Niin ja jossain määrin viihdettä tai harrastus sijoittaminenkin on - ainakin mulle. Mikä muuten palstan muilla aktiiveilla on tavoite tai ajava voima? Mun tavoite on jonkinlainen yhdistelmä eläkepäivien varalle säästämistä ja itseni viihdyttämistä.
Tiedostan itse, että ihan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kukaan ei päihitä indeksiä pitkällä tähtäimellä. Laitan n. puolet indeksiin suhdanteista välittämättä tiedostaen, että tämä on se oikeasti järkevä tapa. En ole myynyt mitään, enkä aio myydä mitään.
Sitten laitan miltei saman verran pitkän ajan pitoon osinko-osakkeisiin. Tällä taktiikalla en usko häviäväni merkittävissä määrin indeksille (jos ottaisin indeksistä välillä jotain ulos), koska menetelmä on pääasiassa mallia "osta ja unohda". Syy tälle osalle on puhtaasti se, että kun olen ollut kiinnostunut taloudesta aina, ja jo paljon ennen sijoittamisen aloittamista, niin on itselleni mielenkiintoista. Lisäksi ihan puhtaasti psykologinen juttu, että on mukava saada osinkoja, joista otan osan ulos ja osan sijoitan uudelleen. Puhtaasti sen takia, että on ajatuksena mukava käydä kaljalla tai ostaa itselle jotain turhaa ja kivaa "osinkorahoilla"
. Saa nauraa, ei haittaa 
Sitten on vielä pieni osa lyhyen ajan "pelisalkkuna", joka lienee lähinnä vedonlyöntiä. Voi kokeilla mahtavia sijoittajan taitoja ja vaikka kuinka ottaa turpaan, niin tämä osa on niin paljon pienempi kuin kaksi edellistä, että jos nyt saan edes nollilla pidettyä, niin aika halpa harrastus. Tämä on tähän mennessä menestynyt parhaiten, mutta uskon, että kyse on ollut lähinnä tuurista. Uskon myös, että koska tiedostan tosiasiat, niin en koita väkisin puristaa hirveitä voittoja, niin voin jopa tehdä tulosta tällä strategialla, vaikka indeksille häviäisinkin.
tl;dr: Noudatan epärationaalista ja ristiriitaista strategiaa, jota puolustan henkilökohtaisilla mieltymyksillä - shakkimatti!
Tiedostan itse, että ihan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta kukaan ei päihitä indeksiä pitkällä tähtäimellä. Laitan n. puolet indeksiin suhdanteista välittämättä tiedostaen, että tämä on se oikeasti järkevä tapa. En ole myynyt mitään, enkä aio myydä mitään.
Sitten laitan miltei saman verran pitkän ajan pitoon osinko-osakkeisiin. Tällä taktiikalla en usko häviäväni merkittävissä määrin indeksille (jos ottaisin indeksistä välillä jotain ulos), koska menetelmä on pääasiassa mallia "osta ja unohda". Syy tälle osalle on puhtaasti se, että kun olen ollut kiinnostunut taloudesta aina, ja jo paljon ennen sijoittamisen aloittamista, niin on itselleni mielenkiintoista. Lisäksi ihan puhtaasti psykologinen juttu, että on mukava saada osinkoja, joista otan osan ulos ja osan sijoitan uudelleen. Puhtaasti sen takia, että on ajatuksena mukava käydä kaljalla tai ostaa itselle jotain turhaa ja kivaa "osinkorahoilla"
. Saa nauraa, ei haittaa Sitten on vielä pieni osa lyhyen ajan "pelisalkkuna", joka lienee lähinnä vedonlyöntiä. Voi kokeilla mahtavia sijoittajan taitoja ja vaikka kuinka ottaa turpaan, niin tämä osa on niin paljon pienempi kuin kaksi edellistä, että jos nyt saan edes nollilla pidettyä, niin aika halpa harrastus. Tämä on tähän mennessä menestynyt parhaiten, mutta uskon, että kyse on ollut lähinnä tuurista. Uskon myös, että koska tiedostan tosiasiat, niin en koita väkisin puristaa hirveitä voittoja, niin voin jopa tehdä tulosta tällä strategialla, vaikka indeksille häviäisinkin.
tl;dr: Noudatan epärationaalista ja ristiriitaista strategiaa, jota puolustan henkilökohtaisilla mieltymyksillä - shakkimatti!
Voi kunpa olisi pettymykset jo hinnoiteltu kurssiin? Pitäiskö kuitenkin loiventaa vivulla mahdollista rökälelaskua 
