Yleisellä tasolla, valmennuksessa tieto/taito on oikeastaan vasta puolet koko hommasta. Paljon merkkaa valmentajan ihmissuhdetaidot, sosiaaliset kyvyt ja pitkää pinnaa tarvitaan. Tiedän valmennettavia jotka soittelee joka päivä pitkiä puheluita valmentajalle. Kärsivällisyys on yksi valmentajan hyveistä. Sitten on se kyky esittää asioita, suullisesti ja kirjallisesti. Voit ottaa rakennustyömaalta ns. rautaisen ammattilaisen ja tuoda sen ammattikouluun. Opettamisesta ei välttämättä tule yhtään mitään.
Karikoita voi välttää jos valmentaja ja valmennettava tuntevat toisensa jo entuudestaan ja tietävät, että kemiat pelaa. Mikään ei auta, jos ei pelaa. Olen sen verran vanhanaikainen, että mulle valmennus on sitä, että valmentaja on paljon ihan fyysisesti mukana urheilijansa harjoituksissa. Tuskin ketään absoluuttista huippua pelkästään etänä ole valmennettu? Tosin parhailla lienee taustalla kokonainen tiimi.
Tunnustan kuitenkin, etten tiedä netttivalmennuksesta juuri mitään. Varmaankin oma taiteenlajinsa jonka jotkut osaavat hyvin. Ja mahdollistaa kymmenien (satojen?) yht'aikaisen valmentamisen.