Onko urheilumenestys positivinen asia maan maineelle?Urheilulla maailmankartalle?

Liittynyt
28.12.2007
Viestejä
264
Kari Enqvist on sanonut, että urheilmenestys voi nostaa ainoastaan köyhimpien maiden kuvaa muiden silmissä. Kehittyneemmillä mailla tilanne voi olla päinvastoin.

Etiopian kuva muiden silmissä on varmaankin noussut juoksumenestyksen johdosta. Mutta entäpä vaikka Kanada ja Kreikka ? Kanada on jääkiekkomaa ja Kreikka futismaa. Jenkkisarjoissa kanadalaiset kuvataan hampaattomina ja tyhminä jääkiekkoilijoina.Kreikassa mikään ei toimi, ja raha-asiat hoidetaan ala-arvoisesti, mutta jalkapalloilijoille riittää rahaa miljoonittain. Nämä asiat tuskin antavat suurelle yleisölle maista kovin positiivista kuvaa.

Monesti kuulee väitteen siitä, että Suomi olisi urheiltava maailman kartalle. Mutta onko ideassa mitään järkeä? Onko urheilumenestyksestä kehittyneiden maiden maailmankuvalle enemmänkin haittaa?
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Monesti kuulee väitteen siitä, että Suomi olisi urheiltava maailman kartalle. Mutta onko ideassa mitään järkeä? Onko urheilumenestyksestä kehittyneiden maiden maailmankuvalle enemmänkin haittaa?

Vastaitsenäistyneelle Suomelle Kolehmaisen ja Nurmen saavuksilla oli kieltämättä vaikutusta ainakin kansallisen itsetunnon kohottajina ja Suomihan oli silloin maatalousyhteiskunta. Tuolloin etenkin ruotsalaisten taholta väitettiin, että suomalaiset olivat rodultaan mongoleja ja urheilusaavutuksilla pyrittiin osoittamaan, ettei näin ole. Nykyäänhän tilanne on siinä suhteessa erilainen, että urheilu on huipulla ammatti, vaikka ei aina kuvitellun kovapalkkainen. Luulenpa, että nykyään suomalainen urheilija urheilee ensisijassa itselleen, ei maalleen tai kansalleen. Kiinassahan tilanne on täysin päinvastainen: urheilijat kilpailevat tuodakseen mainetta Kiinalle ja kommunistiselle puolueelle.
 
Onhan urheilumenestys aina positiivinen asia (jos ei myöhemmin kärytä doupista), mutta kyllä ne urheilusuoritukset yleensä tapahtuvat yksilötasolla. Urheilijat kuitenkin kärjistäen ovat yksilöitä, jotka ovat uhranneet hemmetin paljon aikaa ja efforttia lajilleen. Musta on irvokasta, kun yksilötasolla (tai joukkuetasolla) saavutetaan menestystä, niin lajiliittojen läskimahat ovat heti apajilla keräämässä kunniaa itselleen ja ihmiset kokoontuvat toreille kittaamaan kaljaa sammaltaen: "heiiiii, me ollaan sankareit a kakki".

Urheilumenestyksellä toki voidaan nostaa maata tapetille, mutta kyllä IMO maan tunnetuksi tekeminen tarvitsee paljon muutakin kuin nopeat jalat tai hyvin luistavat sukset. Ei voida kuvitella, että urheilumenestys yksistään takaa millekään maalle positiivista mielikuvaa.

Esim. Kiinastakin tulee menestyviä telinevoimistelijoita ja pingpongpalloilijoita, mutta se ei saa mua unohtamaan sitä seikkaa, että Kiinassa tallotaan ihmisoikeuksia ja saastutetaan luontoa ihan saatanasti.

Urheilu on vain urheilua, ei mitään elämää suurempaa vaan hyvää viihdettä.
 
On
Esim. Kiinastakin tulee menestyviä telinevoimistelijoita ja pingpongpalloilijoita, mutta se ei saa mua unohtamaan sitä seikkaa, että Kiinassa tallotaan ihmisoikeuksia ja saastutetaan luontoa ihan saatanasti.

Ennen Pekingin olympialaisia Hesarissa oli juttua kiinalaisten olympiaurheilijoiden harjoituskeskuksesta. Siellä herättiin sotilaallisesti aikaisin aamulla ja varmaan mentiin myös tiettyyn kellonaikaan nukkumaan. Ateenassa painonnostossa kultaa voittanut sai sentään yhteismajoituksen sijaan asua omassa huoneessa.
 
Urheilijat on toki tietynlaista mainosta maalle, mutta ei niinkään itse suoritustensa vaan mediassa esiintymisen kautta haastattelujen ym muodossa. Mitäs hyviä esimerkkejä meiltä suomesta onkaan: Räikkönen, Nykänen, Räty, ...

Niin mistähän johtuu että suomalaisia pidetään maailmalla puolimykkinä jurottajina?
 
Ennen Pekingin olympialaisia Hesarissa oli juttua kiinalaisten olympiaurheilijoiden harjoituskeskuksesta. Siellä herättiin sotilaallisesti aikaisin aamulla ja varmaan mentiin myös tiettyyn kellonaikaan nukkumaan. Ateenassa painonnostossa kultaa voittanut sai sentään yhteismajoituksen sijaan asua omassa huoneessa.

Jep. Kiinassa on varmasti todella mahtavaa olla urheilija. Lapsesta saakka treenataan veren maku suussa jossakin urheilyrykmentissä, jossa natsikoutsi hakkaa kepillä jalkoihin vauhtia. Jos on potentiaalia, ja eikä loukkaantumisia tapahdu, niin saatetaan menestyä kisoissa. Kotomaassa saadaan mitalista kultainen kädenpuristus, uusi fillari ja säkkillinen riisiiä. Urheilu-uran jälkeen pudotaan täysin tyhjän päälle. Ei ole koulutusta, koska "hei, eihän urheilurykmentissä ole aikaa tuhlattavaksi johonkin typerään opiskeluun".
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom