Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Jep, aivan liian monta!!!
Nimimerkillä " korjannut pomon mokia viimeset kaks tuntia"
Mitäää? Pomon mokia? Eihän pomot mokaa...IKINÄ! Vika on aina tyhmässä duunarissa!
Mitäää? Pomon mokia? Eihän pomot mokaa...IKINÄ! Vika on aina tyhmässä duunarissa!
Timba79 alkaa oppia pikkuhiljaa. Johtaja on aina oikeassa ja alainen väärässä. Ja syyllinen tiedetään jo etukäteen. Näin se vaan menee :D
Edit: Kilpi- 'Lihaa ja verta' rokkaa täällä
1. OIKEUDENMUKAISUUS TYÖYHTEISÖSSÄ
1.1 Oikeudenmukaisuusteoria ja haastattelu
Oikeudenmukaisuusteoria liitetään työmotivaation prosessiteorioihin, mikä tarkoittaa sitä, että teoriassa ollaan kiinnostuneita ihmisen tiedollisista ajattelu- ja päättelyprosesseista. Tällöin motivaation pohjaksi muodostuu ihmisen arviointi erilaisista työhön liittyvistä seikoista. J. Stacy Adamsin (1965) kehittämän oikeudenmukaisuusteorian mukaan ihminen vertaa työpanos-palkkio –suhdettaan työtovereihinsa tai aikaisempaan vastaavaan tilanteeseen. Palkkiot voivat olla laadullisia, kuten mielenkiintoinen työ tai määrällisiä, esimerkiksi palkankorotus. Tasapainotilanteessa ihminen kokee oikeudenmukaisuutta ja epätasapaino koetaan vastaavasti epäoikeudenmukaiseksi, josta ihminen pyrkii pois. (Hautala, Lämsä 2005: 87-88.)
Oikeudenmukaisuusteorian pohjalta haastattelin viittä keski-ikäistä ja sen ylittänyttä sekä viittä nuorempaa työntekijää internetin ja sähköpostin välityksellä. Käytin haastattelussa seuraavia kysymyksiä:
”Koetko, että työpanos-palkkio –suhteesi on oikealla tasolla verrattuna työtovereihisi?
Palkkiosi voi tällöin olla alipalkkainen, ylipalkkainen tai tasapainossa. Voit myös vertailla omakohtaisesti nykyistä palkkiotilannettasi aikaisempaan samanlaiseen tilanteeseen.”
”Miten nykyinen työpanos-palkkio –suhteesi verrattaessa työtovereihisi vaikuttaa työmotivaatioosi?”
Haastattelussa nuorilla yhdellä oli alipalkkiota, mutta se ei vaikuttanut motivaatioon. Yhdellä oli alipalkkio suhteessa muiden työpanokseen, mikä aiheutti motivaation laskua. Yhdellä oli suhde tasapainossa niin, että työpanos oli muita korkeampi, mutta palkka oli samalla suurempi, minkä työntekijä koki motivoivana. Kahdella oli panos-palkkio –suhde tasapainossa.
Vanhoilla neljällä oli panos-palkkio –suhde tasapainossa eikä sillä koettu olevan vaikutusta motivaatioon. Yhdellä oli alipalkkiota suhteessa panostukseen pidemmän kokemuksen vuoksi.
Vastauksissa oli silmiinpistävää, ettei muiden palkkioilla koettu olevan merkitystä työmotivaation ja usein muiden palkkioihin suhtauduttiin välinpitämättömästi. Toinen selvästi esiin tuleva tekijä oli vanhempien työntekijöiden melko yhteneväiset vastaukset. Neljällä viidestä oli panos-palkkio –suhde tasapainossa eikä vastauksissa tullut juurikaan esiin ristiriitoja tai epäoikeudenmukaisuuden tunnetta työpaikalla. Nuorissa sen sijaan hajontaa oli huomattavasti enemmän ja epäoikeudenmukaisia tilanteita kuvailtiin useammin.
1.2 Johtopäätökset
Tulosten perusteella motivaatiota ja oikeudenmukaisuutta työpaikoilla voidaan lisätä kiinnittämällä erityishuomiota nuoriin työntekijöihin ja heidän palkkioihinsa. Jokaisella on kuitenkin oma näkemyksensä epäoikeudenmukaisista tekijöistä ja vertailukohteet vaihtelevat eri yksilöiden välillä. Tämän vuoksi yrityksen tulisi luoda avoin palautejärjestelmä, jossa erityisesti kysytään työyhteisön oikeudenmukaisuudesta ja muista motivaatioon vaikuttavista tekijöistä. Palautteeseen tulisi myös tarttua, ettei sitä koettaisi turhaksi vaikutuskanavaksi, mikä voi laskea motivaatiota entisestään. Palaute palautteesta on tärkeää, jotta työntekijälle tulee tunne, että hänen panostuksellaan on merkitystä ja että työyhteisöä pyritään kehittämään.
Esimiehellä on tässä tärkeä rooli. Eräs vastaaja koki motivaation laskevan hänen panostaessaan työhönsä työtovereitaan enemmän eikä tätä huomioitu palkkioina millään tavalla. Esimiesten pitäisi nähdä tällaiset tilanteet ja tarttua niihin, mikä lisäisi luottamusta ja parantaisi motivaatiota. Kaikkien palkkioiden ei myöskään tarvitse olla palkankorotuksia. Sanallinen tunnustus, vuosipalkkio hyvästä suorituksesta ja vastuullisuuden lisääminen ainakin vähentävät epäoikeudenmukaisuuden tunnetta. Kielteiset päätökset on myös perusteltava, jotta alainen voi nähdä myös piilevät syyt ja ymmärtää syyt kielteiseen ratkaisuun. Toisaalta esimiehellä tulee olla tarvittavat resurssit, jotta hän pystyy myös huolehtimaan palautteen hankkimisesta ja siihen vastaamisesta. Kaikissa tapauksissa esimieheltä vaaditaan ihmissuhdetaitoja.
Haastattelussa nousi esiin monen melko välinpitämätön asenne muiden saamiin palkkioihin. Tälle on useita taustatekijöitä. Suomi on edelleen melko tasa-arvoinen yhteiskunta peruskoulusta ja muusta koulutuksesta lähtien eivätkä tuloerot ole kovinkaan suuria. Toiseksi työpaikoilla on käytössä laajasti yhteiset työehtosopimukset ja taulukkopalkat. Suuntaus on kuitenkin kohti joustavia palkkoja ja mitä enemmän tähän mennään, sitä enemmän yritysten on varauduttava ristiriitoihin työpaikoilla ja osaltaan myös motivaation laskuun.
Omalta osaltani näen huomattavan motivoivana seikan, että voin vaikuttaa palkkaukseeni työsuorituksillani.
Saanen sanoa muutaman huomion:
1. Minkäänlaisen kvantitatiiviseen analyysiin edes kaukaisesti viittavan sanan, kuten hajonta, laittaminen yhteyteen, jossa n=5, aiheuttaa tilastotieteilijöissä ankaraa fyysistä kipua.
2. Johtopäätöksesi "Suuntaus on kuitenkin kohti joustavia palkkoja ja mitä enemmän tähän mennään, sitä enemmän yritysten on varauduttava ristiriitoihin työpaikoilla ja osaltaan myös motivaation laskuun." on kovin vasemmistolainen. Laiskojen paskojen motivaatio saattaa laskea, jos palkkaa ei enää tulekaan puhtaasti taulukon mukaan, vaan suoritustason mukaan. Omalta osaltani näen huomattavan motivoivana seikan, että voin vaikuttaa palkkaukseeni työsuorituksillani.
Aika kiva tilanne sulla, jos työsuoritus vaikuttaa palkkaan. Meillä menee niin että mitä enemmän kuraportaan jätkät tekee duunia niin sitä enemmän on ylimäärästä rahaa palkata lisää (turhia)johtajia
Edit: Eikä unohdeta konsulttejakaan, ne kaverit osaa kirjoittaa isoja laskuja. Saa taas painaa jotta nekin saadaan maksettua...
Vähän samaa politiikkaa harjoitetaan meilläkin. Lisäksi TJ:n palkka nousee aika hurjaa tahtia, nyt meni jo 170 tonnia rikkia ja tän firman (koko konsernin) liikevaihton on jotain kymppimillin päällä. Tuo palkka on yli tuplautunu sinä aikana kun minä täällä olen töissä ollu (reilut 7 vuotta). No on se hyvä että joku palkitaan aina hyvästä työstä. :evil: Eihän koskaan kukaan muu sen tuloksen eteen mitään teekkään. Mutta se on hyvä kun voi itse vaikuttaa omaan palkkaukseensa (ainakin meillä).
Kyllä se jonkun verran alkaa sylettämään kun tj näyttää vetävän pelkkää ansiotuloakin 1 500 000 vuodessa ja 30 metrin säteellä kopeissa istuu jamppoja, jotka näyttää nostavan 860 000, 730 000, 429 000 jne. eskoa vuodessa. Yksikin noista ei piru vieköön ole edes 10 vuotta meikäläistä vanhempi. Pärkkele! :D
Kyllä! Täytyy koittaa olla hyvää pataa noiden ukkojen kanssa. Kuilu ei tosiaan ole niin syvä mitä äkkiseltään voisi kuvitella. Monesti istutaan samassa kaffepöydässä ja jutellaan ¤:sta ja kaljasta, joten jokohan uskaltais laittaa AMG:n tilauslaput vetään?Unelmahomma! Sun ei tarvi edetä urallasi kuin 30m, ja rahaa alkaa tulla niin maan perkuleesti.
Nyt on kyllä niin tuttua juttua että, ei kait vaan :D . Otetaan palikkatesti. Jos lafkan nimen toisen sanan toka kirjain on 'L' niin sanoppa ekan sanan toka kirjain?
Laiskojen paskojen motivaatio saattaa laskea, jos palkkaa ei enää tulekaan puhtaasti taulukon mukaan, vaan suoritustason mukaan. Omalta osaltani näen huomattavan motivoivana seikan, että voin vaikuttaa palkkaukseeni työsuorituksillani.