Paavo Lipponen: "Järki voittaa. Suomalainen identiteetti globalisaation aikakaudella"

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja sivis
  • Aloitettu Aloitettu
rollipeikko sanoi:
Kyllä yhteiskuntaakin varmaan välillä kannattaa rakentaa tekniikan/talouden kriteerien mukaan. Jos humanistit ja sosiologit saisi maailmaa rakentaa, niin moottoritiet olisi ruusunkukka päällysteisiä ja joka jätkä istuis terapiassa..
Click to expand...

Mun mielestä olisi erittäin hyvä, jos eri alojen asiantuntijoita olisi mukana kun päätöksiä tehdään ja heidän analyysejään/mielipiteitään myös kuunneltaisiin ENNEN päätösten tekemistä.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
sivis sanoi:
Mun mielestä olisi erittäin hyvä, jos eri alojen asiantuntijoita olisi mukana kun päätöksiä tehdään ja heidän analyysejään/mielipiteitään myös kuunneltaisiin ENNEN päätösten tekemistä.
Click to expand...

Eikös tätä varten ole valiokuntia, joissa nimenomaan kuullaan asiantuntijoita ennen päätösten tekemistä.
 
Stander sanoi:
Ehkä näennäisesti. Tuntuu välillä, että ne asiantuntijat on hatusta vedetty juttu.
Click to expand...


Kyllä nämä asiantuntijat ovat oman alansa läpikotaisia tuntijoita, eri asia on sitten mitä valiokunnan jäsenet saamillaan tiedoilla tekee.
 
osku sanoi:
Eli intellektuelli on sellanen "kaikki kattokaa mua" tyyppi kuten tony halme?
Click to expand...
veikkaan että vuoden 2009 älykkö: random bb-tyyppi ;)
 
Naene sanoi:
Kyllä nämä asiantuntijat ovat oman alansa läpikotaisia tuntijoita, eri asia on sitten mitä valiokunnan jäsenet saamillaan tiedoilla tekee.
Click to expand...
Tarkoitinkin, että varmasti monesti käy niin, että heidän tietojaan ja taitojaan hyödynnetään liian harvoin, vaikka heitä sinne on palkattu.
 
Naene sanoi:
Kyllä nämä asiantuntijat ovat oman alansa läpikotaisia tuntijoita, eri asia on sitten mitä valiokunnan jäsenet saamillaan tiedoilla tekee.
Click to expand...
paitsi hiljattain puiduissa to-asioissa... tiedä sit onko muita poikkeuksia. taino onhan gramexillakin asiantuntijoita omasta takaa.... ;)
 
kyllä asiantuntijuudella ja koulutuksella on suomessa iso yhteys. Esim DI on melkein automaattisesti enemmän asiantuntija kuin pelkkä insinööri. Samoin menee esim. kandi vs. maisteri. Tämä siis virallisessa yhteydessä, vaikkapa oikeudessa.

Oma lukunsa on se mistä asiantuntijan hankkii. On täysin eri asia jos vaikka kokoomuslainen kunnanhallitus palkkaa kokoomuslaisen asiantuntijan kuin esim. neutraalin tyypin yliopistolta. Useimmissa asioissa on monta oikeaa vastausta, ja se kenellä on eniten muskelia voittaa.
 
Naene sanoi:
Eikös tätä varten ole valiokuntia, joissa nimenomaan kuullaan asiantuntijoita ennen päätösten tekemistä.
Click to expand...

Toki on, mutta en puhunut puhtaasti poliittisista päätöksentekomenettelyistä vaan myös päätösten tekemisestä esimerkiksi yritysten sisällä. Liiketaloudellinen kova ydinhän menettelytavat pitkälti määrää, mutta silti pitää ottaa huomioon esimerkiksi lakiin liittyvät seikat jo nykyisellään ja tulevaisuudessa toivottavasti lisääntyvissä määrin eettiset seikat.
 
Lipposella on kyllä aina ollut pokkaa laukoa asioita välittämättä muiden kommenteista kuten nyt taas.
Toisaalta ihailen tollaista, että uskaltaa sanoo mitä ajattelee, kun moni poliitikko ei siihen uskalla vaan puhuu ympäripyöreitä ja "mielistelee" kansaa. Mutta kyllähän pave välillä on vähän liian kärkäs sanoissaan. Paavo Lipponen on mielenkiintoinen persoona sinänsä. Tein gradun hänen imagostaankin..
 
Lipponen laittaa taas vaihdetta silmään ;)

http://www.suomenkuvalehti.fi/blogit/eri-mielta/lipponen-puolueissa-muhii.aspx

Lipponen: Puolueissa muhii johtajuuden kriisi

Vasemmistointellektuellit väheksyvät demokratiaa ruotiessaan puolueiden kriisiä. Todellinen ongelma on äänestäjien kosiskelussa. Vasemmalla uidaan ja syvällä punavihreässä aatemössössä.

Teksti Paavo Lipponen
(SK 21/2008, ilm. 23.5.2008)

SK netti julkaisee katkelmia Lipposen kolumnista, joka julkaistaan huomenna SK:ssa. Voit kommentoida kolumnia tässä blogissa.

Joukko intellektuelleina esiintyviä aktivisteja eri aatesuunnista riepottelee suomalaista demokratiaa pamfletissa Puolueiden kriisi (toim. Hanna Kuusela ja Mika Rönkkö, Like 2008). Kovan, lähinnä sosiaalidemokraatteihin kohdistuvan kritiikin takaa paljastuu länsimaisten vasemmistointellektuellien perinteinen tauti: demokratian väheksyminen. Kun parlamentaarinen demokratia ei kelpaa, ratkaisua "kriisiin" haetaan "suorasta" demokratiasta.

Arja Alho osoittaa ylenkatseensa nimittämällä poliittista järjestelmäämme "minidemokratiaksi". Hän leimaa parlamentarismin hallitus-oppositio-asetelman "herrahissiksi", jossa puolueet ja niiden johtohenkilöt vuorottelevat. Sdp:n tappio johtui Alhon mielestä keskittymisestä imagopolitiikkaan kehityksen suunnan näyttämisen sijasta.

Pamfletistit toistavat suuren gurunsa, professori Heikki Patomäen tarinaa "uusliberalismin" voittokulusta Suomessa 1990-luvulta alkaen. Helsingin Sanomat otsikoi uutisensa kirjasta "Lipponen toi uusliberalismin Suomeen", mikä on suora lainaus vihreän poliitikon Tuomas Rantasen tekstistä. [Se että Lipponen puhuu uusliberalismin huomioimisesta väheksyvään sävyyn, ei poista sitä tosiasiaa, että ajatusmaailma on todella Suomessakin suuntautunut kohti kyseistä ideologiaa.]

Sosiaalidemokraattien ja ammattiyhdistysliikkeen muodikas parjaus kulkee pamfletissa läpikäyvänä teemana. Patomäki toistaa kansainvälisen, imperialistisen kommunismin vanhan propagandateesin "työläisaatelista" nykymuodossa: ammattiyhdistyseliitti on liittoutunut elinkeinoelämän johtajien kanssa.

Rantanen selittää vihreät työväenliikkeen luokkaperinteen jatkajiksi. Vihreiden legenda on kertomisen arvoinen: ensin he toivat Lipposen kanssa uusliberalismin Suomeen, sitten ovat kokoomuksen ja keskustan kanssa työväen asialla jakamassa verohelpotuksia rikkaille ja lisäämässä ydinvoimaa. Harvoin mikään puolue selviytyy tällaisesta salto mortalesta.

Selitys löytyy vihreiden käsittämättömästä asemasta julkisuuden koskemattomina, untouchables. Kuinka muuten Heidi Hautala voisi johtaa Neste Oilissa palmuöljystä saatavan biopolttoaineen tuotantoa Greenpeacen niin sympaattisen katuteatterin koikkelehtiessa? Kansanedustaja Hautala on Neste Oilin hallintoneuvoston puheenjohtaja. Medioiden vaikeneminen Hautalan roolista, joka juontaa juurensa toiminnasta europarlamentissa, herättää kysymyksen, onko tämä sokea piste vai tietoista yhden poliitikon paapomista.

Vakavimman yrityksen viedä demokratiakeskustelua eteenpäin tekee Tuomas Wallgren, filosofi ja vastikään sosiaalidemokraatteihin liittynyt aktivisti. Wallgren ei lähde syyttelemään tai etsimään syntipukkeja, vaan yhdistää viileän analyysin vahvaan demokratian kehittämisuskoon.

Ongelma kiertyy takaisin lähtökohtaansa: ilman "minidemokratiaa" ei synny päätöksiä. Niiden perustaksi tarvitaan pitkä prosessi kansalaiskeskusteluineen, mutta mitään päätöksiä ei synny, jollei poliittisilla päättäjillä ole omaa, perusteltua kantaa, jonka he avoimesti esittävät ja panevat itsensä peliin kantansa puolustamiseksi. On helppoa heittää asiat kansanäänestyksiin ja siten välttää omaa vastuuta.

Puolueiden kriisi - jos sellainen halutaan nähdä - on johtajuuden puutteessa. Yritys miellyttää kaikkia johtaa umpikujaan, uskottavuuden menetykseen. Äänestäjien kosiskelu ilmenee puolueiden politiikan muuttumisena epämääräiseksi mössöksi. Vasemmalla uidaan jo syvällä punavihreässä aatemössössä vailla selkeää linjaa.

Ruotsin entinen kulttuuriministeri Bengt Göransson kiinnittää huomiota samaan kuin Wallgren: kansalaisilla ja puolueiden jäsenillä on ennennäkemättömän hyvät mahdollisuudet vaikuttaa. Suora demokratia toimii ja tukee parlamentaarista päätöksentekoa. Suora demokratia ei voi syrjäyttää parlamentaarista järjestelmää puolueineen, eikä se voi korvata kaikista voimavaroista niukinta, poliittista johtajuutta.

Kirjoittaja toimi pääministerinä 1995-2003 ja eduskunnan puhemiehenä 2003-2007.

Lue koko kolumni SK:sta 21/2008 (ilm. 23.5.2008).
Click to expand...

Tällä kertaa Lipposella oli mielestäni muutamia ihan järkeviäkin pointteja. Itse en ole koskaan pitänyt Vihreistä (vai mikä sen nimi nykyään onkaan). Kyseinen puolue on todellakin sellaista sekavaa mössöä, josta ei ota selvää. Vastustetaan kaikkeea: ydinvoimaa, autoja, ihmisiä, käkikelloja sun muuta, mutta ei tarjota mitään realistisia vastauksia sille miten asioita pitäisi hoitaa. Paitsi että kaikkien pitäisi ajaa fillareilla ja syödä kaalia.

Sitä en vaan pysty ymmärtämään, että mitä helvettiä tuo äijä on ikinä tehnyt SDP:n listoilla? Lipposen ajatusmaailma on niin oikeistolainen, ettei Suomen puoluekentästä varmaan edes löytyisi oikeaa puoluetta hänelle. Sailas & Lipponen ovat olleet kyllä hieno taistelupari tämän "uuden" (vanhaa paskaa, uusissa vaatteissa) ideologian levittämisessä Suomeenkin.
 
Pitää varmaan alkaa pohdiskella onko SDP enää edes vasemmistopuolue? Tai onko vas-kesk-oik jakoa ylipäätänsä enää olemassa. Suomalaisten tulotaso on noussut kuitenkin viimeisen 30 vuoden aikana sellaista tahtia, että ei voida enää puhua köyhien työläisten suomesta. Ne jotka silloin aikoinaan äänestivät SDP:tä tukemaan tavallista ihmistä, ovat tässä vuosien saatossa rikastuneet. Nyt keskiverto suomalaisella on auto ja talo ja kesämökki. Rahastoissa on säästössä rahaa vanhuuden varalle ja lapset ovat kulkemassa koulutuksen tietä kohti valoisaa tulevaisuutta.

Tottakai tälläselle porukalle sopii mm. veron kevennykset, sosiaaliturvan alentaminen ja muu uusliberaalinen juttu. Kun taas näiden syrjäytyneiden määrä pysyy kuitenkin kohtuullisesti aisoissa (vaikka näyttää siltä että köyhyys periytyy ja kerääntyy tietyille alueille). Suoraaan sanottuna keskiluokka äänestää ja keskiluokka äänestää täysin eri teemojen mukana kuin riutuva köyhälistö. Viime vaaleissakin oli kontulan ja munkkiniemen äänestysinnokkuudessa huima ero. Ja arvatkaa kummat äänesti porvareita?
 
Tähtisilmä sanoi:
Lipposella on kyllä aina ollut pokkaa laukoa asioita välittämättä muiden kommenteista kuten nyt taas.
Toisaalta ihailen tollaista, että uskaltaa sanoo mitä ajattelee, kun moni poliitikko ei siihen uskalla vaan puhuu ympäripyöreitä ja "mielistelee" kansaa. Mutta kyllähän pave välillä on vähän liian kärkäs sanoissaan. Paavo Lipponen on mielenkiintoinen persoona sinänsä. Tein gradun hänen imagostaankin..
Click to expand...

Paavohan on Kekkosen jälkeen viimeinen poliitikko, joka on pitänyt mediaa kurissa ja puudeleinaan.
Tarvittiiin vain pieni vinkkaus ja koko media raateli Jäätteenmäen pieniksi palasiksi.

Puhemiehenähän Caligula (Lipponen= pieni nahkakenkä, Caligula= pieni nahkakenkä) keskittyi lähinnä
kansan kustannuksella sikailuun. Vitutti niin paljon kolmannetta kaudetta jääminen.
 
Zappo sanoi:
Paavohan on Kekkosen jälkeen viimeinen poliitikko, joka on pitänyt mediaa kurissa ja puudeleinaan.
Tarvittiiin vain pieni vinkkaus ja koko media raateli Jäätteenmäen pieniksi palasiksi.

Puhemiehenähän Caligula (Lipponen= pieni nahkakenkä, Caligula= pieni nahkakenkä) keskittyi lähinnä
kansan kustannuksella sikailuun. Vitutti niin paljon kolmannetta kaudetta jääminen.
Click to expand...
Harvinaisen totta.
 
Back
Ylös Bottom