Paljonko kreatiinia päivässä?
- Keskustelun aloittaja gunner
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 4.6.2002
- Viestejä
- 736
Mitäs tämä suurin osa sanoo tuosta jokapäiväisestä 5g annoksesta verrattuna joka toisena päivänä reenien jälkeen otettuun 10g settiin verrattuna? Onko kokemusta? Itse kokeilin molempia tapoja ja en huomannut mitään vaikutusta, mutta se onkin jo ihan oma tarinansa se.
- Liittynyt
- 27.1.2003
- Viestejä
- 1 019
Elikkä olisiko esimerkiksi tällainen setti hyvä; 5 päivää tankataan 20g/päivä ja sen jälkeen ylläpitoa 5g päivä ja treenipäivänä 10g sekoitettuna palautumisjuomaan (reco2)? Sitä sitten 4-6 viikkoa ja sitten vaikka neljän viikon tauko. Ja paino oli se 82kg.
- Liittynyt
- 8.9.2002
- Viestejä
- 816
Aloitin tossa pari viikkoa sitten kreatiinin syömisen taas, ensin ottaen 4 kertaa päivässä 5g, eli 20g, viikon ajan. Sen jälkeen 10g päivässä, siten että jos on treenipäivä otan 5g ennen treeniä (Training Loaderissa) ja 5g treenin jälkeen. Välipäivinä taas aamulla 5g ja illalla 5g. Tuskin ainakaan hirveän väärin oon tehny. Ja kyllä boosti, pienehkö, tuntuu sarjoissa.
- Liittynyt
- 18.1.2003
- Viestejä
- 200
KREATIINISITRAATTI
KREATIINIMONOHYDRAATTI
KREATIINIDEKSTROOSI
Mitäs eroa näillä on ihan käytännössä eikä niinkään kemiallisessa rakennekaavassa??? olisiko hyvä, että sisältää muutakin kuin tuota KREATIINIMONOHYDRAATTIA???
Katselin tuossa wrangelta löytyisi kilon pönikka puhdasta "monoa" hiukka alle 30€...
Ja sitten vielä tähän kreatiiniin liittyen sellainen, että kun tuosta Bullsin recoverysta löytyy jonkin verran kreatiini (olisikohan nyt 8/100g tai jotain) niin olisiko yhteen satsilliseen hyvä lisätä hiukka kreatiinia, kun kerta-annoksella ei sitä kuitenkaan tule paljoa... Ajattelin kuitenkin jonkunnäköisen tankkausvaiheen pitää ja sitten tuota jaa vielä aika huimasti jäljelle... vai riittääkö se, että popsin vain huitaisen vaan ton palautusjuoman sellaisenaan huiviin ja that´s it??
Niin ja vielä sekin, että tulisiko kreatiinia sitten litkuttaa välipäivinäkin vai riittäkö noi treenipäivän recoveryn kreatiinit??
:kippis1:
KREATIINIMONOHYDRAATTI
KREATIINIDEKSTROOSI
Mitäs eroa näillä on ihan käytännössä eikä niinkään kemiallisessa rakennekaavassa??? olisiko hyvä, että sisältää muutakin kuin tuota KREATIINIMONOHYDRAATTIA???
Katselin tuossa wrangelta löytyisi kilon pönikka puhdasta "monoa" hiukka alle 30€...
Ja sitten vielä tähän kreatiiniin liittyen sellainen, että kun tuosta Bullsin recoverysta löytyy jonkin verran kreatiini (olisikohan nyt 8/100g tai jotain) niin olisiko yhteen satsilliseen hyvä lisätä hiukka kreatiinia, kun kerta-annoksella ei sitä kuitenkaan tule paljoa... Ajattelin kuitenkin jonkunnäköisen tankkausvaiheen pitää ja sitten tuota jaa vielä aika huimasti jäljelle... vai riittääkö se, että popsin vain huitaisen vaan ton palautusjuoman sellaisenaan huiviin ja that´s it??
Niin ja vielä sekin, että tulisiko kreatiinia sitten litkuttaa välipäivinäkin vai riittäkö noi treenipäivän recoveryn kreatiinit??
:kippis1:
- Liittynyt
- 27.1.2003
- Viestejä
- 1 019
Jossainpäin nettiä näin ihan pätevältä näyttävän suosituksen, että paljonko kreatiinia pitäisi ottaa päivässä per painokilo. Siinä taisi olla tankkausvaihe ja ylläpitovaihe erikseen mainittuna. Nyt en enää löytänyt sitä. Muistaako joku, että paljonko se oli?
- Liittynyt
- 27.4.2003
- Viestejä
- 417
Ei ole merkitystä nautitaanko kreatiini dekstroosin, maltoosin, sakkaroosin vai minkä kanssa. Nuo mitkään eivät paranna kreatiinin IMEYTYMISTÄ (kuten virheellisesti lisäravinnevalmistajien mainoksissa joskus väitetään), vaan helpottavat kreatiinin kuljetusta oikeaan osoitteeseen insuliinin avulla.
Muistuttaisin kuitenkin, että insuliini ei ole koskaan nollilla ja mitä tahansa hiilihydraattia syömällä päästään vaadittavaan tulokseen.
Muistuttaisin kuitenkin, että insuliini ei ole koskaan nollilla ja mitä tahansa hiilihydraattia syömällä päästään vaadittavaan tulokseen.
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 1 177
Minäkään en tätä tiedä.
Mutta meinasin silti kertoa oman näkemykseni näihin jatkuvasti toistuviin kreatiinijuttuihin. Itse teen yleensä näin: ensimmäisellä viikolla otan kreatiinia enemmän, ehkä 2 kertaa päivässä kauhaisen lusikallisen, siitä eteenpäin palautusjuomassa tyyliin kukkurallinen lusikallinen, välipäivinäkin, jos muistan, otan lusikallisen. Lusikan koko on mallia teelusikka vai mikä lie se nyt on. Grammamääristä ei tietoa eikä kiinnostakaan. En usko että tässäkään asiassa on paljoakaan merkitystä grammalla tai parilla, varsinkin kun kreatiini on halpaa.
- Liittynyt
- 4.1.2003
- Viestejä
- 23
Matti Tolonen, LKT, dos.
Kreatiinin uusi rooli: kunnon kohentajasta täydentävään hoitoon
Kreatiini on suosittu lisäravinne, jota pääasiassa urheilijat käyttävät suorituskyvyn kohentamiseen. Viime aikoina kreatiinin käyttö on yleistynyt myös tavallisten kuntoilijoiden, jopa koululaisten keskuuteen. Kreatiinin merkitystä tutkitaan nyt vilkkaasti myös eri tautitilojen ja vanhenemismuutosten ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa. Alustavat tulokset ovat lupaavia, ja ne voivat avata uusia uria ravitsemuslääketieteessä.
Kaupallisesti kreatiini tuli markkinoille 1993. Suomessa se tuli suuren yleisön tietoisuuteen Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden 1995; kiekkoilijat kertoivat julkisuudessa käyttävänsä kreatiinia lisäravinteena. Nykyään sitä nauttii suurin osa maailman ammattilais- ja amatööriurheilijoista lähes kaikissa urheilulajeissa.(1,2) Yli 8 % amerikkalaisista urheilevista koululaisista ilmoittaa nauttivansa kreatiinia ruuan lisänä.(3)
Turkulaiset lastenlääkärit osoittivat ensimmäisinä maailmassa, että kreatiinilisä saattaa olla hyödyksi harvinaisessa silmän rappeutumistaudissa, gyraattiatrofiassa. (4-6) Tästä havainnosta käynnistyi uusi tutkimushaara, kreatiinin käyttö neuromuskulaaristen ja -degeneratiivisten rappeutumissairauksien sekä sydän- ja syöpätautien ja vanhenemismuutosten ehkäisevänä ja täydentävän hoitona.
Mitä kreatiini on?
Kreatiini on elimistön oma aine, aminohappo, jota normaalisti syntyy ihmisen aineenvaihdunnassa arginiinista, glysiinista ja metioniinista. Aikuisessa ihmisessä on noin 120 grammaa kreatiinia, josta 95 prosenttia on luurankolihaksissa. Lihaksiston kreatiinista noin 60% on fosfokreatiinina ja loput 40% vapaana kreatiinina. Sydänlihas, aivot, verkkokalvot ja siittiöt sisältävät runsaasti kreatiinia. Sitä erittyy myös äidinmaitoon.
Ihminen saa kreatiinia myös ravinnosta, pääasiassa lihasta ja kalasta. Taulukko 1 osoittaa eräiden ravintoaineiden kreatiinisisällön.
Ihminen kuluttaa normaalisti päivittäin noin 2 g kreatiinia; urheilijoiden kulutus voi olla 3-4 g/vrk. Aineenvaihdunnassa kyetään syntetisoimaan noin 1 g/vrk; loput pitäisi saada ravinnosta (tai lisäravinnosta). Vajausta saattaa esiintyä kasvissyöjillä, kroonisesti sairailla, toipilailla ja urheilijoilla, jolleivät he nauti kreatiinia ruuan lisänä.
Lisäravinteena käytetään yleisimmin kreatiinimonohydraattia. Se on valkoista mautonta jauhetta, jota nautitaan joko sellaisenaan tai sekoitettuna jugurttiin, veteen, maitoon, kaakaoon tms.
Farmakokinetiikkaa
Kun kreatiinia aletaan ottaa lisäravinteena, nousee sekä vapaan kreatiinin että fosfokreatiinin pitoisuus lihaksissa ja muissa kudoksissa neljän päivän ajan. Lisäys on suurin henkilöillä, joiden lähtötaso on matala, kuten kasvissyöjillä ja yli 50-vuotiailla. Kreatiinin nauttiminen hiilihydraattien kera lisää vapaan kreatiinin sekä fosfokreatiinin pitoisuutta noin 10 % enemmän kuin pelkkä kreatiini.(1,2)
Kreatiinia hajoaa aineenvaihdunnassa vakionopeudella noin 2 grammaa/vrk kreatiniiniksi, joka erittyy pois munuaisten kautta virtsan mukana. Kreatiinin käyttäjällä voi siis olla kohonnut kreatiniini ilman munuaisvauriota. Virtsaan voi erittyä myös kreatiinia, sillä ylimäärä erittyy virtsaan sellaisenaan.
Kun kreatiinin käyttö lopetetaan, palaa lihasten kreatiinipitoisuus lähtötasolle noin kuukauden kuluessa. Lisäravinteena nautittu kreatiini ei siis vaikuta haitallisesti elimistön omaan kreatiinin tuotantoon, ainakaan jos kreatiinia käytetään suositusten mukaisesti jaksoittain.(1,2)
Annostelusta
Kreatiinin käyttö aloitetaan yleensä tankkaamalla 5-7 vrk:n ajan 0.3 g/kg (20-30 g) kreatiinia päivässä neljään annokseen jaettuna. Silloin lihasten kreatiinipitoisuus nousee nopeasti maksimiinsa. Latausvaiheessa tulisi juoda runsaasti nestettä.(1,2)
Ylläpitoannos on 0,03 g/vrk eli 2-4 g/vrk. Samaan tulokseen päästään ilman latausvaihetta 2-5 gramman päiväannoksella, mutta silloin lihasten kreatiinivarastojen täyttyminen kestää kuukauden. Muille kuin urheilijoille suositellaan viikon tankkauksessa kreatiinia 5 g 1-2 kertaa päivässä, ja ylläpitoon 2-5 g/vrk. Kreatiinin käytössä suositellaan kuukauden taukoa kolmen kuukauden käytön jälkeen.(1,2)
Kreatiinin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei ole vielä riittävästi tutkittu, joten lääkkeitä käyttävien henkilöiden on syytä neuvotella lääkärin kanssa mahdollisesta kreatiinin (ja muiden lisäravinteiden) käytöstä.
Lisääkö kreatiini voimaa ja kestävyyttä?
Kreatiini yhtyy elimistössä fosforiin, jolloin syntyy fosfokreatiinia eli kreatiinifosfaattia. Se yhtyy solujen mitokondrioissa adenosiinidifosfaattiin (ADP) ja vetyioniin muodostaen adenosiinitrifosfaattia (ATP), jota lihas käyttää energian lähteenä. ATP:n synteesi puolestaan riippuu suoraan lihaksen vapaasta kreatiinista tai fosfokreatiinista. Vapaa kreatiini voi fosforyloitua kreatiinifosfaatiksi.
Lisäravinteena nautittu kreatiini lisää lihaksiston vapaan kreatiinin sekä kreatiinifosfaatin määrää ja kohottaa siten ATP:n uudistumista lihastyössä. Kun lihaksistossa näin syntyy jatkuvasti maksimaalisesti ATP:a, jaksaa urheilija tehdä uuden spurtin tai muun ponnistuksen, vaikkei olisi ehtinyt palautua täysin. Kreatiini vaikuttaa siis lihaksessa kahdella tavalla: se lisää kreatiinifosfaatin pitoisuutta lihaksessa ja nopeuttaa sen uudismuodostusta. Kreatiini hidastaa myös maitohapon (laktaatin) tuottoa lihastyössä. Urheilija väsyy vähemmän, hän kokee itsensä vahvemmaksi ja saa harjoittelusta nopeammin irti enemmän tehoa.(1,2,7-9)
Useimpien tutkimusten mukaan kreatiinilisä lisää nopeutta ja voimaa 5-25 %.(1,2) Samoin se kasvattaa lihaksistoa kaksi kertaa enemmän kuin pelkkä harjoittelu. Eräässä tutkimuksessa kolmen kuukauden kovan harjoittelun jälkeen kreatiinia saaneiden miesten lihaksisto kasvoi 6,3 %, kun plaseboryhmässä kasvua oli 3,6 %. Kreatiiniryhmä jaksoi nostaa penkkipunnerruksessa 24 % enemmän, plaseboryhmä vain 16 % enemmän kuin ennen harjoituskautta.(8) Kymmeniä vastaavia tuloksia on julkaistu erilaisissa ponnistuksissa.(1,2) Osa tutkijoista kuitenkin epäilee, että kreatiinin myönteiset vaikutukset kilpaurheilussa olisivat pääasiassa lumevaikutuksen varassa. (10)
Osa kreatiinia kokeilleista urheilijoista ei ole huomannut mitään positiivista vaikutusta. Syynä saattaa olla liian pieni tai lyhytaikainen annostus tai kreatiinia on otettu ilman hiilihydraatteja taikka on ehkä juotu kahvia yli 2 kupillista päivässä, jolloin kreatiinin vaikutus voi kumoutua. Joskus arvioinnin kohteena on ollut pitkäkestoinen aerobinen suoritus, jossa kreatiinilla ei ole samaa vaikutusta kuin rajussa anaerobisessa ponnistuksessa.
Ikääntyminen vähentää lihasten kreatiinin määrää.(9,30) Niinpä kreatiinin nauttiminen saattaa lisätä yli 50-vuotiailla voimaa ja kestävyyttä enemmän kuin nuorilla henkilöillä. (9) Mitä alempi lähtötaso, sitä suurempi vaikutus. Koska kreatiini hidastaa lihasten proteiinien hajoamista se voi ainakin teoriassa hidastaa lihasten ja voiman luonnollista vähenemistä. Normaalisti yli 50-vuotiaiden ihmisen lihasvoima vähenee 15 vuodessa noin 25 %.
Sairauksien ehkäisy ja täydentävä hoito
Kreatiinilisällä on osoitettu koko joukko edullisia vaikutuksia, joilla ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa (taulukko 4).
Kreatiini (5 g/vrk, parin kuukauden ajan nautittuna) alentaa veren kohonneita rasva-arvoja. Eräässä tutkimuksessa kokonaiskolesteroli aleni 6 %, LDL-kolesteroli 22 % sekä triglyseridit 23 %.(11) Sydämen toiminnanvajavuudessa sydänlihaksen kreatiinipitoisuus on normaalia pienempi. Kreatiinilisä nostaa sydänlihaksen kreatiinipitoisuutta, vahvistaa sydäntä ja parantaa sydänpotilaiden suorituskykyä, kestävyyttä (12) ja elämänlaatua (13). Eräissä tutkimuksissa kreatiinia on annettu infuusiona, jolloin sen on todettu vahvistavan sydäntä (14-16) ja ehkäisevän rytmihäiriöitä.(17) Kreatiini ei vaikuta normaaliin verenpaineeseen.
Kreatiinia ja kreatiinikinaasia on runsaasti terveissä aivo- ja hermosoluissa. Lisäravinteena annettu kreatiini näyttää suojaavan hermostoa, erityisesti liikunnan koordinaation (pikkuaivojen Purkinjen soluissa) ja oppimista ja kognitiivisia toimintoja säätelevissä soluissa (hippocampuksen pyramidaalisoluissa). (18)
Multippeliskleroosissa, Parkinsonin, Huntingtonin ja Alzheimerin taudeissa ja ALS-taudissa saattaa kreatiinilla on hoitavaa vaikutusta.(20-22). Saksassa on parhaillaan käynnissä 400 ALS-potilaan kliininen tutkimus. Kreatiini näyttää suojaavan aivoja myös iskemialta.(23-25) Kreatiini ilmeisesti kohentaa aivosolujen yleistä energiatilaa. Sveitsiläiset tutkijat suosittelevatkin kreatiinia muun muassa aivohalvauspotilaille.(26-27)
Primaarisissa ja sekundaarisissa lihasrappeumataudeissa sekä harvinaisessa perinnöllisessä silmätaudissa, gyraattiatrofiassa, on saatu hyviä kokemuksia kreatiinin käytöstä. Kreatiinin käytöllä täydentävänä hoitona on hyvä biokemiallinen pohja. Duchennen lihasdystrofiassa lihasten solunsisäinen kalsiumpitoisuus nousee, mikä kuluttaa lihassolujen energiaa, koska kalsium pitää pumpata ulos soluista.(27)
Fosfokreatiinin puutteessa vähäenerginen lihas surkastuu, kun kalsiumista riippuvaiset proteaasientsyymit näivettävät lihaskudosta. Kreatiinin avulla lihasten fosfokreatiinipitoisuus ja energian tuotanto saadaan nousemaan. Alustavissa eläinkokeissa asia on jo osoitettu (29) ja myös ihmisten yksittäisissä hoitokokeiluissa potilaan kävelykyky ja kunto ovat parantuneet merkittävästi.(27-28) Varhaisessa vaiheessa aloitettu kreatiinihoito saattaa siis parantaa ennustetta. Saksassa on käynnissä lihasdystofiapotilaiden kliininen tutkimus ja Saksan ja Sveitsin sairauskassat korvaavat jo näiden potilaiden kreatiinihoitoa.
Neuromuskulaarisista oireyhtymistä kärsivät potilaat saavat lisää voimia ja kestävyyttä kreatiinista.(19-20, 32-34) Sveitsissä on parhaillaan käynnissä kliinisiä tutkimuksia ylipistoklinikoissa. Tutkimustoiminta on erittäin vilkasta tällä alueella; Wienissä ja Milanossa järjestettiin viime vuonna kansainväliset kongressit, joiden aiheena oli neuromuskulaaristen tautien kreatiinihoito.
Soluviljelmissä ja eläinkokeissa kreatiini ja sen analogit estävät syöpäsolujen kasvua (35-36) ja tehostavat sytostaattien vaikutusta.(37) Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä miten se tapahtuu. Kreatiinin on osoitettu koe-eläimillä estävän joidenkin syöpätautien etenemistä, muun muassa rintasyövän, sarkooman ja neuroblastooman.(Wallimann, henkilökohtainen tiedonanto)
Kreatiinilla saattaa olla merkitystä myös luukadon ehkäisyssä ja luunmurtumien sekä nivelrikon hoidossa (38-39), sillä luun uudismuodostus vaatii runsaasti energiaa, jota vain kreatiinikinaasi kykenee tuottamaan riittävästi soluissa. Koe-eläimillä on todettu huomattavia luutumishäiriöitä, kun niiden guanidino-propionihapon (kreatiinin analogin) synteesi estettiin keinotekoisesti.(38) Sveitsiläisen väitöskirjan mukaan kreatiini saattaa edistää lonkkaproteesin kiinnittymistä luuhun (I.Gerber, AO-Knochenforschungsinstitut, Davos 1998).
Kreatiinilla on positiivinen vaikutus soluvälitteiseen immuunijärjestelmään: makrofagit tarvitsevat virusten ja bakteerien eliminoimisessa energiaa, jota solut saavat fosfokreatiinista. Elimistön kreatiinivarastoilla näyttää olevan merkitystä ihmisen kykyyn torjua infektiotauteja.(40) Kreatiinilla on myös anti-inflammatorisia ominaisuuksia muun muassa artriitissa.(39)
Pitkä vuodelepo ja raajan kipsaus surkastuttaa tunnetusti lihaksia. Kreatiinilisän on todettu säilyttävän immobilisoidun raajan lihasten kreatiinipitoisuuden normaalina, mikä nopeuttaa kuntoutumista. (41)
Äskettäin on löydetty uusi inborn error of metabolism -oireyhtymä, guanidinoasetaatti-metyltransferaasin (GAMT) puutos, joka johtaa kreatiinin vajauteen ja henkiseen jälkeenjääneisyyteen ja lihasten surkastumiseen. Hoitona on kreatiinin anto suun kautta.(42)
Onko kreatiinilla haittavaikutuksia?
Tutkimuksissa käytetyin annoksin kreatiinilla ei ole haittavaikutuksia maksan, munuaisten, sydämen tai muiden elinten toimintaan. Laboratoriokokeissa ei ole ilmennyt poikkeavuuksia.(1,2,43-44)
Kreatiinin turvallisuuden puolesta puhuu sekin, että miljoonat urheilijat ovat jo vuosia käyttäneet kreatiinia ilman, että sen olisi todettu aiheuttavan poikkeavia tuloksia laboratoriokokeissa. Suomessa lasten gyraattiatrofian hoitoon on annettu kreatiinia 1980-luvun alusta ilman sivuvaikutuksia.(6,9)
Kalsiumpyruvaatti ja kreatiini
Kreatiini ja kalsiumpyruvaatti voimistavat toinen toistensa tehoa synergistisesti. Tämä osoitettiin äskettäin tutkimuksessa, jossa 42 amerikkalaisen jalkapallonpelaajaa sai 5 viikon ajan joko kreatiinia, kalsiumpyruvaattia tai niiden yhdistelmää.(45) Verrattuna pelkkään kreatiiniin tai kalsiumpyruvaattiin niiden yhdistelmä kasvatti lihaksia ja lisäsi kestävyyttä sekä punnerrus- ja hyppyvoimaa. Kalsiumpyruvaatista on äskettäin julkaistu tässä lehdessä erillinen katsaus. (46)
Taulukko 1. Ravintoaineiden kreatiinipitoisuuksia g/kg
Silakka 6,5 - 10
Sianliha 5
Naudanliha 4,5
Lohi 4,5
Tonnikala 4
Turska 3
Maito 0,1
Karpalo 0,02
Katkarapu >0,02
Taulukko 2. Kreatiinin käyttö ennaltaehkäisynä ja täydentävänä hoitona
Tila tai tauti: Viite:
Veren kohonneet rasva-arvot 11
Sydäninsuffisienssi 12-16
Rytmihäiriöt 17
Kognitiiviset häiriöt 18
GAMT-entsyymin defekti 29
MS, ALS, Parkinsonin ja Alzheimerin taudit 19-23
Aivojen verenkiertohäiriöt, aivohalvaus 24-26
Silmän gyraattiatrofia 4-6
Lihasdystrofia 27-28, 31, 34, 38
Muut neuromuskulaariset taudit 1, 19 28-30
Syöpätaudit 35-37
Infektioherkkyys 40
Luukato, murtumat, nivelrikko 38-39
Viitteet:
Terjung RL, Clarkson P, Eichner ER et al. American College of Sports Medicine roundtable. The physical and health effects of oral creatine supplementation. Med Sci Sports Exerc 2000;32(3):706-717
Kreider RB. Creatine supplementation: analysis of ergogenic value, medical safety, and concerns. Journal of exercise physiology, JEP online. 1998;1(1): 1-11 http://www.css.edu/users/tboone2/asep/jan3.htm
Smith J, Dahn DL. Creatine use among high school athletes: an epidemiological survey. http://www.faseb.org/acsm00t/f12549.html
Sipilä I, Rapola J, Simell O et al. Supplementary creatine as a treatment for gyrate atrophy of the choroid and retina. New Engl J Med 1981;304: 867-870.
Näntö-Salonen K, Komu M, Lundholm N et al., Reduced brain creatine in gyrate atrophy of the choroid and retina with hyperornithinemia. Neurology, 1999. 53(2): 303-307.
Vannas-Sulonen K et al. Gyrate atrophy of the choroid and retina. A five-year follow-up of creatine supplementation. Ophthalmology, 1985;92(12): 1719-1727.
Aaserud R, Gramvik P, Olson SR et al. Creatine supplementation delays onset of fatigue during repeated bouts of sprint running. Scand J Med Sports 1998;8:247-251
Volek S et al. Performance and muscle fiber adaptations to creatine supplementation and heavy resistance training. Med Sci Sports Exerc 1999;31(8) 1147-1156 venus.lrponline.com/plweb-cgi/
fastweb.exe?getdoc+links+MSSE+437+0++creatine
Smith SA, Montain SJ, Matott RP et al. Creatine supplementation and age influence muscle metabolism during exercise. J Appl Physiol 1998;85: 1349-1356.
Vanakoski J, Seppälä T. Parantaako kreatiini urheilusuorituksia? Suomen lääkärilehti 2000; 55(9) 973-6.
Earnest C, Almada A, Mitchell TL. High-performance capillary electrophoresis-pure creatine monohydrate reduces blood lipids in men and women. Clin Sci 1996;91: 113-118.
Andrews R, Greenhaff P, Curtis S et al. The effect of dietary creatine supplementation on skeletal muscle metabolism in congestive heart failure. Eur Heart J 1998;19:617-622
Gordon A, Hultman E, Kaijser L et al. Creatine supplementation in chronic heart failure increases skeletal muscle creatine phosphate and muscle performance. Cardiovas Res 1995;30: 413-418.
Saks V, Stepanov V, Jaliashvili I, et al. Molecular and cellular mechanisms of action for cardioprotective and therapeutic role of creatine phosphate. In Conway M, Clark J. (Eds): Creatine and Creatine Phosphate: Scientific and Clinical Perspective. San Diego, CA: Academic Press, 1996; pp. 91-114. www.apcatalog.com/cgibin/AP?
ISBN=0121863409&LOCATION=US&FORM=FORM2
Tronconi L, Saks V. (Eds) Physiology, bichemistry and pharmacology of creatine phosphate. Volume of International Meeting on Phosphocreatine in cardiology and cardiac surgery. April 14-15th 1989 IRCCS Policlinico San Matteo Divisione di Cardiologia University di Pavia Press.
Grazioli I, Melzi G, Strumia E. Multicentre controlled study of creatine phosphate in the treatment of heart failure. Curr Ther Res 1992;52: 271-280.
Ruda MY, Samarenko MB, Afinskaya NI. Reduction of ventricular arrhythmias by phosphocreatine (Neoton) in patients with acute myocardial infarction. Am Heart J 1988;116: 393-397.
Kaldis P, Hemmer W, Zanolla E et al. "Hot spots" of creatine kinase localization in brain: cerebellum, hippocampus and choroid plexus. Dev Neurosci 1996;18: 542-554.
Hagenfeld L, von Döbeln U, Solders G et al. Creatine treatment in MEALS. Muscle and Nerve 1994;17: 1236.
Tarnopolsky MA. Creatine monohydrate increases strength in patients with neuromuscular disease. Neurology 1999;52: 854-857
Matthews RT, Yang L, Jenkins BG et al. Neuroprotective effects of creatine and cyclocreatine in animal models of Huntington´s disease. J Neurosci 1998;18: 156-163.
Matthews RT, Ferrante RJ, Klivenyi P et al. Creatine and cyclocreatine attenuate MPTP neurotoxicity. Exp Neurol 1999;157: 142-149.
Klivenyi P, Farrante RJ, Matthews RT et al. Neuroprotectice effects of creatine in a transgenic animal model of amyotrophic lateral sclerosis. Natural Medicine 1999;5: 347-350.
Holtzman D, Meyers R, O´Gorman E et al. In vivo brain phosphocreatine and ATP regulation in mice fed a creatine analog. Am J Physiol 1997;272: C1567-1577.
Holtzman D, Brown M, O´Gorman E et al. Brain ATP metabolism in hypoxia-resistent mice fed guanidinopropionic acid. Dev Neurosci 1998;20: 469-477.
Holtzman D, Togliatti A, Khait I et al. Creatine increases survival ansd suppresses seizures in the hypoxic immature rat. Pediatr Res 1998;44: 410-414.
Wallimann T. Einnahme von Kreatin als mögliche Hilfstherapie für Patienten mit verschiedenen neuromuskulären Erkrankungen. Mitteilungsblatt der Schweizerischen Gesellschaft für Muskelkranke 1997;41: 6-9.
Wallimann T. Durchbruch in der Behandlung von neuromuskulären Krankheiten? Mitteilungsblatt der Schweizerischen Gesellschaft für Muskelkranke 1997;43:1-11.
Pulido S, Passaquin AC, Leijendekker WJ et al.Creatine supplementation improves intracellular calcium handling and survival of mdx skeletal muscle cells. FEBS Letters 1998;439: 357-362.
Wallimann T, Schlattner U, Guerrero L et al. The phosphocreatine circuit and creatine supplementation, both come of age! 1999 In: Mori A, Ishida M, Clark JF (Eds) Guanidino Compounds in Biology and Medicine. Blackwell Science Asia Pry Ltd. Pp 117-129.
Tarnopolsky MA, Roy BD, MacDonald JR. Randomized, controlled trial of creatine monohydrate in patients with mitochondrial cytopathies. Muscle and Nerve 1997; 20: 1502-9.
Hanefeld F. Oral creatine substitution: indications in creatine deficiency syndromes and new hopes in neuromuscular diseases and organ protection. 31st European Group (EMG) meeting, Vienna May 28-30, 1999 (Abstract)
Walter MC, Lochmüller H, Hartard M et al. Creatine monohydrate in muscular dystrophies: a double-blind, placebo-controlled clinical study. Neurology 1999;52: Suppl 2, A543.
Klopstock T, Schlamp V, Schimidt F et al. Creatine monohydrate in mitochondrial diseases: a double-blind, placebo-controlled, cross-over study in 16 patients with chronic progressive external ophthalmoplegia or mitochondrial myopathy. Neurology 1999;52. Suppl 2, A543.
Teicher BA, Menon K, Northey N et al. Cyclocreatine in cancer chemotherapy. Cancer Chemother Pharmacol 1995;35: 411-416.
Miller EE, Evans AE, Cohn M. Inhibition of rate of tumor growth by creatine and cyclocreatine. Proc Natl Acad Sci USA 1993;90: 3304-8.
Bergnes G, Yaun W, Khandekar VS et al. Creatine and phosphocreatine analogs: Anticancer activity and enzymatic analysis. Oncology 1996;8:121-130
Funanage VL, Carango P, Shapiro IM et al. Creatine kinase activity is required for mineral deposition and matrix synthesis in endochondral growth cartilage. Bone and Mineral 1992;17: 228-236
Lara TM, Wong MS, Rounds J et al. Skeletal muscle phosphocreatine depletion depresses myocellular energy status during sepsis. Archives of Surgery 1998;133: 1316-1321.
Khanna NK, Madan BR. Studies on the anti-inflammatory activity of creatine. Arch Internatl Pharmacodyn Therapy 1978;231: 340-350.
Hespel, P, Op ‘t Eijnde B, Richter EA, et al. Oral creatine supplementation facilitates rehabilitation of muscle disuse atrophy. The Lancet 2000 (in press).
Stöckler S,Isbrandt D, hanefeld F et al: Guadinoacetate methyltransferase deficiency: first inborn error of creatine metabolism in man. Am J Hum Genet 199&;58: 914-922
Juhn MS, Tarnopolsky M. Potential side effects of oral creatine supplementation: a critical review. Clin J Sport Med 1998;8: 298-304.
Kreider R, Rasmussen C, Melton C et al. Long-term creatine supplementation does not adversely affect markers of clinical status. Med Sci Sport Exerc 2000;32(5), in press. www.hmse.memphis.edu/faculty/
kreider/creatine%20abstracts.htm
Stone MH, Sanborn K, Smith LL, et al. Effects of in-season (5 weeks) creatine and pyruvate supplementation on anaerobic performance and body composition in American football players. Int J Sport Nutr 1999;9(2):146-165.
Tolonen, M. Kalsiumpyruvaatti laihduttaa sekä lisää voimaa ja kestävyyttä. Terveydenhoitaja 2000;1, 12-14.
Kreatiinin uusi rooli: kunnon kohentajasta täydentävään hoitoon
Kreatiini on suosittu lisäravinne, jota pääasiassa urheilijat käyttävät suorituskyvyn kohentamiseen. Viime aikoina kreatiinin käyttö on yleistynyt myös tavallisten kuntoilijoiden, jopa koululaisten keskuuteen. Kreatiinin merkitystä tutkitaan nyt vilkkaasti myös eri tautitilojen ja vanhenemismuutosten ehkäisyssä ja täydentävässä hoidossa. Alustavat tulokset ovat lupaavia, ja ne voivat avata uusia uria ravitsemuslääketieteessä.
Kaupallisesti kreatiini tuli markkinoille 1993. Suomessa se tuli suuren yleisön tietoisuuteen Suomen voitettua jääkiekon maailmanmestaruuden 1995; kiekkoilijat kertoivat julkisuudessa käyttävänsä kreatiinia lisäravinteena. Nykyään sitä nauttii suurin osa maailman ammattilais- ja amatööriurheilijoista lähes kaikissa urheilulajeissa.(1,2) Yli 8 % amerikkalaisista urheilevista koululaisista ilmoittaa nauttivansa kreatiinia ruuan lisänä.(3)
Turkulaiset lastenlääkärit osoittivat ensimmäisinä maailmassa, että kreatiinilisä saattaa olla hyödyksi harvinaisessa silmän rappeutumistaudissa, gyraattiatrofiassa. (4-6) Tästä havainnosta käynnistyi uusi tutkimushaara, kreatiinin käyttö neuromuskulaaristen ja -degeneratiivisten rappeutumissairauksien sekä sydän- ja syöpätautien ja vanhenemismuutosten ehkäisevänä ja täydentävän hoitona.
Mitä kreatiini on?
Kreatiini on elimistön oma aine, aminohappo, jota normaalisti syntyy ihmisen aineenvaihdunnassa arginiinista, glysiinista ja metioniinista. Aikuisessa ihmisessä on noin 120 grammaa kreatiinia, josta 95 prosenttia on luurankolihaksissa. Lihaksiston kreatiinista noin 60% on fosfokreatiinina ja loput 40% vapaana kreatiinina. Sydänlihas, aivot, verkkokalvot ja siittiöt sisältävät runsaasti kreatiinia. Sitä erittyy myös äidinmaitoon.
Ihminen saa kreatiinia myös ravinnosta, pääasiassa lihasta ja kalasta. Taulukko 1 osoittaa eräiden ravintoaineiden kreatiinisisällön.
Ihminen kuluttaa normaalisti päivittäin noin 2 g kreatiinia; urheilijoiden kulutus voi olla 3-4 g/vrk. Aineenvaihdunnassa kyetään syntetisoimaan noin 1 g/vrk; loput pitäisi saada ravinnosta (tai lisäravinnosta). Vajausta saattaa esiintyä kasvissyöjillä, kroonisesti sairailla, toipilailla ja urheilijoilla, jolleivät he nauti kreatiinia ruuan lisänä.
Lisäravinteena käytetään yleisimmin kreatiinimonohydraattia. Se on valkoista mautonta jauhetta, jota nautitaan joko sellaisenaan tai sekoitettuna jugurttiin, veteen, maitoon, kaakaoon tms.
Farmakokinetiikkaa
Kun kreatiinia aletaan ottaa lisäravinteena, nousee sekä vapaan kreatiinin että fosfokreatiinin pitoisuus lihaksissa ja muissa kudoksissa neljän päivän ajan. Lisäys on suurin henkilöillä, joiden lähtötaso on matala, kuten kasvissyöjillä ja yli 50-vuotiailla. Kreatiinin nauttiminen hiilihydraattien kera lisää vapaan kreatiinin sekä fosfokreatiinin pitoisuutta noin 10 % enemmän kuin pelkkä kreatiini.(1,2)
Kreatiinia hajoaa aineenvaihdunnassa vakionopeudella noin 2 grammaa/vrk kreatiniiniksi, joka erittyy pois munuaisten kautta virtsan mukana. Kreatiinin käyttäjällä voi siis olla kohonnut kreatiniini ilman munuaisvauriota. Virtsaan voi erittyä myös kreatiinia, sillä ylimäärä erittyy virtsaan sellaisenaan.
Kun kreatiinin käyttö lopetetaan, palaa lihasten kreatiinipitoisuus lähtötasolle noin kuukauden kuluessa. Lisäravinteena nautittu kreatiini ei siis vaikuta haitallisesti elimistön omaan kreatiinin tuotantoon, ainakaan jos kreatiinia käytetään suositusten mukaisesti jaksoittain.(1,2)
Annostelusta
Kreatiinin käyttö aloitetaan yleensä tankkaamalla 5-7 vrk:n ajan 0.3 g/kg (20-30 g) kreatiinia päivässä neljään annokseen jaettuna. Silloin lihasten kreatiinipitoisuus nousee nopeasti maksimiinsa. Latausvaiheessa tulisi juoda runsaasti nestettä.(1,2)
Ylläpitoannos on 0,03 g/vrk eli 2-4 g/vrk. Samaan tulokseen päästään ilman latausvaihetta 2-5 gramman päiväannoksella, mutta silloin lihasten kreatiinivarastojen täyttyminen kestää kuukauden. Muille kuin urheilijoille suositellaan viikon tankkauksessa kreatiinia 5 g 1-2 kertaa päivässä, ja ylläpitoon 2-5 g/vrk. Kreatiinin käytössä suositellaan kuukauden taukoa kolmen kuukauden käytön jälkeen.(1,2)
Kreatiinin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksia ei ole vielä riittävästi tutkittu, joten lääkkeitä käyttävien henkilöiden on syytä neuvotella lääkärin kanssa mahdollisesta kreatiinin (ja muiden lisäravinteiden) käytöstä.
Lisääkö kreatiini voimaa ja kestävyyttä?
Kreatiini yhtyy elimistössä fosforiin, jolloin syntyy fosfokreatiinia eli kreatiinifosfaattia. Se yhtyy solujen mitokondrioissa adenosiinidifosfaattiin (ADP) ja vetyioniin muodostaen adenosiinitrifosfaattia (ATP), jota lihas käyttää energian lähteenä. ATP:n synteesi puolestaan riippuu suoraan lihaksen vapaasta kreatiinista tai fosfokreatiinista. Vapaa kreatiini voi fosforyloitua kreatiinifosfaatiksi.
Lisäravinteena nautittu kreatiini lisää lihaksiston vapaan kreatiinin sekä kreatiinifosfaatin määrää ja kohottaa siten ATP:n uudistumista lihastyössä. Kun lihaksistossa näin syntyy jatkuvasti maksimaalisesti ATP:a, jaksaa urheilija tehdä uuden spurtin tai muun ponnistuksen, vaikkei olisi ehtinyt palautua täysin. Kreatiini vaikuttaa siis lihaksessa kahdella tavalla: se lisää kreatiinifosfaatin pitoisuutta lihaksessa ja nopeuttaa sen uudismuodostusta. Kreatiini hidastaa myös maitohapon (laktaatin) tuottoa lihastyössä. Urheilija väsyy vähemmän, hän kokee itsensä vahvemmaksi ja saa harjoittelusta nopeammin irti enemmän tehoa.(1,2,7-9)
Useimpien tutkimusten mukaan kreatiinilisä lisää nopeutta ja voimaa 5-25 %.(1,2) Samoin se kasvattaa lihaksistoa kaksi kertaa enemmän kuin pelkkä harjoittelu. Eräässä tutkimuksessa kolmen kuukauden kovan harjoittelun jälkeen kreatiinia saaneiden miesten lihaksisto kasvoi 6,3 %, kun plaseboryhmässä kasvua oli 3,6 %. Kreatiiniryhmä jaksoi nostaa penkkipunnerruksessa 24 % enemmän, plaseboryhmä vain 16 % enemmän kuin ennen harjoituskautta.(8) Kymmeniä vastaavia tuloksia on julkaistu erilaisissa ponnistuksissa.(1,2) Osa tutkijoista kuitenkin epäilee, että kreatiinin myönteiset vaikutukset kilpaurheilussa olisivat pääasiassa lumevaikutuksen varassa. (10)
Osa kreatiinia kokeilleista urheilijoista ei ole huomannut mitään positiivista vaikutusta. Syynä saattaa olla liian pieni tai lyhytaikainen annostus tai kreatiinia on otettu ilman hiilihydraatteja taikka on ehkä juotu kahvia yli 2 kupillista päivässä, jolloin kreatiinin vaikutus voi kumoutua. Joskus arvioinnin kohteena on ollut pitkäkestoinen aerobinen suoritus, jossa kreatiinilla ei ole samaa vaikutusta kuin rajussa anaerobisessa ponnistuksessa.
Ikääntyminen vähentää lihasten kreatiinin määrää.(9,30) Niinpä kreatiinin nauttiminen saattaa lisätä yli 50-vuotiailla voimaa ja kestävyyttä enemmän kuin nuorilla henkilöillä. (9) Mitä alempi lähtötaso, sitä suurempi vaikutus. Koska kreatiini hidastaa lihasten proteiinien hajoamista se voi ainakin teoriassa hidastaa lihasten ja voiman luonnollista vähenemistä. Normaalisti yli 50-vuotiaiden ihmisen lihasvoima vähenee 15 vuodessa noin 25 %.
Sairauksien ehkäisy ja täydentävä hoito
Kreatiinilisällä on osoitettu koko joukko edullisia vaikutuksia, joilla ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa (taulukko 4).
Kreatiini (5 g/vrk, parin kuukauden ajan nautittuna) alentaa veren kohonneita rasva-arvoja. Eräässä tutkimuksessa kokonaiskolesteroli aleni 6 %, LDL-kolesteroli 22 % sekä triglyseridit 23 %.(11) Sydämen toiminnanvajavuudessa sydänlihaksen kreatiinipitoisuus on normaalia pienempi. Kreatiinilisä nostaa sydänlihaksen kreatiinipitoisuutta, vahvistaa sydäntä ja parantaa sydänpotilaiden suorituskykyä, kestävyyttä (12) ja elämänlaatua (13). Eräissä tutkimuksissa kreatiinia on annettu infuusiona, jolloin sen on todettu vahvistavan sydäntä (14-16) ja ehkäisevän rytmihäiriöitä.(17) Kreatiini ei vaikuta normaaliin verenpaineeseen.
Kreatiinia ja kreatiinikinaasia on runsaasti terveissä aivo- ja hermosoluissa. Lisäravinteena annettu kreatiini näyttää suojaavan hermostoa, erityisesti liikunnan koordinaation (pikkuaivojen Purkinjen soluissa) ja oppimista ja kognitiivisia toimintoja säätelevissä soluissa (hippocampuksen pyramidaalisoluissa). (18)
Multippeliskleroosissa, Parkinsonin, Huntingtonin ja Alzheimerin taudeissa ja ALS-taudissa saattaa kreatiinilla on hoitavaa vaikutusta.(20-22). Saksassa on parhaillaan käynnissä 400 ALS-potilaan kliininen tutkimus. Kreatiini näyttää suojaavan aivoja myös iskemialta.(23-25) Kreatiini ilmeisesti kohentaa aivosolujen yleistä energiatilaa. Sveitsiläiset tutkijat suosittelevatkin kreatiinia muun muassa aivohalvauspotilaille.(26-27)
Primaarisissa ja sekundaarisissa lihasrappeumataudeissa sekä harvinaisessa perinnöllisessä silmätaudissa, gyraattiatrofiassa, on saatu hyviä kokemuksia kreatiinin käytöstä. Kreatiinin käytöllä täydentävänä hoitona on hyvä biokemiallinen pohja. Duchennen lihasdystrofiassa lihasten solunsisäinen kalsiumpitoisuus nousee, mikä kuluttaa lihassolujen energiaa, koska kalsium pitää pumpata ulos soluista.(27)
Fosfokreatiinin puutteessa vähäenerginen lihas surkastuu, kun kalsiumista riippuvaiset proteaasientsyymit näivettävät lihaskudosta. Kreatiinin avulla lihasten fosfokreatiinipitoisuus ja energian tuotanto saadaan nousemaan. Alustavissa eläinkokeissa asia on jo osoitettu (29) ja myös ihmisten yksittäisissä hoitokokeiluissa potilaan kävelykyky ja kunto ovat parantuneet merkittävästi.(27-28) Varhaisessa vaiheessa aloitettu kreatiinihoito saattaa siis parantaa ennustetta. Saksassa on käynnissä lihasdystofiapotilaiden kliininen tutkimus ja Saksan ja Sveitsin sairauskassat korvaavat jo näiden potilaiden kreatiinihoitoa.
Neuromuskulaarisista oireyhtymistä kärsivät potilaat saavat lisää voimia ja kestävyyttä kreatiinista.(19-20, 32-34) Sveitsissä on parhaillaan käynnissä kliinisiä tutkimuksia ylipistoklinikoissa. Tutkimustoiminta on erittäin vilkasta tällä alueella; Wienissä ja Milanossa järjestettiin viime vuonna kansainväliset kongressit, joiden aiheena oli neuromuskulaaristen tautien kreatiinihoito.
Soluviljelmissä ja eläinkokeissa kreatiini ja sen analogit estävät syöpäsolujen kasvua (35-36) ja tehostavat sytostaattien vaikutusta.(37) Toistaiseksi ei kuitenkaan tiedetä miten se tapahtuu. Kreatiinin on osoitettu koe-eläimillä estävän joidenkin syöpätautien etenemistä, muun muassa rintasyövän, sarkooman ja neuroblastooman.(Wallimann, henkilökohtainen tiedonanto)
Kreatiinilla saattaa olla merkitystä myös luukadon ehkäisyssä ja luunmurtumien sekä nivelrikon hoidossa (38-39), sillä luun uudismuodostus vaatii runsaasti energiaa, jota vain kreatiinikinaasi kykenee tuottamaan riittävästi soluissa. Koe-eläimillä on todettu huomattavia luutumishäiriöitä, kun niiden guanidino-propionihapon (kreatiinin analogin) synteesi estettiin keinotekoisesti.(38) Sveitsiläisen väitöskirjan mukaan kreatiini saattaa edistää lonkkaproteesin kiinnittymistä luuhun (I.Gerber, AO-Knochenforschungsinstitut, Davos 1998).
Kreatiinilla on positiivinen vaikutus soluvälitteiseen immuunijärjestelmään: makrofagit tarvitsevat virusten ja bakteerien eliminoimisessa energiaa, jota solut saavat fosfokreatiinista. Elimistön kreatiinivarastoilla näyttää olevan merkitystä ihmisen kykyyn torjua infektiotauteja.(40) Kreatiinilla on myös anti-inflammatorisia ominaisuuksia muun muassa artriitissa.(39)
Pitkä vuodelepo ja raajan kipsaus surkastuttaa tunnetusti lihaksia. Kreatiinilisän on todettu säilyttävän immobilisoidun raajan lihasten kreatiinipitoisuuden normaalina, mikä nopeuttaa kuntoutumista. (41)
Äskettäin on löydetty uusi inborn error of metabolism -oireyhtymä, guanidinoasetaatti-metyltransferaasin (GAMT) puutos, joka johtaa kreatiinin vajauteen ja henkiseen jälkeenjääneisyyteen ja lihasten surkastumiseen. Hoitona on kreatiinin anto suun kautta.(42)
Onko kreatiinilla haittavaikutuksia?
Tutkimuksissa käytetyin annoksin kreatiinilla ei ole haittavaikutuksia maksan, munuaisten, sydämen tai muiden elinten toimintaan. Laboratoriokokeissa ei ole ilmennyt poikkeavuuksia.(1,2,43-44)
Kreatiinin turvallisuuden puolesta puhuu sekin, että miljoonat urheilijat ovat jo vuosia käyttäneet kreatiinia ilman, että sen olisi todettu aiheuttavan poikkeavia tuloksia laboratoriokokeissa. Suomessa lasten gyraattiatrofian hoitoon on annettu kreatiinia 1980-luvun alusta ilman sivuvaikutuksia.(6,9)
Kalsiumpyruvaatti ja kreatiini
Kreatiini ja kalsiumpyruvaatti voimistavat toinen toistensa tehoa synergistisesti. Tämä osoitettiin äskettäin tutkimuksessa, jossa 42 amerikkalaisen jalkapallonpelaajaa sai 5 viikon ajan joko kreatiinia, kalsiumpyruvaattia tai niiden yhdistelmää.(45) Verrattuna pelkkään kreatiiniin tai kalsiumpyruvaattiin niiden yhdistelmä kasvatti lihaksia ja lisäsi kestävyyttä sekä punnerrus- ja hyppyvoimaa. Kalsiumpyruvaatista on äskettäin julkaistu tässä lehdessä erillinen katsaus. (46)
Taulukko 1. Ravintoaineiden kreatiinipitoisuuksia g/kg
Silakka 6,5 - 10
Sianliha 5
Naudanliha 4,5
Lohi 4,5
Tonnikala 4
Turska 3
Maito 0,1
Karpalo 0,02
Katkarapu >0,02
Taulukko 2. Kreatiinin käyttö ennaltaehkäisynä ja täydentävänä hoitona
Tila tai tauti: Viite:
Veren kohonneet rasva-arvot 11
Sydäninsuffisienssi 12-16
Rytmihäiriöt 17
Kognitiiviset häiriöt 18
GAMT-entsyymin defekti 29
MS, ALS, Parkinsonin ja Alzheimerin taudit 19-23
Aivojen verenkiertohäiriöt, aivohalvaus 24-26
Silmän gyraattiatrofia 4-6
Lihasdystrofia 27-28, 31, 34, 38
Muut neuromuskulaariset taudit 1, 19 28-30
Syöpätaudit 35-37
Infektioherkkyys 40
Luukato, murtumat, nivelrikko 38-39
Viitteet:
Terjung RL, Clarkson P, Eichner ER et al. American College of Sports Medicine roundtable. The physical and health effects of oral creatine supplementation. Med Sci Sports Exerc 2000;32(3):706-717
Kreider RB. Creatine supplementation: analysis of ergogenic value, medical safety, and concerns. Journal of exercise physiology, JEP online. 1998;1(1): 1-11 http://www.css.edu/users/tboone2/asep/jan3.htm
Smith J, Dahn DL. Creatine use among high school athletes: an epidemiological survey. http://www.faseb.org/acsm00t/f12549.html
Sipilä I, Rapola J, Simell O et al. Supplementary creatine as a treatment for gyrate atrophy of the choroid and retina. New Engl J Med 1981;304: 867-870.
Näntö-Salonen K, Komu M, Lundholm N et al., Reduced brain creatine in gyrate atrophy of the choroid and retina with hyperornithinemia. Neurology, 1999. 53(2): 303-307.
Vannas-Sulonen K et al. Gyrate atrophy of the choroid and retina. A five-year follow-up of creatine supplementation. Ophthalmology, 1985;92(12): 1719-1727.
Aaserud R, Gramvik P, Olson SR et al. Creatine supplementation delays onset of fatigue during repeated bouts of sprint running. Scand J Med Sports 1998;8:247-251
Volek S et al. Performance and muscle fiber adaptations to creatine supplementation and heavy resistance training. Med Sci Sports Exerc 1999;31(8) 1147-1156 venus.lrponline.com/plweb-cgi/
fastweb.exe?getdoc+links+MSSE+437+0++creatine
Smith SA, Montain SJ, Matott RP et al. Creatine supplementation and age influence muscle metabolism during exercise. J Appl Physiol 1998;85: 1349-1356.
Vanakoski J, Seppälä T. Parantaako kreatiini urheilusuorituksia? Suomen lääkärilehti 2000; 55(9) 973-6.
Earnest C, Almada A, Mitchell TL. High-performance capillary electrophoresis-pure creatine monohydrate reduces blood lipids in men and women. Clin Sci 1996;91: 113-118.
Andrews R, Greenhaff P, Curtis S et al. The effect of dietary creatine supplementation on skeletal muscle metabolism in congestive heart failure. Eur Heart J 1998;19:617-622
Gordon A, Hultman E, Kaijser L et al. Creatine supplementation in chronic heart failure increases skeletal muscle creatine phosphate and muscle performance. Cardiovas Res 1995;30: 413-418.
Saks V, Stepanov V, Jaliashvili I, et al. Molecular and cellular mechanisms of action for cardioprotective and therapeutic role of creatine phosphate. In Conway M, Clark J. (Eds): Creatine and Creatine Phosphate: Scientific and Clinical Perspective. San Diego, CA: Academic Press, 1996; pp. 91-114. www.apcatalog.com/cgibin/AP?
ISBN=0121863409&LOCATION=US&FORM=FORM2
Tronconi L, Saks V. (Eds) Physiology, bichemistry and pharmacology of creatine phosphate. Volume of International Meeting on Phosphocreatine in cardiology and cardiac surgery. April 14-15th 1989 IRCCS Policlinico San Matteo Divisione di Cardiologia University di Pavia Press.
Grazioli I, Melzi G, Strumia E. Multicentre controlled study of creatine phosphate in the treatment of heart failure. Curr Ther Res 1992;52: 271-280.
Ruda MY, Samarenko MB, Afinskaya NI. Reduction of ventricular arrhythmias by phosphocreatine (Neoton) in patients with acute myocardial infarction. Am Heart J 1988;116: 393-397.
Kaldis P, Hemmer W, Zanolla E et al. "Hot spots" of creatine kinase localization in brain: cerebellum, hippocampus and choroid plexus. Dev Neurosci 1996;18: 542-554.
Hagenfeld L, von Döbeln U, Solders G et al. Creatine treatment in MEALS. Muscle and Nerve 1994;17: 1236.
Tarnopolsky MA. Creatine monohydrate increases strength in patients with neuromuscular disease. Neurology 1999;52: 854-857
Matthews RT, Yang L, Jenkins BG et al. Neuroprotective effects of creatine and cyclocreatine in animal models of Huntington´s disease. J Neurosci 1998;18: 156-163.
Matthews RT, Ferrante RJ, Klivenyi P et al. Creatine and cyclocreatine attenuate MPTP neurotoxicity. Exp Neurol 1999;157: 142-149.
Klivenyi P, Farrante RJ, Matthews RT et al. Neuroprotectice effects of creatine in a transgenic animal model of amyotrophic lateral sclerosis. Natural Medicine 1999;5: 347-350.
Holtzman D, Meyers R, O´Gorman E et al. In vivo brain phosphocreatine and ATP regulation in mice fed a creatine analog. Am J Physiol 1997;272: C1567-1577.
Holtzman D, Brown M, O´Gorman E et al. Brain ATP metabolism in hypoxia-resistent mice fed guanidinopropionic acid. Dev Neurosci 1998;20: 469-477.
Holtzman D, Togliatti A, Khait I et al. Creatine increases survival ansd suppresses seizures in the hypoxic immature rat. Pediatr Res 1998;44: 410-414.
Wallimann T. Einnahme von Kreatin als mögliche Hilfstherapie für Patienten mit verschiedenen neuromuskulären Erkrankungen. Mitteilungsblatt der Schweizerischen Gesellschaft für Muskelkranke 1997;41: 6-9.
Wallimann T. Durchbruch in der Behandlung von neuromuskulären Krankheiten? Mitteilungsblatt der Schweizerischen Gesellschaft für Muskelkranke 1997;43:1-11.
Pulido S, Passaquin AC, Leijendekker WJ et al.Creatine supplementation improves intracellular calcium handling and survival of mdx skeletal muscle cells. FEBS Letters 1998;439: 357-362.
Wallimann T, Schlattner U, Guerrero L et al. The phosphocreatine circuit and creatine supplementation, both come of age! 1999 In: Mori A, Ishida M, Clark JF (Eds) Guanidino Compounds in Biology and Medicine. Blackwell Science Asia Pry Ltd. Pp 117-129.
Tarnopolsky MA, Roy BD, MacDonald JR. Randomized, controlled trial of creatine monohydrate in patients with mitochondrial cytopathies. Muscle and Nerve 1997; 20: 1502-9.
Hanefeld F. Oral creatine substitution: indications in creatine deficiency syndromes and new hopes in neuromuscular diseases and organ protection. 31st European Group (EMG) meeting, Vienna May 28-30, 1999 (Abstract)
Walter MC, Lochmüller H, Hartard M et al. Creatine monohydrate in muscular dystrophies: a double-blind, placebo-controlled clinical study. Neurology 1999;52: Suppl 2, A543.
Klopstock T, Schlamp V, Schimidt F et al. Creatine monohydrate in mitochondrial diseases: a double-blind, placebo-controlled, cross-over study in 16 patients with chronic progressive external ophthalmoplegia or mitochondrial myopathy. Neurology 1999;52. Suppl 2, A543.
Teicher BA, Menon K, Northey N et al. Cyclocreatine in cancer chemotherapy. Cancer Chemother Pharmacol 1995;35: 411-416.
Miller EE, Evans AE, Cohn M. Inhibition of rate of tumor growth by creatine and cyclocreatine. Proc Natl Acad Sci USA 1993;90: 3304-8.
Bergnes G, Yaun W, Khandekar VS et al. Creatine and phosphocreatine analogs: Anticancer activity and enzymatic analysis. Oncology 1996;8:121-130
Funanage VL, Carango P, Shapiro IM et al. Creatine kinase activity is required for mineral deposition and matrix synthesis in endochondral growth cartilage. Bone and Mineral 1992;17: 228-236
Lara TM, Wong MS, Rounds J et al. Skeletal muscle phosphocreatine depletion depresses myocellular energy status during sepsis. Archives of Surgery 1998;133: 1316-1321.
Khanna NK, Madan BR. Studies on the anti-inflammatory activity of creatine. Arch Internatl Pharmacodyn Therapy 1978;231: 340-350.
Hespel, P, Op ‘t Eijnde B, Richter EA, et al. Oral creatine supplementation facilitates rehabilitation of muscle disuse atrophy. The Lancet 2000 (in press).
Stöckler S,Isbrandt D, hanefeld F et al: Guadinoacetate methyltransferase deficiency: first inborn error of creatine metabolism in man. Am J Hum Genet 199&;58: 914-922
Juhn MS, Tarnopolsky M. Potential side effects of oral creatine supplementation: a critical review. Clin J Sport Med 1998;8: 298-304.
Kreider R, Rasmussen C, Melton C et al. Long-term creatine supplementation does not adversely affect markers of clinical status. Med Sci Sport Exerc 2000;32(5), in press. www.hmse.memphis.edu/faculty/
kreider/creatine%20abstracts.htm
Stone MH, Sanborn K, Smith LL, et al. Effects of in-season (5 weeks) creatine and pyruvate supplementation on anaerobic performance and body composition in American football players. Int J Sport Nutr 1999;9(2):146-165.
Tolonen, M. Kalsiumpyruvaatti laihduttaa sekä lisää voimaa ja kestävyyttä. Terveydenhoitaja 2000;1, 12-14.
