis ihan siella sytyneita britteja. Peruskouluissa lontoossa on pienia ongelmia esim se etta valitunnilla poltetaan pilvea, ja sama koskee ranskaa.

Ranskassa on suuri % koulusta erotettuja. Esimerkkina tasta vaimon pikkusisko heitettiin koulusta pihalle. Syyksi sanottiin se etta han oli aina liian pilvessa. (ikaa 15v.) Kyseinen likka sitten halusi aivan alyttomasti kouluun takaisin. Takaisin paastyaan jai sitten kiinni hasiksen diilamisesta. Selvispahan syy moiseen koulumotivatioon.

tama ei sitten ole mikaan aariesimerkki, vaan tama on jatkuva ongelma kaikissa kouluissa.Oon itse juuri saamassa lapsen taala ranskassa. laittaisin kylla lapseni mieluummin suomalaiseen peruskouluun, nooh tata on kylla aikaa viela miettia.

 

[esa67]

Pienessa Suomessa ei vain ole huippuyliopistoa, ja silla selva.
5 miljoonan kansakunnasta kun otetaan huippyksilot, niin tulos on aivan eri kuin esim UK, missa on 70miljoonaa asukasta.

Tama ei tietystikkaan esta saamasta huippyyliopiston kriteereita, esim Sveitsi pienena maana on yksi esimerkki.

Yhteiskunnallisesti ajatellen Suomen malli on paras, silla englanissa on aika helevetisti lukutaidottomia !! siis ihan siella sytyneita britteja. Peruskouluissa lontoossa on pienia ongelmia esim se etta valitunnilla poltetaan pilvea, ja sama koskee ranskaa.

Ranskassa on suuri % koulusta erotettuja. Esimerkkina tasta vaimon pikkusisko heitettiin koulusta pihalle. Syyksi sanottiin se etta han oli aina liian pilvessa. (ikaa 15v.) Kyseinen likka sitten halusi aivan alyttomasti kouluun takaisin. Takaisin paastyaan jai sitten kiinni hasiksen diilamisesta. Selvispahan syy moiseen koulumotivatioon.

tama ei sitten ole mikaan aariesimerkki, vaan tama on jatkuva ongelma kaikissa kouluissa.Oon itse juuri saamassa lapsen taala ranskassa. laittaisin kylla lapseni mieluummin suomalaiseen peruskouluun, nooh tata on kylla aikaa viela miettia.