- Liittynyt
- 27.2.2004
- Viestejä
- 4 649
Kyllä mä ymmärrän mitä te ajatte takaa ja niinhän sen munkin alalla on. Julkisen puolen terveydenhuolto kun ei voittoa tee niin tottakai se näkyy palkassa. Mutta se, että minä tai joku muu kokee palkkansa liian pieneksi ja marisee siitä ei poista sitä tosiasiaa että yleisellä tasolla palkat on nykypäivän elämisen kustannuksiin nähden pikkusen liian väärin mitotettu. Eikä se asia siitä miksikään tule muuttumaan. Vielä se ei kaikkien kohdalla niin kovasti tunnu mutta sanotaan kymmenen vuoden päästä tilanne on jo aivan toinen. Tarviikohan niinkään kauan odottaa, tuskin. Eihän runsastuloisilla nyt mtn hätää tule olemaan, joten ei varmaan esim. verojen kiristykset niin paljoa hetkauta kuin pienempi tuloisia.
Mutta tämmöistähän tää "pikkulääkärin" elämä ikävä kyllä on. Vastuuta lisätään pikkuhiljaa enemmän ja enemmän ja huomaatkin tekeväsi useamman ihmisen työt kuin mihin rahkeet riittää. Hoitajatkin on niin lampaita ettei uskalla pistää hanttiin mihinkään vaikka tiedossa on ettei ylimääräistä korvausta mistään heru. Olen tätä realiteettiterapiaa saanut jo ihan tarpeekseni että vituttaa, ja mulla on oikeus siihen sekä itkemiseen palkastani. Joillakin menee huonommin joo mutta ei valitettavasti jaksa palkkaa koskevissa asioissa kiinnostaa kuin oma perse.
Aika jännä muuten miten täällä hyökätään heti päälle jos menee ääneen sanomaan saavansa liian pienen liksan. Kuten aiemmin jo mainittu, niin vaikea määrittää mikä korvaus mistäkin työstä on hyvä niin sama asia pätee myös toisinpäin. Ei imo kukaan voi tulla toisen puolesta sanomaan, kelle mikäkin rahasumma tehdystä työstä pitäisi olla riittävä. Eihän kukaan nyt varsinaisesti ole näin sanonut, mutta semmoinen fiilis tulee kun mun tyytymättömyyttä täällä on ihmetelty.
Musta sun nyt vain pitää hyväksyä, ettet tule saamaan korkeampaa palkaa työstäsi. Jos ei nappaa niin sun on pakko keksiä lisätöitä tai vaihtaa alaa. Oman mielenterveyden menettäminen murehtimiseen ei tuota tässä tapauksessa mitään. Yksi vaihtoehto on myös pienentää toiveitaan ja elämänkustannuksiaan jolloin rahat saadaan riittämään. Tottakai se pistää tiukille kun elämäntyyli pitäisi olla 100k€/vuosi tienaavan, mutta tulot on "vain" 35k€.
Väität, että olet kutsumusammatissa, mutta silti peilaat työtä vain rahan kautta? Kumpi se nyt on? Raha vai kutsumus? Kumpaakin ei voi saada (ainakaan helposti).