Palauttava lenkki.

[Pertti 123]

Eipä paljoa jäänyt käteen tästä keskustelusta. Sen opin, että Pertin mukaan nopeuskestävyysharjoittelulla ei harjoiteta nopeutta tai tekniikkaa. Ja että sanalla nopeus, Pertti tarkoittaa maksiminopeutta. Todella avartavaa.


Vedoistakin Pertti osasi korjata väärän käsitykseni. Olen luullut, että tonnin ja kahden tonnin "vedot", joita juoksen maratonvauhdilla (=vauhtikestävyysalueella) olisivat "vetoja", mutta näin ei sitten ole.

Juu nopeuskestävyysharjoittelulla ei kehitetä nopeutta (tästä voi teoretisoida harrastajan ja kilpaurheilijan välistä eroa).

Sana nopeus on vain sana, jolla ei yksin ole nyt merkitystä. Nopeusharjoittelu sen sijaan tarkoittaa nopeutta kehittävää harjoittelua, joka tapahtuu hieman alle max nopeuden tai hieman yli sen.

Mitä mä olen väittänyt, että ne vedot on? Vetojahan ne on!

 

[jarska]

Tottakai maratoonari ja 100m juoksija ajattelee nopeuskestävyys/nopeus harjoittelusta eri tavalla. Kuten Pertti123 tossa toi esiin, nopeuskestävyysharjoittelu on hieman venyvä käsite.

Niin ja sitten noitten palauttavien lisäksi tietenkin määräintervalliharjoittelua seuraavaan tapaan. Kaksi kertaa viikossa. Vuorotellen valitsen jonkun seuraavista treeneistä:

1. 3 x 10 x 100m ( 15,5sek.-17,0sek. ) 40sek. palautus vedon välillä. sarjapalautus 3min.

2. 3 x 5 x 200m ( 31,5sek.-33,5sek. ) 2min. kävelypalautus vedon välillä. sarjapalautus 6min.

3. 3 x 3 x 300m ( 51,5sek.-54,sek. ) 3min kävelypalautus vedon välillä. sarjapalautus 6min.

Noi 200m-300m MI:t ovat kovia harjoituksia, vaikkei tossa paperilla näy. Itse hölkkäilin noita 3x5x200m /2'/6' muistaakseni 36s, mutta on ihan eriasia vetää ka. 32.5s.

 

[Voitto Kotiin]

Mitä mä olen väittänyt, että ne vedot on? Vetojahan ne on!

Etkös tuolla kirjoittanut, että "oikeastaan lähes kaikki vetoharjoittelu" menee nopeuskestävyys harjoitteluun. Nopeuskestävyysharjoittelun taas todettiin olevan kisavauhtia nopeampaa harjoittelua (, jolla ei kuitenkaan nopeutta kehitetä). Pitkiä vetoja en juuri koskaan juokse noin kovaa.

 

[Pertti 123]

Etkös tuolla kirjoittanut, että "oikeastaan lähes kaikki vetoharjoittelu" menee nopeuskestävyys harjoitteluun. Nopeuskestävyysharjoittelun taas todettiin olevan kisavauhtia nopeampaa harjoittelua (, jolla ei kuitenkaan nopeutta kehitetä). Pitkiä vetoja en juuri koskaan juokse noin kovaa.

Itse itseäni lainaten:

Jotkut laittaa nopeuskestävyys otsikon alle

1. määräintervallit
2. tehointervallit
3. submaksimaaliset nop. kest. harj.
4. maksimaaliset nop. kest. harj.
5. maitohapottomat nop. kest. harj.

Jos tota sovelletaan, kuuluu mainitsemasi vetoharjoittelu nopeuskestävyysharjoittelun alalajiin määräintervalli.

Itse juoksen 400m, jos laskisin vain kisavauhtia kovemman vauhdin nopeuskestävyysharjoitteluksi, niin silloinhan en tekisi juuri koskaan nopeuskestävyysharjoittelua.

Itse totesit nop. kest. harj. olevan kisavauhtia kovempaa vauhtia. Itse en sitoisi nop. kest. harj. vauhtia kisavauhtiin mitenkään. Muutenhan 3000m ja 400m juoksijat puhuisivat ihan eri asioista aina.

 

[Voitto Kotiin]

Itse totesit nop. kest. harj. olevan kisavauhtia kovempaa vauhtia.

Tää nopeuskestävyys oli sun termi. Itse en sitä käytä. Kestävyysjuoksussa, sanotaan vaikka 1500:sta ylöspäin vauhdit ovat anaerobisen kynnyksen kieppeillä. Kisavauhtia nopeammat harjoitukset ovat pääasiassa siis anaerobisen kynnyksen yläpuolella. Aerobisen kynnyksen ja anaerobisen kynnyksen välisiä vauhteja minä (ja varmaan melkein kaikki muutkin valmentajat) sanovat vauhtikestävyysalueeksi.

Vaikka Pertti ehti jo valmentajan taitoni tuomitsemaan, pysyn silti alkuperäisessä kannassani: kestävyysharjoittelu voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen: kisavauhtia hitaampi harjoittelu = peruskestävyysharjoittelu, kisavauhtinen harjoittelu = vauhtikestävyysharjoittelu sekä kisavauhtia nopeampi harjoittelu = nopeutta ja tekniikkaa kehittävä harjoittelu.

 

[Pertti 123]

Tää nopeuskestävyys oli sun termi. Itse en sitä käytä. Kestävyysjuoksussa, sanotaan vaikka 1500:sta ylöspäin vauhdit ovat anaerobisen kynnyksen kieppeillä. Kisavauhtia nopeammat harjoitukset ovat pääasiassa siis anaerobisen kynnyksen yläpuolella. Aerobisen kynnyksen ja anaerobisen kynnyksen välisiä vauhteja minä (ja varmaan melkein kaikki muutkin valmentajat) sanovat vauhtikestävyysalueeksi.

Vaikka Pertti ehti jo valmentajan taitoni tuomitsemaan, pysyn silti alkuperäisessä kannassani: kestävyysharjoittelu voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen: kisavauhtia hitaampi harjoittelu = peruskestävyysharjoittelu, kisavauhtinen harjoittelu = vauhtikestävyysharjoittelu sekä kisavauhtia nopeampi harjoittelu = nopeutta ja tekniikkaa kehittävä harjoittelu.

Oletko sinä valmentaja... missä lajissa? Kestäävyysjuoksussa?

Kyllä edelleen tumitsen valmentajan taitosi, ei millään pahalla.

Se mistä tää kaikki alko, eli siitä, että sanoit 15km/h juoksevan kaverin tekevän nopeusharjoittelua, kummastuttaa yhä.

Mutta vielä enemmän kummastuttaa, se kuinka kuutamolla olet käyttämistäni termeistä ja yleensäkkin selityksistäni.

 

[Voitto Kotiin]

Oletko sinä valmentaja... missä lajissa? Kestäävyysjuoksussa?

Kyllä edelleen tumitsen valmentajan taitosi, ei millään pahalla.

Se mistä tää kaikki alko, eli siitä, että sanoit 15km/h juoksevan kaverin tekevän nopeusharjoittelua, kummastuttaa yhä.

Mutta vielä enemmän kummastuttaa, se kuinka kuutamolla olet käyttämistäni termeistä ja yleensäkkin selityksistäni.

Kyllä olen valmentaja. Hiihdossa, mutta myös (kestävyys)juoksuohjelmia laadin. Ja kestävyysharjoittelu on kestävyysharjoittelua. Jos on yhden lajin koulutus, on ihan opettavaista soveltaa asioita muihin lajeihin. Oletko sinä valmentaja vai "itse oppinut"?

Termit ovat termejä. Niillä voi eri ihmiselli olla hyvinkin erilaiset merkitykset. Keskustelusta ei tule mitään, jos ei ymmärrä toisen sanojen merkityksiä. Kertaan vielä perustermini: peruskestävyys (aerobisen kynnyksen alapuolella), vauhtikestävyys (aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä). Anaerobisen kynnyksen yläpuolelle en juurikaan mitään termiä käytä. Jos jotain käytän, se on maksimikestävyys. Vauhtikestävyys ja nopeuskestävyys ovat sanoina niin samankaltaiset, että ne menevät helposti sekaisin.

Ja lueppa uudestaan, mistä minun taitoni tyrmäsit. Se oli siitä, kun sanoin kisavauhtia nopeamman harjoittelun kehittävän nopeutta ja tekniikkaa. Toki saat vapaasti olla erimieltä tästä. Valmennustapoja ja tyylejä on monia, ja viime kädessä hyvä valmentaja erottuu valmennettavan menestyksen perusteella. Jos sinulla on hyviä ajatuksia, kerro mielummin ne kuin tyrmäät muiden ajatukset.

 

[Pertti 123]

Kyllä olen valmentaja. Hiihdossa, mutta myös (kestävyys)juoksuohjelmia laadin. Ja kestävyysharjoittelu on kestävyysharjoittelua. Jos on yhden lajin koulutus, on ihan opettavaista soveltaa asioita muihin lajeihin. Oletko sinä valmentaja vai "itse oppinut"?

Termit ovat termejä. Niillä voi eri ihmiselli olla hyvinkin erilaiset merkitykset. Keskustelusta ei tule mitään, jos ei ymmärrä toisen sanojen merkityksiä. Kertaan vielä perustermini: peruskestävyys (aerobisen kynnyksen alapuolella), vauhtikestävyys (aerobisen ja anaerobisen kynnyksen välissä). Anaerobisen kynnyksen yläpuolelle en juurikaan mitään termiä käytä. Jos jotain käytän, se on maksimikestävyys. Vauhtikestävyys ja nopeuskestävyys ovat sanoina niin samankaltaiset, että ne menevät helposti sekaisin.

Ja lueppa uudestaan, mistä minun taitoni tyrmäsit. Se oli siitä, kun sanoin kisavauhtia nopeamman harjoittelun kehittävän nopeutta ja tekniikkaa. Toki saat vapaasti olla erimieltä tästä. Valmennustapoja ja tyylejä on monia, ja viime kädessä hyvä valmentaja erottuu valmennettavan menestyksen perusteella. Jos sinulla on hyviä ajatuksia, kerro mielummin ne kuin tyrmäät muiden ajatukset.

Eihän noista onneksi ole tarvinnut väitellä, siis tästä jaosta: peruskestävyys, vauhtikestävyys, maksimikestävyys.

Mun mielestä tää nopeus harjoittelu on aika simmppeliä.

Vain vähän esim. 3000m kisavauhtia kovempi juoksuvauhti, jota tehdään vaikka jossain intervallissa, ei kehitä tämän juoksijan nopeutta.
Ymmärrän nopeuden kehittymisen maksiminopeuden kehittymisenä. Sitähän termi "nopeutta kehittävä" pitäs tarkoittaa. Vai onko mun äidinkielessä kehitettävää?

Suurin ristiriita meillä on tästä.

Luuletko, että jos 3000m juoksija juoksee yli sitä vauhtia, mitä hän juoksee kisassa, hänen maksiminopeutensa kehittyy? Näin olet ainakin mun silmissä antanut ymmärtää. Taisit jossain vaiheessa sanoa, että kehittää nopeutta kyseisellä matkalla, mikä taas on varsin epäselvästi sanottu.

Omasta puolestani voin sanoa, että nopeuteni ei kehity, jos en juokse lähes maksimaalisella tai maksimaalisella nopeudella lyhyitä vetoja.

En ole valmentaja, olen vain urheilija.

 

[Voitto Kotiin]

Eihän noista onneksi ole tarvinnut väitellä, siis tästä jaosta: peruskestävyys, vauhtikestävyys, maksimikestävyys.

Vain vähän esim. 3000m kisavauhtia kovempi juoksuvauhti, jota tehdään vaikka jossain intervallissa, ei kehitä tämän juoksijan nopeutta.
Ymmärrän nopeuden kehittymisen maksiminopeuden kehittymisenä.

Suurin ristiriita meillä on tästä.

Luuletko, että jos 3000m juoksija juoksee yli sitä vauhtia, mitä hän juoksee kisassa, hänen maksiminopeutensa kehittyy? Näin olet ainakin mun silmissä antanut ymmärtää. Taisit jossain vaiheessa sanoa, että kehittää nopeutta kyseisellä matkalla, mikä taas on varsin epäselvästi sanottu.

Omasta puolestani voin sanoa, että nopeuteni ei kehity, jos en juokse lähes maksimaalisella tai maksimaalisella nopeudella lyhyitä vetoja.

Pikkuhiljaa alkaa yhteisymmärrys löytymään. Näköjään se on vaikeaa, jos toinen on 400 m juoksija ja toinen kestävyysvalmentaja.

Tuosta kestävyyden kolmijaottelusta: käytit myös termiä nopeuskestävyys, ja minulle ei tullut selväksi, mitä sillä tarkoitit, oliko se jonkun synonyymi vai oliko se laajempi/suppeampi käsite?

Kisavauhtia suuremmista nopeuksista. Voi varmaan sanoa, että tarkoituksena on saada kisavauhtinen juoksu sujumaan helpommin. Mitä enemmän kisavauhdin ja maksimivauhdin välillä on "marginaalia", sitä taloudellisempaa juoksu on. Varmasti tuttua sinulle. Nyt kun puhutaan juoksun harrastajista, esim. 3000 Cooperissa juokseva kaveri, tulosta voi parantaa juoksemalla vaikka tonnin vetoja 3:45 km-vauhdilla. Ei voi olla kovin väärin sanoa, että nuo tonnin vedot ovat silloin "nopeutta ja tekniikkaa" kehittäviä. Tuo nopeus = maksiminopeus oli sinun määritelmäsi, ei minun.

 

[Pertti 123]

Pikkuhiljaa alkaa yhteisymmärrys löytymään. Näköjään se on vaikeaa, jos toinen on 400 m juoksija ja toinen kestävyysvalmentaja.

Tuosta kestävyyden kolmijaottelusta: käytit myös termiä nopeuskestävyys, ja minulle ei tullut selväksi, mitä sillä tarkoitit, oliko se jonkun synonyymi vai oliko se laajempi/suppeampi käsite?

Kisavauhtia suuremmista nopeuksista. Voi varmaan sanoa, että tarkoituksena on saada kisavauhtinen juoksu sujumaan helpommin. Mitä enemmän kisavauhdin ja maksimivauhdin välillä on "marginaalia", sitä taloudellisempaa juoksu on. Varmasti tuttua sinulle. Nyt kun puhutaan juoksun harrastajista, esim. 3000 Cooperissa juokseva kaveri, tulosta voi parantaa juoksemalla vaikka tonnin vetoja 3:45 km-vauhdilla. Ei voi olla kovin väärin sanoa, että nuo tonnin vedot ovat silloin "nopeutta ja tekniikkaa" kehittäviä. Tuo nopeus = maksiminopeus oli sinun määritelmäsi, ei minun.

Kukin tyylillään, mutta mä en voi koskaan ymmärtää nopeuden keittämistä muuna kuin max nopeudenkehittämisenä. Puhutaan eri asiasta, jos jokin matka voidaan juosta kovempaa, eli nopeammin, sen takia, että on kehitetty jotain kestävyyden osa-aluetta.

Itse sanoisin, että noi 3:45:n vedot parantaa kestävyyttä, jonka seurauksena voidaan juosta coopperi kovempaa (tai nopeammin). En sotkisi sanaa "nopeus" siihen, koska juoksija ei ole nopeampi, kuin ennen, vaan kestävämpi.

Nopeuskestävyysharjoittelun jako on vähän moninainen. Siihen lasketaan aina kovatehoiset intervallit. Jotku laskee nop. kest. harjoitteluun lähes kaiken vetoharjoittelun eli myös määräintervallit ja maitohapottomat nop. kest. harj. toiset taas ei.

Joku saataa puhua nopeusharjoittelusta maitohapottomien kohdalla tai määräintervalleja saatetaan sanoa peruskestävyysharjoitteluksi tai vauhtikestävyysharjoitteluksi ym. (riippuen tietysti siitä, että millainen määräintervalli on kyseessä).

EDIT. Tulisko tää ero siitä, että hiihtäjät eivät tee juurikaan nopeusharjoittelua, niin kuin yleisurheiljiat sen ymmärtävät. Maksiminopeutta ei varmaan hirveesti yritetä kehittää max nop. harjoituksilla?

Kun hetken mietin hiihtoa lajina, niin sehän on selvä, ettei hiihdossa tartte läheskään samanlaisia nopeusominaisuuksia, kuin juoksussa.

Ensinnäkin hiihtolaji on kaikki kestävyyslajeja (itsestään selvää).

Mutta voimatuotta erotkin ovat suuret. Juoksijan täytyy liikuttaa jalkaa yhtä kovaa, kuin hän haluaa liikuttaa itseään. Hiihtäjän jalat eivät liiku luistelutyylissä samaa vauhtia, kuin hiihtäjä liikkuu eteenpäin. Tasatyönnössähän jalat eivät liiku käytännössä mihinkään. Perinteisellä ponnistava jalka liikkuu käsittääkseni samaa vauhtia alustan kanssa, mutta perinteinenhän onkin hitain tapa liikkua.

Eli hiihdossa nopeus on huomattavasti pienemmässä roolissa, koska kovaa mentäessä sukset liukkuu ja käsillä taas on sauvat, joten kädenkään ei tarvitse liikkua yhtä kovaa, kuin keho suhteessa alustaan.

Aika monimutkainen selitys, mutta aika yksinkertainen pointti.

 

[Voitto Kotiin]

Nopeuskestävyysharjoittelun jako on vähän moninainen. Siihen lasketaan aina kovatehoiset intervallit. Jotku laskee nop. kest. harjoitteluun lähes kaiken vetoharjoittelun eli myös määräintervallit ja maitohapottomat nop. kest. harj. toiset taas ei.

EDIT. Tulisko tää ero siitä, että hiihtäjät eivät tee juurikaan nopeusharjoittelua, niin kuin yleisurheiljiat sen ymmärtävät. Maksiminopeutta ei varmaan hirveesti yritetä kehittää max nop. harjoituksilla?

Kun hetken mietin hiihtoa lajina, niin sehän on selvä, ettei hiihdossa tartte läheskään samanlaisia nopeusominaisuuksia, kuin juoksussa.

Ensinnäkin hiihtolaji on kaikki kestävyyslajeja (itsestään selvää).

Mutta voimatuotta erotkin ovat suuret. Juoksijan täytyy liikuttaa jalkaa yhtä kovaa, kuin hän haluaa liikuttaa itseään. Hiihtäjän jalat eivät liiku luistelutyylissä samaa vauhtia, kuin hiihtäjä liikkuu eteenpäin. Tasatyönnössähän jalat eivät liiku käytännössä mihinkään. Perinteisellä ponnistava jalka liikkuu käsittääkseni samaa vauhtia alustan kanssa, mutta perinteinenhän onkin hitain tapa liikkua.

Eli hiihdossa nopeus on huomattavasti pienemmässä roolissa, koska kovaa mentäessä sukset liukkuu ja käsillä taas on sauvat, joten kädenkään ei tarvitse liikkua yhtä kovaa, kuin keho suhteessa alustaan.

Nopeuskestävyysharjoittelun määritelmä tuntuu tosiaan olevan moninainen, sanoisin jopa epäselvä.

Kyllä hiihdossa nopeus on ratkaisevan tärkeää. Sprinttihiihto muistuttaa lähinnä pikajuoksua. Vitonen ja kymppikin ovat niin lyhyitä matkoja, että hitaat kaverit ei pärjää, vaikka kuinka muuten kestävyyttä riittäisi.

Hiihtoharjoittelussa suuri osa, olosuhteiden pakosta usein suurin osa, tehdään ilman suksia. Ohjelmassa on kiihdytyksiä, pyrähdyksiä, lyhyitä vetoja, loikkia jne.

 

[Pertti 123]

Nopeuskestävyysharjoittelun määritelmä tuntuu tosiaan olevan moninainen, sanoisin jopa epäselvä.

Kyllä hiihdossa nopeus on ratkaisevan tärkeää. Sprinttihiihto muistuttaa lähinnä pikajuoksua.

Eikös nekin kestä kuitenkin usemman minuutin? Vaikka toki loppukirissä vahva ja nopea voittaa, kuten juoksuissakin.

Kuinka kovaa muuten nopeimmat hiihtäjät pääsee tasasella?

 

[Juukeri]

Eikös nekin kestä kuitenkin usemman minuutin? Vaikka toki loppukirissä vahva ja nopea voittaa, kuten juoksuissakin.

Kuinka kovaa muuten nopeimmat hiihtäjät pääsee tasasella?

sprinttihiihtohan hiihdetään pääasiassa tasaisella tai loivaan ylä ja alamäkeen. miehillä aikaa menee n. 2min/kilometri, naisilla 2.20

 

[Pertti 123]

Onko tietoa hetkellisestä maksiminopeudesta? Kiinnostaa, että kuinka kovaa suksilla voi mennä (tasasella).

 

[Juukeri]

Onko tietoa hetkellisestä maksiminopeudesta? Kiinnostaa, että kuinka kovaa suksilla voi mennä (tasasella).

tarkkaa lukemaahan ei voi sanoa mutta veikkaisin että ~45km/h

 

[Pertti 123]

tarkkaa lukemaahan ei voi sanoa mutta veikkaisin että ~45km/h

Kyllä joku varmasti tietää kuinka kovaa pääsee. Kai joku hiihtäjä joskus on hiihtänyt kennoihin.

Pikajuoksijoilla ihan perus kauraa.

Jos 45 km/h on lähellä totuutta, niin silloinhan ovat suunnilleen samoissa, kuin pikajuoksijat, joten nythän tämä menee jännäksi!!! Pakko saada tietää.

En tiedä onko joku juossut myöhemmin kovempaa, mutta Donavan Bailey juostessaan 100m 9,84 saavutti hetkellisen nopeuden 12,1 m/s = 43,56 km/h

Toki yli 2,0 m/s myötätuuleen on juostu kovempaa (100m 9,69).

 

[Voitto Kotiin]

Varmasti joku joskus jossain on mitannut "huippunopeuden". Tuo 45 km/h heitto voi olla hyvinkin lähellä totuutta. Sikäli tulos ei ole vertailukelpoinen hiihtäjien kesken, koska olosuhteet vaikuttavat ratkaisevasti. Hiihtäjien keskinäinen paremmuus voidaan ratkaista vain kisoissa.

Katsoin esimerkiksi Winter Parkin 1,5 km vapaan sprintin tulokset. Aika-ajojen paras aika oli 2:41. Reitin mitta ei ole välttämättä tarkka. Maaston muodot ja keli vaihtelevat. 15 kilsan parhaat ajat ovat jonkin verran puolen tunnin päälle.

 

[Reeenari]

Sprinttihiihto ei todellakaan muistuta pikajuoksua. Sen vaatimat ominaisuudet ovat kaukana pikajuoksun vaatimista ominaisuuksista.

Suoritus sprinttihiihdossa kestää noin 2-4 minuuttia. Eikö näin? Samassa kisassa hiihdetään kolme starttia pienen ajan sisään. Eli alkuerät, välierät ja finaali. Palautumisaikaa on varmaan noin 45min per startti. Sprinttihiihtoa voisi verrata 1500m juoksuun, mutta sillä erotuksella, että juoksijat juoksevat vain yhden startin per päivä. Sprinttihiihto saattaa ehkä vaatia hiukan nopeusominaisuuksia jossakin loppukiriväännössä, mutta kyllä se mielestäni on kuitenkin kestävyyslaji. Eli yhtymäkohtia pikajuoksuun on tasan nolla.

 

[Voitto Kotiin]

Eli yhtymäkohtia pikajuoksuun on tasan nolla.

No jaa. Sprinttihiihtäjä harjoittelee eritavalla kuin "pitkän matkan" hiihtäjä. Sprinttihiihtäjät ovat sprinttien erikoismiehiä. Harjoittelussa korostuvat nopeus- ja voimaominaisuudet.

Mutta se on hyvä, että täältä löytyy asiantuntevia kavereita korjaamaan muiden virheet.

 

[Pertti 123]

No jaa. Sprinttihiihtäjä harjoittelee eritavalla kuin "pitkän matkan" hiihtäjä. Sprinttihiihtäjät ovat sprinttien erikoismiehiä. Harjoittelussa korostuvat nopeus- ja voimaominaisuudet.

Mutta se on hyvä, että täältä löytyy asiantuntevia kavereita korjaamaan muiden virheet.

Mutta toisaalta se, että sprinttihiitäjät treenaa erilailla, kuin muut hiihtäjät (jotka on super nylkkyjä), ei tee sprintistä vielä pikajuoksu tyyppistä.

Kyllähän se on 800 ja 1500m juoksuja vastaavaa toimintaa.
Eikä sillä ole väliä, että minkä lajin "asiantuntija" on kyseessä, kyllä toi on aika selvä lopputulos, ihan ton lajisuorituksen keston perusteella.

Eli siinä mielessä Reeenarin kanssa samoilla linijoilla.