Pakkotoiston opettajat

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Hippa
  • Aloitettu Aloitettu
Nostetaas ketjua.

Mitä pakkotoiston opettajat on mieltä tuntiaktiivisuuden merkityksestä loppunumeroihin? Eli siis olet kokeitten ja muiden perusteella "kasin oppilas", mutta tuntiaktiivisuus voi joko nostaa tai laskea numeroa seiskaan, tai ysiin.
Mun mielestä tossa on isoja ongelmia. Ensinäkin sillä ei ole mitään tekemistä osaamisen, oppimisen ja menestyksen kanssa, joten sen ei tulisi vaikuttaa numeroon laskevasti tai nousevasti.

Tuntiaktiivisuuteen vaikuttaa oppilaan perusluonne. Esim toinen voi olla ujo ja toinen tykkää olla äänessä, tai on muuten vain huomionkipeä. Miksi tästä "rohkeudesta" oppilasta palkitaan paremmalla arvosanalla, kuin mitä todellisen koe/tehtävämenestyksen perusteella ansaitisi, kun taas ujoa ihmistä voidaan luonteensa takia "rankaista" loppuarvosasanan tuloksessa?

Koulukiusattu lapsi, hän on usein erittäin arka, eikä kiusaamisen pelon takia edes uskalla olla tunnilla äänessä vaikka ehkä haluaisikin. Mutta tuntiaktiivisuuden merkityksen perusteella häntä voidaan "rankaista" huonommalla arvosanalla, vaikka koemenestyksen perusteella olisikin oikeutettu parempaan.

En ole varma mikä on asian laita nykyään kouluissa, mutta vielä 2008, kun itse olin lukiossa oli tuntiaktiivisuudella nostava tai laskeva voima numeroihin.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Peeveli sanoi:
Mutta tuntiaktiivisuuden merkityksen perusteella häntä voidaan "rankaista" huonommalla arvosanalla, vaikka koemenestyksen perusteella olisikin oikeutettu parempaan.
Click to expand...
En ole opettaja.

Tuntiaktiivisuus osoittaa opettajalle että kyseinen oppilas yrittää aktiivisesti seurata ja oppia. Oman käsityksen mukaan tuntiaktiivisuudella on lähinnä korottava vaikutus. Jos oppilas on ollut poikkeuksellisen aktiivinen tunnilla niin voidaan korkeintaan se puolinumeroa korottaa. Tietysti joissain rajatapauksissa tuntiaktiiviisudella saattaa olla "laskeva" vaikutus.
 
Joo kyllä minäkin ymmärrän että miten siitä saa "merkityksellisen" asian. Mutta selvästi siinä on tiettyjä ongelmia ja ristiriitoja.
 
Numeroita annettaessa kasiluokalla tuntiaktiivisuudella on vielä merkitystä mutta ysillä numerot painottuvat enemmän itse tuotoksiin. Meillä on koulussa sellaisia oppilaita, joiden kohdalla on mietitty numeroiden antamista ja painotettu esim. osaamisen eikä tuntiaktiivisuuden suuntaan. Nämä siis ihan opsin perusteita numeroille.

Itse kyllä näen (en tosin ole opettaja) asian samalla tavalla kuin juuk4 tuossa yllä.
 
Itse toimin yläasteella koulunkäyntiavustajana ja joskus teen tarvittaessa sijaisuuksia. Muuten olen viihtynyt todella paljon, mutta nuo palkka-asiat ovat vähän niin ja näin.

Eihän tällaisia töitä rahasta tehdä, mutta tuo palkkaus on kyllä omasta mielestäni todella naurettava, ihan opettajillakin. Vaikka lomat olisi kuinka omaan mieleen, niin silti esim. monella raksalla tai ihan perus tehdasduunillakin on mahdollista saada vieläkin kovemmat rahat kuin opettajat samalla aikavälillä. Ja maksetaan se kesäloma muissakin duunipaikoissa usein rahana, ainakin mitä itse sain normitehdasduunista.

Kun vertaa ihan opettajan/avustajan toimenkuvaa, merkitystä, arvostusta, jne. yhteiskunnalle, niin silti liukuhihnalla on mahdollista tienata aina enemmän. Monella alalla toimivat eri lailla ylityölisät, arkipyhälisät, urakkapalkkiot, jne. Kokonaissumma nousee täten reilustikin normiopettajan tilin verran.

Tuohon pitäisi mielestäni saada jonkinlainen muutos.
 
Peeveli sanoi:
Nostetaas ketjua.

Mitä pakkotoiston opettajat on mieltä tuntiaktiivisuuden merkityksestä loppunumeroihin? Eli siis olet kokeitten ja muiden perusteella "kasin oppilas", mutta tuntiaktiivisuus voi joko nostaa tai laskea numeroa seiskaan, tai ysiin.
Mun mielestä tossa on isoja ongelmia. Ensinäkin sillä ei ole mitään tekemistä osaamisen, oppimisen ja menestyksen kanssa, joten sen ei tulisi vaikuttaa numeroon laskevasti tai nousevasti.

Tuntiaktiivisuuteen vaikuttaa oppilaan perusluonne. Esim toinen voi olla ujo ja toinen tykkää olla äänessä, tai on muuten vain huomionkipeä. Miksi tästä "rohkeudesta" oppilasta palkitaan paremmalla arvosanalla, kuin mitä todellisen koe/tehtävämenestyksen perusteella ansaitisi, kun taas ujoa ihmistä voidaan luonteensa takia "rankaista" loppuarvosasanan tuloksessa?

Koulukiusattu lapsi, hän on usein erittäin arka, eikä kiusaamisen pelon takia edes uskalla olla tunnilla äänessä vaikka ehkä haluaisikin. Mutta tuntiaktiivisuuden merkityksen perusteella häntä voidaan "rankaista" huonommalla arvosanalla, vaikka koemenestyksen perusteella olisikin oikeutettu parempaan.

En ole varma mikä on asian laita nykyään kouluissa, mutta vielä 2008, kun itse olin lukiossa oli tuntiaktiivisuudella nostava tai laskeva voima numeroihin.
Click to expand...

Nykyäänhän on käytäntö, että käyttäytyminen näkyy siellä aineen numerossa. Itse tekisin ja varmaan tulen tekemään niin, että huono käytös voi laskea numeroa ja hyvä käytös (sisältää aktiivisuuden) voi nostaa numeroa.

Opetushallituksen sivuilta löytyy tämmöinen: "Perusopetuksen aikana arvioinnin tehtävä on antaa oppilaalle monipuolista palautetta. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

Arviointi perustuu monipuoliseen osaamiseen. Arvioinnissa ei siten huomioida vain kokeissa saavutettuja tuloksia, vaan myös oppilaan työskentelyä tunneilla ja oppimistilanteissa, kotitehtäviä jne." (www.oph.fi)

Eli arviointi ei saa perustua pelkkään koearvosanaan. Arvioinnissa hyvin tärkeää on se, että opettaja voi perustella arvionsa ja siinä on hyvä olla myös jotain konkreettista arvioinnin tukena (muistiinpanoja tuntiosaamisesta ja koearvosanat ainakin).

Itse ainakin haluan motivoida opiskelijoita yrittämään sillä, että yrittäminen voidaan palkita arvioinnissa, jos arviointi keikkuu kahden numeron keskimailla.
 
Ihan pakko kysyä kun täällä teitä opettajia liikkuu. Mitä mieltä olette tästä systeemistä (meidän lukiossa), että jo yksi selittämätön poissaolo voi laskea kurssiarvosanaa, 4-5 voi laskea kahdella ja 6 poissaoloa niin kurssia ei arvioida. Miten poissaolot liittyy osaamiseen? Jos saan kokeesta 9 eli osaan asian kiitettävästi, mutta minulla on vaikka 4 poissaoloa ja sen takia kurssiarvosana voi laskea kahdella. Mun mielestä tossa ei oo mitää järkee, koska ei poissaolot pitäis vaikuttaa osaamiseen. Itselläni oli ensimmäisenä vuotena yhdellä ruotsin kurssilla 3 poissaoloa ja sain tietää jo ennen koetta, että vaikka saisin 5- kokeesta, en pääse kurssia läpi poissaolojen takia. Huonona ruotsin opiskelijana tämä ei hirveästi motivaatiota nostanut lukemiseen, enkä siis kurssista läpi päässytkään. Mutta mitä mieltä te olette itse tästä?
 
aki_94 sanoi:
Ihan pakko kysyä kun täällä teitä opettajia liikkuu. Mitä mieltä olette tästä systeemistä (meidän lukiossa), että jo yksi selittämätön poissaolo voi laskea kurssiarvosanaa, 4-5 voi laskea kahdella ja 6 poissaoloa niin kurssia ei arvioida. Miten poissaolot liittyy osaamiseen? Jos saan kokeesta 9 eli osaan asian kiitettävästi, mutta minulla on vaikka 4 poissaoloa ja sen takia kurssiarvosana voi laskea kahdella. Mun mielestä tossa ei oo mitää järkee, koska ei poissaolot pitäis vaikuttaa osaamiseen. Itselläni oli ensimmäisenä vuotena yhdellä ruotsin kurssilla 3 poissaoloa ja sain tietää jo ennen koetta, että vaikka saisin 5- kokeesta, en pääse kurssia läpi poissaolojen takia. Huonona ruotsin opiskelijana tämä ei hirveästi motivaatiota nostanut lukemiseen, enkä siis kurssista läpi päässytkään. Mutta mitä mieltä te olette itse tästä?
Click to expand...
Jos et halua olla niillä tunneilla/ et koe oppivasi niillä mitään, niin mikset suorittaisi kursseja itsenäisenä? Itsekkin aikoinani suoritin itsenäisenä oikeastaan kaikki lukuaineet, kuten historia ja yhteiskuntaoppi. Ja sitten mikset selvitä niitä poissaolojasi?
 
Ihan hyvä systeemi mun mielestä etenkin kielissä, joissa se fyysinen läsnäolo oppitunneilla on monessa tapauksessa paljon tärkeämpää kuin esim matematiikassa. Muutenkin ihan hyvä, että lukioiässä porukka totutetaan jonkinlaisella keppisysteemillä säännölliseen rytmiin ja karsitaan ne selittämättömät (=turhat) poissaolot vekeen. Auttaa hitusen tulevaisuutta ajatellen.

Jos meillä ei olisi aikanaan tullut keppiä esim ruotsin tuntien poissaoloista niin siellä olisi ollut tasan 0 oppilasta paikalla :D
 
MT247 sanoi:
Jos et halua olla niillä tunneilla/ et koe oppivasi niillä mitään, niin mikset suorittaisi kursseja itsenäisenä? Itsekkin aikoinani suoritin itsenäisenä oikeastaan kaikki lukuaineet, kuten historia ja yhteiskuntaoppi. Ja sitten mikset selvitä niitä poissaolojasi?
Click to expand...
Joskus tullut myöhästyttyä ihan sen takia tunnilta, että kyseessä on ollut aamutunti ja pyörässä on ollut lukko jäässä. 10 minuuttia kun myöhästyy saa tunnille tulla, mutta poissaoloksi se merkataan. Pitää kyllä miettiä jos itsenäistä opiskelua joidenkin kurssien kohdalla kokeilis. Ei ole kyllä info aiheesta omalle kohdalle osunut tai sitten se on vaan tullut toisesta korvasta sisään ja mennyt toisesta ulos.
 
aki_94 sanoi:
Ihan pakko kysyä kun täällä teitä opettajia liikkuu. Mitä mieltä olette tästä systeemistä (meidän lukiossa), että jo yksi selittämätön poissaolo voi laskea kurssiarvosanaa, 4-5 voi laskea kahdella ja 6 poissaoloa niin kurssia ei arvioida. Miten poissaolot liittyy osaamiseen? Jos saan kokeesta 9 eli osaan asian kiitettävästi, mutta minulla on vaikka 4 poissaoloa ja sen takia kurssiarvosana voi laskea kahdella. Mun mielestä tossa ei oo mitää järkee, koska ei poissaolot pitäis vaikuttaa osaamiseen. Itselläni oli ensimmäisenä vuotena yhdellä ruotsin kurssilla 3 poissaoloa ja sain tietää jo ennen koetta, että vaikka saisin 5- kokeesta, en pääse kurssia läpi poissaolojen takia. Huonona ruotsin opiskelijana tämä ei hirveästi motivaatiota nostanut lukemiseen, enkä siis kurssista läpi päässytkään. Mutta mitä mieltä te olette itse tästä?
Click to expand...
Ole onnellinen että teillä saa olla kolme pois, lukion missä itse olin niin 3 poissaoloa oli hyvästit kurssilta jos opettaja ei jaksanut yhtään kuunnella selityksiä. Vaikka olisit poissa keuhkokuumeen takia niin opettaja oli sitä mieltä että 3 poissaoloa on liikaa.
 
Ei kaikki voi olla suuna päänä aina tunneilla. Esim. mulla on puhevika, nykyään aika lievä mutta on ollut sen verran paha, etten ole voinut puhua yhtään mitään. Kiva, että tästä sitten "rangaistiin" vielä ja numero laski muutamassa aineessa.

Lukio on myös vapaaehtoinen koulu, että kummastelen vähän jos selittämättömistä poissaoloista rokotettaisiin. Kirjoittaa syyksi vaikka, että "etsin punaista palloa", niin enää ei ole kyseessä selittämätön poissaolo vaan selitetty poissaolo. Se on sitten opettajan oma henk. koht. helvetti jos hän ei selityksestä pidä. Olen kyllä itse opetuksesta ja luennoista paljon pitävä ihminen ja istun oppitunneilla mielellään, koska siellä on myös mahdollisuus kysyä opettajalta jos jokin asia jää epäselväksi. Oppilaan oma moka jos hän ei tahdo ottaa opetusta vastaan, meillä ei rangaistu poissaoloista mutta istuin silti kaikki ne ikävät ruotsintunnit perse penkissä.
 
Dragon, itse olen sitä mieltä, että hiljaisuudesta ei missään nimessä saisi rangaista. Juurikin siitä syystä, että hiljaisuuteen voi olla täysin järkeviä perusteita. No eipä tule yllätyksenä. Suomessa on yllin kyllin surkeita opettajia.

Lukiomeiningeistä, että kannattaa mennä aikuislukioon, jos ei halua, että poissaoloista rangaistaan. Kouluhan saa itse päättää läsnäolopakkoperiaatteensa. Kurssin läpäisyn vaatimuksena voi olla tietty määrä läsnäoloa eikä se ole laitonta. Se on sitten eri asia, miten älyttömyyksiin noidenkin kanssa mennään (esimerkiksi jos on sairaana eikä saa kurssia läpi poissaolojen takia tai 10min myöhästymisestä tulee poissaolo).

Aikuislukiossa ei ole läsnäolopakkoa. Paikalla voi olla tai olla olematta, ei vaikuta arvosanaan mitenkään. Lisäksi kurssivaatimusmäärä on pienempi kuin päivälukiossa (ei pakollisia taito- ja taideaineita) ja sitten on vielä joissain aikuislukioissa etäopiskelumahdollisuus eli voi opiskella rauhassa omassa kodissa.
 
Minusta lukioikäisen nuoren pitäisi pystyä jo itse valitsemaan käykö oppitunneilla vai ei. Muistan, kuinka monesti tuli katsottua kurssisuunnitelmaa ja jätettyä tunti tai kaksi välistä, koska opetettava asia oli sellainen jonka jo osasi, esimerkiksi ylä-asteelta. Meidän lukiossa oli nämä 45 minuutin oppitunnit, ja per kurssi oli mahdollista ottaa 5 poissaoloa. Tämä linja oli kuitenkin joillakin opettajilla niin löysä, että porukka saattoi olla jopa kolminkertaisesti pois tuon sallitun tuntirajan ja silti muutamalla lisäkotitehtävällä pystyi kurssin läpäisemään. Toivon, että tulevaisuudessa lukio menisi yhä enempi siihen, että läsnäolopakkoa ei ole. Se on jokaisen oma valinta, meneekö lukioon vai ei, ja sitä kautta pitäisi olla myös sitä älliä pysyä niillä tunneilla mikäli kurssin läpipääsyn kannalta sillä on oikeasti merkitystä. Toisaalta onhan tässä myös kolikon kääntöpuoli; lukiossa kun tehdään vielä todella paljon kotitehtäviä ja edetään yhdessä kurssilla. Jos nyt sitten puolet onkin yhtäkkiä jättänyt tekemättä kaikki tehtävät ym., on sillä toisella puolella ja opettajalla hankaluuksia käydä läpi opetettavaa asiaa kun porukka on ihan kujalla koko hommasta.

Mitä tulee tuohon tuntiaktiivisuuteen, on silläkin kolikon kääntöpuoli. Itse tykkäsin olla tunneilla monestikin äänessä, koska olin lähestulkoon aina valmistautunut tunneille tekemällä kotitehtävät, ja sitä kautta oli helppo olla messissä. Tästä hyvästä sain itse monta kertaa esim. hissan tunneilla korotuksen kurssiarvosanaan, vaikka kokeesta olisi tullut "vain" kiitettävä. (9->10). Ymmärrän sen, että persoonallisuus on tässäkin asiassa monesti avaintekijä. Yks tyyppi mun luokalta (meillä oli "luokkalukio") oli todella ulospäinsuuntautunut, eikä pelännyt avata suutaan. Mutta kun tää aktiivisuus oli vain yhtä paskan puhumista, koska yleensä tällä tyypillä ei ollut käytävästä asiasta hajuakaan (heitteli vain irrelevantteja kysymyksiä opettajalle), niin olisi minusta ollut väärin antaa hänen hyötyä tästä ja saada parempi kurssiarvosana kuin mitä kokeen perusteella olisi ansainnut. En tiedä sitten, hyötyikö hän tästä millään tavalla.
 
Täältäkin ilmoittautuu yksi opettajana toimiva. Opetan pääosin ammattiopistossa ja jonkun verran myös ammattikorkeakoulussa. Itsellä on aika selkeä linja siinä, että ammattiopetus on se oma juttu ja kasvatustyö kiinnostaa vähemmän - enkä kyllä persoonanakaan ole niin soveltuva kasvatuksellisiin hommiin.
 
Lukiossa ja sen opiskelijahuollossa toimineena voin sanoa, että lukiossa tuo Kiljusiepon ehdottama ei välttämättä toimi. Parhaat opiskelijat ehkä pärjäisivät ja nauttisivat, mutta kyllä suurin osa on 16-17-vuotiaina vielä sellaisia, ettei oman toiminnan suunnittelu, omien kykyjen arviointi ja vastuunotto ole vielä riittävää tuollaiseen opiskeluun nähden.Tuossa vaiheessa nuoret ovat vielä sellaisia, että jonkun muun kontrollia siihen omaan tekemiseen ja toiminnan suunnitteluun tarvitaan. Tietysti enemmän voisi vastuuttaa nykyään lukiolaisia, mutta yhteiskuntapoliittinen "ikäluokan haltuunotto" on este sille. Ja tietysti joidenkin kohdalla onneksi: kyllähän lukion aikana niitä kasvutarinoitakin monesti näkee.

Tuosta aktiivisuudesta piti sanoa, että itse olen kursseilla käyttänyt sellaista menetelmää että laitan plussia koko kurssin ajan erilaisista näytöistä. Näyttöjä voi antaa tuntiaktiivisuudella tai osaamalla asiat pistareissa/välikokeissa, mikäli ei ole niin ekstroverttiä tyyppiä. Näillä plussilla ja kurssitöillä on sitten todellista vaikutusta arvosanaan, eikä koe määritä kaikkea vaikka toki suunnanäyttäjänä onkin. Jatkossa ehkä vähentäisin kurssikokeen merkitystä ennestäänkin koeviikkojen keventämiseksi ja siksi, että jatkuva näyttö on reilumpi kaikentyyppisille opiskelijoille.
 
Stash sanoi:
Lukiossa ja sen opiskelijahuollossa toimineena voin sanoa, että lukiossa tuo Kiljusiepon ehdottama ei välttämättä toimi. Parhaat opiskelijat ehkä pärjäisivät ja nauttisivat, mutta kyllä suurin osa on 16-17-vuotiaina vielä sellaisia, ettei oman toiminnan suunnittelu, omien kykyjen arviointi ja vastuunotto ole vielä riittävää tuollaiseen opiskeluun nähden.Tuossa vaiheessa nuoret ovat vielä sellaisia, että jonkun muun kontrollia siihen omaan tekemiseen ja toiminnan suunnitteluun tarvitaan. Tietysti enemmän voisi vastuuttaa nykyään lukiolaisia, mutta yhteiskuntapoliittinen "ikäluokan haltuunotto" on este sille. Ja tietysti joidenkin kohdalla onneksi: kyllähän lukion aikana niitä kasvutarinoitakin monesti näkee.
Click to expand...
Olen kyllä ihan samaa mieltä tuosta, että lukiolaiset ei osaa vielä siinä määrin kantaa vastuuta, että ne voisi itse päättää, tuleeko kouluun istumaan vai ei. Parhaat pärjäisivät varmasti, mutta kyllä omista lukioajan tutuista niin moni oli sellaisia mukanakellujia, jotka pysyi mukana vain käymällä koulussa. Kotona nämä tyypit tuskin juuri kirjoja availivat. Yliopistossakin monella menee eka vuosi ihan harakoille sen takia, että porukka ei yksinkertaisesti tajua sitä, että koulunkäynti ei ole sama asia kuin luennoilla istuminen, vaan opiskeluista pitäisi itsenäisesti jotain vastuutakin kantaa ja nähdä niiden eteen vaivaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom