Perussuomalaiset

[mskomu]

Keronen puhuu asiaa.

"--"

Ois kiva, jos tuo pitäisi paikkansa, mutta en valitettavasti usko ainakaan itse siihen. Ei Suomessa ole ikinä ollut kannatusta sille, että menoista leikattaisiin ja veroja leikattaisiin. Jos olisi, niin veronkorotuksia ja menonlisäyksiä ajavien puolueiden kannatus ei olisi vuodesta toiseen tulkinnasta riippuen 70-100 %:ia. Nyt sitten kun Persut yrittivät tätä, niin kannatus romahti todella rumasti.

Mä olen seurannut aika laiskasti asioita, mutta ainakin itselleni jäi sellainen kuva, että Persut olisivat yrittäneet olla kunnianhimoisempia julkistalouden korjaamisen kanssa ja Kokoomus sitten toppuutellut - ja tietty joku RKP enemmän, mutta isommista puolueista. Ennen kaikkea tämä on näkynyt kommenteissa eli siinä, missä Kokoomus on toisinaan jotain näpertelyä tehnyt, niin aina näin toimiessaan viesti on ollut kärjistetysti: "Emme me missään tapauksessa haluaisi leikata yhtään mistään, mutta nyt ollaan niin pahassa tilanteessa, että vastoin tahtoamme on ihan pakko vähän", kun taas Persuilla, tai ainakin Purralla, viesti on ollut se, että ei pelkästään pidä leikata, vaan leikkaukset on hyvästä, koska valtiolla on niin älyttömiä menoja. Tämä ei vain Suomessa ole sellainen asia, jolla pärjäisi vaaleissa. Jos olisi, niin puolueiden kannatukset olisivat jotain ihan muuta ja elintaso olisi lähempänä Pohjoismaita.

Edit. Lisätään vielä, että tämä on aika tyypillinen tapa puoluetaustasta riippumatta, että kun tulos ei miellytä, niin syy on aina siinä, että ei tehty, niin kuin "Minun mielestäni olisi pitänyt". Selittää se tuloksia, tai ei. Ja koska käytännössä aina hallituksessa kannatus laskee ja oppositiossa nousee, niin sitten tämä sama analyysi saadaan joka vaaleissa, mutta vuorotellen eri puolueilta. Ihan samalla tavalla, kun Vihreiden kannatus romahti, niin se johtui siitä, ettei woketettu tarpeeksi, tai mikä ikinä olikaan analysoijan oma poliittinen visio.

 

[Stonder]

Äänestän persua kun Purra jää kotiin kasvispirtelöidensä kanssa,tai loikkaa kokoomukseen.

Yleensä käytäntö näin suurissa tappioissa onkin ollut se, että puheenjohtaja lähtee vaihtoon, mutta persut ei olekaan normaali puolue.

 

[Dona]

Olli Immonen:

Suomen yli puhalsi alue- ja kuntavaaleissa vihervasemmistolainen puhuri. Tämä puhuri tulee tuomaan kuntiin ja alueille mm. seuraavaa:

lisää maahanmuuton ongelmia (mm. kotouttamistoimet on siirretty kuntien vastuulle, mikä tarkoittaa vasemmiston toteuttamana lisää hyysäämistä veronmaksajien rahoilla)

lisää julkisia palveluja laittomasti maassa oleville (kuten Helsinki on jo päättänyt). Nämä rahat ovat pois suomalaisten palveluista.

lisää yksityisautoilijoiden kurittamista (vasemmisto tulee tekemään kaikkensa yksityisautoilun hankaloittamiseksi ja sen kitkemiseksi)

lisää kiristyviä ilmastotoimia ja nousevia arjen kustannuksia (mm. lisää ideologisia kasvisruokapäiviä kouluihin ja ilmastokonsulttien palkkaamisia)

lisää vihervasemmistolaista identiteettipolitiikkaa ja woketusta (lautapelien kyttäämistä, rasismin näkemistä kaikkialla, pakotettuja antirasismikoulutuksia)

lisää kuntien veronmaksajien rahojen vastuutonta jakamista toissijaisiin kohteisiin (esim. Helsingissä rahaa lahjoitettu Gazaan ja muissakin kaupungeissa vasemmisto yrittänyt jo aiemmin vastaavaa).

lisää kuntien velkaantumista ja talousahdingon syvenemistä, mikä tarkoittaa vääjäämättä peruspalvelujen heikkenemistä.

---

Äänestysaktiivisuus jäi näissä vaaleissa alhaiseksi, mikä on yleensä näkynyt perussuomalaisten matalampana kannatuksena. Samoin perussuomalaisten ehdokasmäärä laski yli kolmasosan viime alue- ja kuntavaaleista, mikä väistämättä vaikuttaa perussuomalaisten kokonaisvaalitulokseen, kun vaalilistojen yhteisäänimäärä jää alhaiseksi.

Uskon vahvasti, että suomalaisten keskuudesta löytyy edelleen vahva tuki sellaiselle politiikalle, jossa suomalaisten etu asetetaan aina päätöksenteossa etusijalle. Tästä kielii myös muutama päivä sitten julkaistu Ylen gallup, jossa perussuomalaisten eduskuntavaalikannatukseksi mitattiin 15,4 %.

Tästä noustaan vielä - yhdessä.

 

[mikasa90]

Kolumni:​

Sanna Ukkola

Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.
Tänään klo 16:30

Mitä peliä Riikka Purra ajattelee pelaavansa, kolumnisti kysyy. Antti Nikkanen
Perussuomalaisten veret seisauttava vaalitappio ei ollut minkäänlainen yllätys, vaan jo pitkään tuloillaan ollut junaonnettomuus, joka johtui puolueen omista valinnoista. Riikka Purran pitäisi tässä vaiheessa katsoa peiliin ja pohtia, ymmärtääkö hän johtamansa kansanliikkeen todellista luonnetta.

Kapinapuolue kuolee aina juuri silloin, kun se oppii kumartamaan väärään suuntaan.

Olen ihmetellyt jo pitkään, mitä peliä Purra ajattelee pelaavansa. Saksia heilutteleva valtiovarainministeri on halunnut väkisin profiloitua valtaviin leikkauksiin, jotka ilman muuta syövät puolueen kannatusta. Petteri Orpo nauraa varjoissa olemattomaan partaansa, kun PS ottaa vapaaehtoisesti kontolleen kokoomuksen likaisen työn.

PS:n protestienergia katosi, kun puolue ryhtyi kokoomuksen leikkauskoneeksi. Kykypuolue kiittää.

Purra teki strategisen virheen, kun hän pyrki hinnalla millä hyvänsä esiintymään hallituksen vastuullisena talouspoliitikkona. Hän unohti, että perussuomalaisten ydinkannatus ei tule leikkauslistojen hyväksymisestä; se tulee protestienergiasta. PS:n äänestäjät haluavat nähdä vastarintaa – eivät he välitä hallituskelpoisesta sopeuttajasta.

Purra sai otsikot. Äänestäjät saivat leikkaukset. Se on hinta, joka maksetaan väärästä pelistä väärällä kentällä.

Petteri Orpo sai täydellisen diilin. Kokoomus voi poseerata hallituksessa maltillisena järjen äänenä, kun taas PS polttaa maineensa päätöksillä, jotka oikeasti kuuluvat kokoomuksen ideologiseen ohjelmaan.


Vaalitappio oli täysin looginen seuraus siitä, että Purra halusi olla mieluummin valtiovarainministeri kuin puheenjohtaja. Hän halusi näyttää kelpaavansa “eliitin” hallituskumppaniksi, mutta unohti, kenen tuella hän hallituksen ylipäätään pääsi.

Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja ja nykyinen kriitikko Timo Soini tuntee puolueen ydinkannattajakunnan. Hän toteaa Demokraatin haastattelussa, että perussuomalaisten kansanedustajat ovat ryhtyneet herroiksi, ja puolueen linja on nyt väärä.

– Perussuomalaiset ei ole oikeistolainen herrapuolue, ei viisastelijoiden kerho vaan tavallisen suomalaisen ääni ja puolustaja, Soini toteaa.

Vaikka persut ovat Soinista edelleen tavattoman traumatisoituneita eivätkä ehkä arvosta hänen analyysejään, vanhan isännän sanomassa piilee totuus. Soini todella tuntee entiset äänestäjänsä.

Soini ei muuten aikoinaan ottanut vastaan valtiovarainministerin pestiä. Hän halusi itselleen ulkoministerin paikan – ja sai sen.

Päätöstä ihmeteltiin tuolloin, sillä toiseksi suurimman puolueen puheenjohtaja ottaa perinteisesti rahaministerin raskaan salkun itselleen. Jos PS olisi halunnut pelata strategista peliä, Purra olisi voinut tehdä soinit. Hallitusta muodostettaessa raskaat leikkaukset olivat erinomaisen hyvin tiedossa.

Tiedossa oli myös se, että leikkaukset osuvat erityisesti valtiovarainministeripuolueeseen.

Purra päätti ottaa vastaan perinteisen ministerisalkun, mutta hän ei tehnyt ainoastaan tätä. Hän on halunnut tehdä valtiovarainministerin tehtävänsä niin hyvin kuin mahdollista ja profiloitua julkisuudessa näkyvästi kovapintaisena rautarouvana.

Hän on ehkä nauttinut lehtijutuista, joissa häntä verrattiin Britannian entiseen pääministeriin Margaret Thatcheriin. Ja kuka tietää, ehkä juuri se olikin kaiken ytimessä: henkilökohtainen tyydytys siitä, että häntä alettiin ylistää vahvana, kylmänä ja tinkimättömänä johtajana, joka tekee “vaikeat mutta pakolliset” päätökset eikä piittaa kritiikistä.

Rautarouvana oleminen on toki kunnioitettava rooli, mutta täysin väärä perussuomalaisille.

Puolueen kannatus ei ole koskaan rakentunut leikkauslistojen nuhteettomaan esittelemiseen vaan tunteeseen siitä, että joku puolustaa tavallisista ihmisistä, kapinoi, pitää meteliä.

Nyt PS muuttui hallituspuolueeksi, joka kuritti juuri niitä ihmisiä, joiden takia se on olemassa. Ja siinä pelissä Purra ehkä voitti itselleen hetkeksi ihailevia katseita niiltä, joiden hyväksyntää hän salaa kaipaa.

Mutta puolue – ja ennen kaikkea sen äänestäjät – hävisivät.

Ja nyt, kun savu on hälvennyt, yksi kysymys jää: kenen kunnian vuoksi tämä kaikki tehtiin?

Sanna Ukkolan kolumni: Rautarouva, joka unohti joukkonsa – Riikka Purran pitäisi katsoa peiliin

Historialliset tappiot eivät synny vahingossa. Ne syntyvät, kun johtaja unohtaa, ketä hänen piti palvella, kirjoittaa Iltalehden kolumnisti Sanna Ukkola.

www.iltalehti.fi