Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

[Patteri_]

Mitä käytännössä tapahtuisi osakkeille, jos joku iso toimia ostaisi EB:n?

 

[aaronp]

Korkojen nousussa lyhyen maturiteetin rahastoa ja toisinpäin. Valitettavan usein yleistetään että korkotason nousu on automaattisesti murha korkorahastoille. Perus rahamarkkina tai valtion obligaatiorahastot kannattaa tässä tilanteessa unohtaa (toinen ei tuota mitään, ja toinen lyö käsille korkojen kääntyessä nousuun pitkäaikaisesti) ja suunnata katse high yield, kehittyville korkomarkkinoille (myös paikallisessa valuutassa) sekä yrityslainoihin. Sieltä sitä korkotuottoa saa, jos jostain (monessa high yield papereissa juokseva tuotto pomppas touko ja kesäkuun rytinän vuoksi 6-6,6% tasolle)

Sori typot, iPadilla kiireessä niitä näköjään tullooo...

 

[Dopey]

Mitä käytännössä tapahtuisi osakkeille, jos joku iso toimia ostaisi EB:n?

Jos kauppa toteutuisi käteisellä ja riittävän suuri osa myisi, lunastettaisiin loputkin osakkeet ja firma poistuisi pörssistä. Kauppahinta on yleensä kaupan julkistuspäivän osakekurssi plus preemio, jolla motivoidaan hallitus ja osakkeenomistajat tukemaan kaupan syntyä. Preemio on yleensä jotain 20% luokkaa, jonka ostava yritys perustelee itselleen synergiaeduilla. Osakevaihdolla toteutetussa kaupassa saat tilillesi ostaneen firman osakkeita, tai voit myydä laput pois käytännössä täsmälleen samalla hinnalla kuin käteiskaupan tapauksessa, sillä muuten olisi jonkun mahdollista tehdä riskitöntä voittoa arbitraasilla.

 

[Patteri_]

Jos kauppa toteutuisi käteisellä ja riittävän suuri osa myisi, lunastettaisiin loputkin osakkeet ja firma poistuisi pörssistä. Kauppahinta on yleensä kaupan julkistuspäivän osakekurssi plus preemio, jolla motivoidaan hallitus ja osakkeenomistajat tukemaan kaupan syntyä. Preemio on yleensä jotain 20% luokkaa, jonka ostava yritys perustelee itselleen synergiaeduilla. Osakevaihdolla toteutetussa kaupassa saat tilillesi ostaneen firman osakkeita, tai voit myydä laput pois käytännössä täsmälleen samalla hinnalla kuin käteiskaupan tapauksessa, sillä muuten olisi jonkun mahdollista tehdä riskitöntä voittoa arbitraasilla.

Okei. Eli eihän tämä vituiks edes menisi sitten, jos ymmärsin oikein.

 

[Snowbe]

Laitoinpa vuoden viimeisen pilkin vesille ja löin toimarin tikkerille GGRGF.

Mistä on kyse:

Groupe Gorge SA

Ranskalainen monialayhtiö, joka osti 3D-tulostinfirma Prodwaysin tänä vuonna, koska ala näyttää olevan tulessa ja ranskispäättäjät olivat huolissaan hyvän bisneksen valumisesta ulkomaille joten vinkkasi Groupe Gorge SA:lle firmasta.

Toimarin haastattelu

Tikkeri ja tunnuslukuja Ranskasta

Itse laitoin toimarin Jenkkilän OTC:lle, koska valuuttakurssit ovat puolellani.

Seeking Alpha - Why I Believe Groupe Gorge Is Worth $35+ Thanks To Its New 3D Printer Business

Tällainen arpa heitetty tällä kertaa. Suap nähdä kestääkö voittokulku. 5 % painolla hyppäsin kyytiin, joten ei tässä huonossakaan tilanteessa vararikkoon jouduta ja jos taas GGRGF tekee saman tempun kuin esim. ruåttalainen Arcam AB ni saatan olla hyvin iloinen mies joskus 2014-2015.

 

[Jorie]

Laitoinpa vuoden viimeisen pilkin vesille ja löin toimarin tikkerille GGRGF.

Mistä on kyse:

Groupe Gorge SA

Ranskalainen monialayhtiö, joka osti 3D-tulostinfirma Prodwaysin tänä vuonna, koska ala näyttää olevan tulessa ja ranskispäättäjät olivat huolissaan hyvän bisneksen valumisesta ulkomaille joten vinkkasi Groupe Gorge SA:lle firmasta.

Toimarin haastattelu

Tikkeri ja tunnuslukuja Ranskasta

Itse laitoin toimarin Jenkkilän OTC:lle, koska valuuttakurssit ovat puolellani.

Seeking Alpha - Why I Believe Groupe Gorge Is Worth $35+ Thanks To Its New 3D Printer Business

Tällainen arpa heitetty tällä kertaa. Suap nähdä kestääkö voittokulku. 5 % painolla hyppäsin kyytiin, joten ei tässä huonossakaan tilanteessa vararikkoon jouduta ja jos taas GGRGF tekee saman tempun kuin esim. ruåttalainen Arcam AB ni saatan olla hyvin iloinen mies joskus 2014-2015.

Itse mietiskelin tuota samaa tuossa menneellä viikolla.
Kyllä tuo ala kasvaa myös, ja johan sillä pystytään tulostamaan metalliakin.
Voiko tuota ostaa siis Nordnetin kautta, ja miten sen löytää helpoiten?

 

[Aesthion]

Muuallakin oli juttua Groupe Georgesta, mutta en uskaltanut, ainakaan vielä. Tyydyin lisäämään muita pelilappuja, Innofactoria ja Dovrea. Onko muuten missään erikseen keskustelua Aasian pörsseistä/sijoittamisesta sinne? Siis ihan vaikka englanniksi. Nordnetillä tuo ei taitane edes onnistua, mutta tekesi mieli ottaa pieniä siivuja myöstä noista markkinoista. Jossei nyt suoraan yhtiöitä, niin ETF-muodossa.

 

[Snowbe]

Voiko tuota ostaa siis Nordnetin kautta, ja miten sen löytää helpoiten?

Voi ostaa. Vaatii soiton meklarille. Itelle löi meklarin numeron ruutuun kun koitin tehdä toimaria GGRGF:lle. Kulut olivat kait 15 € + mahdollinen valuutanvaihtomaksu.

 

[Jorie]

Voi ostaa. Vaatii soiton meklarille. Itelle löi meklarin numeron ruutuun kun koitin tehdä toimaria GGRGF:lle. Kulut olivat kait 15 € + mahdollinen valuutanvaihtomaksu.

Okei, eli ihan pienellä summalla ei kannata ostaa...
Menis liian suureksi prosenteissa, että saisi tarpeeksi lappuja.

 

[tomps123]

Okei, eli ihan pienellä summalla ei kannata ostaa...
Menis liian suureksi prosenteissa, että saisi tarpeeksi lappuja.

Onhan toi suuri summa, mutta itse näin keltanokkana ajattelen asian niin, että mieluummin tekee useammin kauppaa pienemmillä summilla että saa sitä kokemusta ja ns. pyörät pyöriin. Toisaalta jos itse tähtään useammalle vuodelle näitä holdeja, niin sama se mulle on, että onko ostokulut 1% vai 5%. Varsinkin kun ne ostohinnat on suht pieniä

 

[Dopey]

Okei. Eli eihän tämä vituiks edes menisi sitten, jos ymmärsin oikein.

Vähintään tuon preemion verran yritysostotilanteessa tienaisivat kaikki omistajat verrattuna senhetkiseen kurssiin. Mikäli firman pörssiarvo on pidemmällä ajalla ollut laskussa, voi joku nykykurssia merkittävästi kalliimmalla ostanut holdari tietysti tuntea myyntitilanteessa häviävänsä rahaa.

 

[Snowbe]

Vuoden 2013 saldo:

Veivausta on tullut tehtyä molempiin suuntiin ja salkun suurimmat vetonaulat ovat olleet Elektrobit, Saga Furs, Stonesoft, SSH ja Biohit. Pienesti tuli otettua kuokkaan Nokialla ja ruotsalaisella CLS:llä. Uusia tulokkaita salkussa tänä vuonna ovat Elektrobit ja SSH.

Saga Fursilla tuli tehtyä hyvät rahat, mutta yllätyin itsekin siitä miten nopeasti lähdettiin huippuhinnoista laskuun. Voihan tuo olla, että kysyntä tasaantuu ja ostajat palaavat maaliskuun huutokaupassa ja kurssi lähtee nousuun. Mene ja tiedä, mutta itse en uskaltanut olla kyydissä.

Stonesoft myytiin kuten epäilin käyvän. Olisi sen kyydissä istunut pidempäänkin, mutta ehkä oli hyvä saada rahat talteen.

Alkuvuodesta suosittelin ostettavaksi Biohittia, Stonesoftia ja Biotietä. Biohit noussut tänä vuonna 89 % ja Stonesoft 221 %. Kolmikosta Biotie lähti peruuttamaan ja myinkin laput pois jo jokin aika sitten. Biotie on laskenut tänä vuonna n. 32 %.

Vuoteen 2014 lähdetään salkulla, josta löytyy Biohit (37 %), Elektrobit (29 %), Revenio Group (17 %) ja SSH Comm. Security (17 %). Lisäksi on sisässä toimari tuolle Group Gorge SA:lle.

Biohitin suunta näyttää hyvältä ja vuodesta 2014 tulee mielenkiintoinen.

Revenio Groupilta odotan vahvaa ja tasaista kasvua.

Elektrobitistä en ihmettelisi vaikka lafka myytäisiin esim. Nokialle, Applelle, Googlelle tai jollekin autojätille.

SSH:lta odotan roppakaupalla uusia kauppoja ensi vuoden aikana.

Yhteenvetona vuosi oli, salkun tuoton ollessa 163,64 %, todella hyvä. En uskalla toivoa liikoja, mutta toivottavasti seuraavanakin vuonna jään plussalle.

 

[Jorie]

Pakko heittää iso kiitos Snowbelle, todella aktiivisesta, ja asiallisesta kirjoittelusta, ja myös avoimuus todella ihailtavaa.
Itsekin sain kipinän aloittaa suorat osakeostot, tämän foorumin mm. Snowben kirjoittelun myötä.

Hyvät prosentit on salkullasi, vilpittömät onnittelut siitä, omakin EB possa heti 25% vihreenä.

Kaikille tasapuolisesti hyvää uutta vuotta!!

 

[Setämies.]

Henri Elolla mielenkiintoiset mielipiteet vuoden 2014 menestyjistä, tai mielenkiintoisista osakkeista. Analyytikko löytää Helsingin pörssistä vielä ostokohteita | SalkunRakentaja

Eli hän mainitsee Keskon, Marimekon, Nordean, Rautaruukin ja Panostajan. Perustelut linkin blogista. Noista omistan suoraan itse Keskoa, jonka aikanaan ostin vähän turhaan kalliilla. Itse asiassa olen seuraillut milloin olisi hyvä hetki irtaantua yhtiöstä ja pistää lihoiksi. Kotimaassa on vaikea kasvaa, vaikka onkin S-ryhmää pienempi.

- - - Updated - - -

Henri Elolla mielenkiintoiset mielipiteet vuoden 2014 menestyjistä, tai mielenkiintoisista osakkeista. http://www.salkunrakentaja.com/2013/12/analyytikko-loytaa-helsingin-porssista-ostokohteita/

Eli hän mainitsee Keskon, Marimekon, Nordean, Rautaruukin ja Panostajan. Perustelut linkin blogista. Noista omistan suoraan itse Keskoa, jonka aikanaan ostin vähän turhaan kalliilla. Itse asiassa olen seuraillut milloin olisi hyvä hetki irtaantua yhtiöstä ja pistää lihoiksi. Kotimaassa on vaikea kasvaa, vaikka onkin S-ryhmää pienempi.

 

[Snowbe]

Pakko heittää iso kiitos Snowbelle, todella aktiivisesta, ja asiallisesta kirjoittelusta, ja myös avoimuus todella ihailtavaa.
Itsekin sain kipinän aloittaa suorat osakeostot, tämän foorumin mm. Snowben kirjoittelun myötä.

Hyvät prosentit on salkullasi, vilpittömät onnittelut siitä, omakin EB possa heti 25% vihreenä.

Ole hyvä vaan! Kiva että olen toiminut jonkinlaisena inspiraatiosi "osalähteenä". En osaa päättää olisiko EB:n suositus huomiselle Pidä vai Vahva osta. Ehkä Vahva osta... Taitaa kuitenkin huominen midcappiin siirto + CES tapahtumat nostella kurssia ;) Tai sit ei.

 

[Löre]

Olen suunnitellut rahastosäästämisen aloittamista, ja haluaisin vähän kuulla muiden mielipiteitä, kun eri suunnista tulee vähän ristiriitaista tietoa. Ensinnäkin kehotetaan hajauttamaan sijoitusvaroja eri kohteisiin ja toisaalta suositellaan pitämään kustannukset pieninä.

Omasta tilanteestani voisin kertoa, että lähdin vielä aikuisiällä opiskelemaan, ja opiskelujen aloittamisen myötä tulot putosivat ja opin pihistämään menoja ja säästämään näistäkin pienistä tuloista. Saisin nyt säästettyä vuodessa noin 500€, ja olen ajatellut laittaa tämän Seligsonin indeksirahastoihin kasvamaan kuukausisäästämisen periaatteella. Opiskelen työttömyysetuudella, enkä saa opintolainaa ainakaan ennen ensi syksyä, mutta olen suunnitellut opintolainankin sijoittamista. Säästämistä jatkan sitten valmistuttuani ja töihin päästyäni isommilla summilla eläkeikään tai vaikka maailmanloppuun saakka.

Jos minä tuon kuukausisäästöni laitan esim. Suomi-indeksirahastoon, niin maksan siitä 0,45% hallinnointimaksun vuodessa. Tämä tuntuu minusta vielä ihan kohtuulliselta kustannukselta. Mutta Seligsonilta ohjeistetaan, ja tässäkin ketjussa sanotaan, että pitäisi hajauttaa sijoitukset vaikka kuinka moneen eri rahastoon, niin tuntuu että kustannukset alkavat karata käsistä. Neljään eri rahastoon sijoittamalla maksaisin jo noin 2% hallinnointikustannukset vuodessa, kuudella eri rahastolla noin 3% kustannukset jne.

Käsitän kyllä miksi tuota hajauttamista suositellaan – jos jokin rahasto takoo miinusta, niin sitten jostain toisesta tulee voittoa. Kustannusten kurissa pitämiseksi en silti haluaisi hajottaa pientä sijoituspottiani kovin moneen rahastoon. Teenkö minä ihan vastoin kaikkia sijoitusneuvoja ja -tapoja, jos alan kuukausittain säästää pelkästään yhteen tai korkeintaan kahteen indeksirahastoon?
Onko joku tänne kirjoittavista saanut ihan tuntuvaa hyötyä useampaan rahastoon säästämällä, ihan monen vuoden aikajänteellä?

 

[dammann]

Olen suunnitellut rahastosäästämisen aloittamista, ja haluaisin vähän kuulla muiden mielipiteitä, kun eri suunnista tulee vähän ristiriitaista tietoa. Ensinnäkin kehotetaan hajauttamaan sijoitusvaroja eri kohteisiin ja toisaalta suositellaan pitämään kustannukset pieninä.

Omasta tilanteestani voisin kertoa, että lähdin vielä aikuisiällä opiskelemaan, ja opiskelujen aloittamisen myötä tulot putosivat ja opin pihistämään menoja ja säästämään näistäkin pienistä tuloista. Saisin nyt säästettyä vuodessa noin 500€, ja olen ajatellut laittaa tämän Seligsonin indeksirahastoihin kasvamaan kuukausisäästämisen periaatteella. Opiskelen työttömyysetuudella, enkä saa opintolainaa ainakaan ennen ensi syksyä, mutta olen suunnitellut opintolainankin sijoittamista. Säästämistä jatkan sitten valmistuttuani ja töihin päästyäni isommilla summilla eläkeikään tai vaikka maailmanloppuun saakka.

Jos minä tuon kuukausisäästöni laitan esim. Suomi-indeksirahastoon, niin maksan siitä 0,45% hallinnointimaksun vuodessa. Tämä tuntuu minusta vielä ihan kohtuulliselta kustannukselta. Mutta Seligsonilta ohjeistetaan, ja tässäkin ketjussa sanotaan, että pitäisi hajauttaa sijoitukset vaikka kuinka moneen eri rahastoon, niin tuntuu että kustannukset alkavat karata käsistä. Neljään eri rahastoon sijoittamalla maksaisin jo noin 2% hallinnointikustannukset vuodessa, kuudella eri rahastolla noin 3% kustannukset jne.

Käsitän kyllä miksi tuota hajauttamista suositellaan – jos jokin rahasto takoo miinusta, niin sitten jostain toisesta tulee voittoa. Kustannusten kurissa pitämiseksi en silti haluaisi hajottaa pientä sijoituspottiani kovin moneen rahastoon. Teenkö minä ihan vastoin kaikkia sijoitusneuvoja ja -tapoja, jos alan kuukausittain säästää pelkästään yhteen tai korkeintaan kahteen indeksirahastoon?
Onko joku tänne kirjoittavista saanut ihan tuntuvaa hyötyä useampaan rahastoon säästämällä, ihan monen vuoden aikajänteellä?

Kerrotko tarkemmin, että miten sait nuo kulut kasvamaan hajauttamalla? Mulla on sijoitukset vajaassa parissakymmenessä rahastossa ja ETF:ssä, kulut ovat vuositasolla noin 0.5%.

 

[Sam Earch]

Olen suunnitellut rahastosäästämisen aloittamista, ja haluaisin vähän kuulla muiden mielipiteitä, kun eri suunnista tulee vähän ristiriitaista tietoa. Ensinnäkin kehotetaan hajauttamaan sijoitusvaroja eri kohteisiin ja toisaalta suositellaan pitämään kustannukset pieninä.

Omasta tilanteestani voisin kertoa, että lähdin vielä aikuisiällä opiskelemaan, ja opiskelujen aloittamisen myötä tulot putosivat ja opin pihistämään menoja ja säästämään näistäkin pienistä tuloista. Saisin nyt säästettyä vuodessa noin 500€, ja olen ajatellut laittaa tämän Seligsonin indeksirahastoihin kasvamaan kuukausisäästämisen periaatteella. Opiskelen työttömyysetuudella, enkä saa opintolainaa ainakaan ennen ensi syksyä, mutta olen suunnitellut opintolainankin sijoittamista. Säästämistä jatkan sitten valmistuttuani ja töihin päästyäni isommilla summilla eläkeikään tai vaikka maailmanloppuun saakka.

Jos minä tuon kuukausisäästöni laitan esim. Suomi-indeksirahastoon, niin maksan siitä 0,45% hallinnointimaksun vuodessa. Tämä tuntuu minusta vielä ihan kohtuulliselta kustannukselta. Mutta Seligsonilta ohjeistetaan, ja tässäkin ketjussa sanotaan, että pitäisi hajauttaa sijoitukset vaikka kuinka moneen eri rahastoon, niin tuntuu että kustannukset alkavat karata käsistä. Neljään eri rahastoon sijoittamalla maksaisin jo noin 2% hallinnointikustannukset vuodessa, kuudella eri rahastolla noin 3% kustannukset jne.

Käsitän kyllä miksi tuota hajauttamista suositellaan – jos jokin rahasto takoo miinusta, niin sitten jostain toisesta tulee voittoa. Kustannusten kurissa pitämiseksi en silti haluaisi hajottaa pientä sijoituspottiani kovin moneen rahastoon. Teenkö minä ihan vastoin kaikkia sijoitusneuvoja ja -tapoja, jos alan kuukausittain säästää pelkästään yhteen tai korkeintaan kahteen indeksirahastoon?
Onko joku tänne kirjoittavista saanut ihan tuntuvaa hyötyä useampaan rahastoon säästämällä, ihan monen vuoden aikajänteellä?

Sulla on nyt pahemman luokan ajatusvirhe noiden hallinnointikulujen hahmottamisessa. Jos rahastoilla on sama (prosentuaalinen) hallinnointikulu, niin kulut on sulle ihan samat olitpa jakanut sijoituksesi yhteen tai kymmeneen rahastoon. Eri asia sitten jos on merkintäpalkkioita yms. mutta eipä noita seligsonilla taida monessa olla ja niissäkin, joissa ne on, ne taitaa olla prosentuaalisia.

Muuten en jaksa nyt sen kummemmin kommentoida paitsi, että jos pitäis valita yksi-kaksi rahastoa, niin Suomi ei olisi yksi niistä.

 

[naruman]

Olen suunnitellut rahastosäästämisen aloittamista, ja haluaisin vähän kuulla muiden mielipiteitä, kun eri suunnista tulee vähän ristiriitaista tietoa. Ensinnäkin kehotetaan hajauttamaan sijoitusvaroja eri kohteisiin ja toisaalta suositellaan pitämään kustannukset pieninä.

Omasta tilanteestani voisin kertoa, että lähdin vielä aikuisiällä opiskelemaan, ja opiskelujen aloittamisen myötä tulot putosivat ja opin pihistämään menoja ja säästämään näistäkin pienistä tuloista. Saisin nyt säästettyä vuodessa noin 500€, ja olen ajatellut laittaa tämän Seligsonin indeksirahastoihin kasvamaan kuukausisäästämisen periaatteella. Opiskelen työttömyysetuudella, enkä saa opintolainaa ainakaan ennen ensi syksyä, mutta olen suunnitellut opintolainankin sijoittamista. Säästämistä jatkan sitten valmistuttuani ja töihin päästyäni isommilla summilla eläkeikään tai vaikka maailmanloppuun saakka.

Jos minä tuon kuukausisäästöni laitan esim. Suomi-indeksirahastoon, niin maksan siitä 0,45% hallinnointimaksun vuodessa. Tämä tuntuu minusta vielä ihan kohtuulliselta kustannukselta. Mutta Seligsonilta ohjeistetaan, ja tässäkin ketjussa sanotaan, että pitäisi hajauttaa sijoitukset vaikka kuinka moneen eri rahastoon, niin tuntuu että kustannukset alkavat karata käsistä. Neljään eri rahastoon sijoittamalla maksaisin jo noin 2% hallinnointikustannukset vuodessa, kuudella eri rahastolla noin 3% kustannukset jne.

Käsitän kyllä miksi tuota hajauttamista suositellaan – jos jokin rahasto takoo miinusta, niin sitten jostain toisesta tulee voittoa. Kustannusten kurissa pitämiseksi en silti haluaisi hajottaa pientä sijoituspottiani kovin moneen rahastoon. Teenkö minä ihan vastoin kaikkia sijoitusneuvoja ja -tapoja, jos alan kuukausittain säästää pelkästään yhteen tai korkeintaan kahteen indeksirahastoon?
Onko joku tänne kirjoittavista saanut ihan tuntuvaa hyötyä useampaan rahastoon säästämällä, ihan monen vuoden aikajänteellä?

Hallinnointipalkkio on joka tapauksessa yhteensä tuon n. 0,45% koko potista, ei rahastojen määrä sitä muuta. Ei niitä prosentteja lasketa yhteen.
Esim kahden eri rahaston hallinnointikulut: 0,40% + 0,60% = 0,50% rahastojen kulut yhteensä.

Itse suosittelisin seligsonille jakamaan potin näin:


Pohjois-Amerikka 40%

Eurooppa 30%

Aasia 15%

Kehittyvät markkinat 15%


Tuollaisella jakaumalla ei pitäisi mennä kovin pahasti pieleen. Joka kuukausi sijoittaa rahat niin, että nuo prosentit pysyvät suht samoina. Eli niihin rahastoihin sijoitetaan enemmän joiden arvot laskevat eniten.

Tuollaisella jakaumalla pitäisi päästä lähelle keskimääräistä osaketuottoa maailmanlaajuisesti. Itse olet kuitenkin vastuussa rahoistasi, joten kannattaa ottaa myös itse asioista selvää.
Varmempi olo sijoittaa kun on hieman opiskellut asioita.

 

[Löre]

Hallinnointipalkkio on joka tapauksessa yhteensä tuon n. 0,45% koko potista, ei rahastojen määrä sitä muuta. Ei niitä prosentteja lasketa yhteen.
Esim kahden eri rahaston hallinnointikulut: 0,40% + 0,60% = 0,50% rahastojen kulut yhteensä.

Itse suosittelisin seligsonille jakamaan potin näin:


Pohjois-Amerikka 40%

Eurooppa 30%

Aasia 15%

Kehittyvät markkinat 15%


Tuollaisella jakaumalla ei pitäisi mennä kovin pahasti pieleen. Joka kuukausi sijoittaa rahat niin, että nuo prosentit pysyvät suht samoina. Eli niihin rahastoihin sijoitetaan enemmän joiden arvot laskevat eniten.

Tuollaisella jakaumalla pitäisi päästä lähelle keskimääräistä osaketuottoa maailmanlaajuisesti. Itse olet kuitenkin vastuussa rahoistasi, joten kannattaa ottaa myös itse asioista selvää.
Varmempi olo sijoittaa kun on hieman opiskellut asioita.

Ok, en tiennyt että hallinnointipalkkio muodostuu noin.
Tottakai opiskelen ja otan selvää asioista, koko ajan enemmän.