Onko oma fysiikka koskaan "valmis"?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja tuulis
  • Aloitettu Aloitettu

tuulis

Liittynyt
26.3.2014
Viestejä
813
Pohdin illalla unentuloa odottaessani tälläistä hypoteettista kysymystä: Mitä sitten kun omassa saliharrastuksessa tulee se piste eteen, että on saavutettuun fysiikkaan tyytyväinen eikä lihasmassan lisäämiselle ole enää tarvetta? Tuleeko kyseistä hetkeä edes ikinä vastaan, kasvaako nälkä syödessä?

Tällä hetkellä oma tavoitefysiikka on urheilullisen lihaksikas, mistään fitnesskisaajan lihasmassasta en todellakaan haaveile. Toki se tavoitekin on vielä kaukana, mutta uskoisin että voisin sen saavuttaa about vuoden ahkeralla treenillä. Mietinkin, että miten jatkan tuon jälkeen edelleen rakasta saliharrastusta, kun en enää mahdollisesti halua lisää massaa? Vai luuletteko, että mullekin käy niin, että vuoden päästä se ihannefysiikka onkin muuttunut taas astetta lihaisammaksi? :D

Mitkäs on teidän ajatukset aiheesta, onko oma tavoitefyysiikka muuttunut treeniuran edetessä koko ajan entistä lihaksikkaammaksi, vai onko täällä joku joka voi sanoa tavoitteen olevan saavutettu ja keskittyvän vain tulosten ylläpitoon?

Pahoittelut jos aiheesta on jo olemassa keskustelu, en tiennyt millä hakusanalla olisi lähtenyt etsimään :D
 
Voi myös olla että suuntaudut näihin "fitnessforever" ikikireisiin sixpack ihmisiin jotka ei koskaan mene plussakaloreiden puolelle ja käyvät salilla ihan vaan siksi kun se on niin mukavaa.
Mulla kahden kuukauden reenaamisen jälkeen tavoitteeksi muodostui jonain kauniina päivänä lavalle nouseminen. Sitä odotellessa :D
 
Niin kauan kuin tuosta salilla käynnistä saa edes pienen ohikiitävän hetken hyvän fiiliksen, tulen siellä käymään. Peilin kanssa en jaksa liiemmin alkaa tappelemaan, voimatasot, kestävyys ja yleinen suorituskyvyn parantaminen mua tuolla salilla motivoi.
 
Itsellä aikataulun mukaan koittaa tuo hetki ensi keväänä. Rasvat 7-8% ja elopainoa 96-97kg 183cm pitkänä. Siihen tyydyn koska sopusuhtaisuus, eikä mikään pihatonttumainen massa-pasi. Tuon yli, niin ei mahdu kuin douchebag-farkkuihin jne... Salia en lopeta, mutta ei tarvitse enää bulkkikausia pahemmin pitää.

Varmasti otan mukaan paljon enemmän aerobista.
 
^Aika spesifi hetki. Hauiskääntöä tehdessä kuuluu *ding* ja se on täytetty :D Eikä millään pahalla, helvetin rapsakalta kunnolta vaikuttaa.
 
Jabbar sanoi:
^Aika spesifi hetki. Hauiskääntöä tehdessä kuuluu *ding* ja se on täytetty :D Eikä millään pahalla, helvetin rapsakalta kunnolta vaikuttaa.
Click to expand...

Amen! Niitä viimeisiä hauiskääntöjä pitää vääntää vaa'an päälle, ettei tee liikaa toistoja ;)
 
Munkin on vaikea kuvitella että lopettaisin salia kokonaan, mutta tosiaan itsekin haluan näyttää sopusuhtaiselta (lyhyt, niin koen että isommat lihat näyttäis vaan aika hassuilta) ja koska haluan näyttää hyvältä sellaisissa vaatteissa joita nytkin tykkään käyttää.

Saa nähä miten käy, ehkä sitä sitten siirtyy vaan veivaamaan 1-jakoista kerran pari viikkoon ylläpidon merkeissä :rolleyes: Tai vetää samalla tavalla kuin nytkin mut syö vaan paljon vähemmän :lol:
 
tuulis sanoi:
Tai vetää samalla tavalla kuin nytkin mut syö vaan paljon vähemmän :lol:
Click to expand...

Itseasiassahan mä aloitin alunperin salilla käymisen siksi, että voisi syödä hyvin muuttumatta löysäks läskiks :lol2: Koska hyvästä ruuasta en ole valmis luopumaan ikinä, niin uskon saleilun jatkuvan entiseen malliin, joskin plussakalorit joutuu karsimaan kun lihasmassan lisäys ei enää kiinnosta. Aaaah, ruokaa... :kuola:
 
En kyllä jaksa uskoa, että saan ittestäni koskaan natuna liian isoa . Tai jos näin käy niin käy ni sittenhän voi ottaa vaa rennosti sohvalla.
 
Mä lienen kaiketi taantunut sinne ylläpitovaiheeseen, koska paljon alemmaksi en voi rasvoissa kiristää, ettei mene jo terveyden kustannuksella, ja massaa sinänsä en edes kerää, koska sehän hävittäisi sitten taas oman alkuperäisen idean, eli olla takaisin hoikka, ilman että tarvitsee painaa enää niin naurettavan vähän.

Jotain tavoitteita kuitenkin pakko olla, joten olen tämän vuoden puolella lähinnä siirtänyt painopistettä treenissä niihin lihasryhmiin, joihin haluan enemmän muotoa, vaikkei sitä kokoa niinkään. Tärkeämpää itselle on yleisesti hyvä lihastasapaino ja symmetria sekä erottuvuus, kuin lihasten suuri koko. Ja joo, toki nyt oikeasti tärkeämpää on se, että polvet ja selkä kunnossa, mutta ne tulevat siinä ohessa.

Alkanut kuitenkin motivaatio olla kieltämättä olla aika hakusessa varsinkin, kun aiemmin olin luulossa, että itseäni tyydyttävän kondiksen ylläpito vaatii treeniin sitoutumista jatkuvasti sen 3-5 krt viikko ja siistihköä (vaikka IIFYM se kokoajan on ollut) syömistä. Mutta yhden kuukauden urpoilulla treenin ja ruokavalion suhteen, ei se mihinkään hävinnyt. Reilun kahden kuukauden jälkeen on nyt vasta alkanut näkymään jotain enemmän, joka sekin on varmaan sellaista, että vain itse huomaan. Semisti ääliömäinen ajoitus, että melkein iloitsen aikaan saamastani pienestä damagesta, koska onpahan nyt taas vähän oikeaa tekemistäkin välillä :D

Ja yksi lihasryhmä mullakin sentään on, jossa tunnistan sen 'mikään ei riitä' -ajattelutavan, ja se on olkapäät. Nyttemmin kun olen löytänyt itselleni niiden kehittymisen kannalta hyvän treenitavan, aion pumpata niistä niin isot pallukat, kuin vain ikinä lähtee ja on mahdollista, ei niin optimaalista lihaskasvua tukevalla omalla tavalla, eli lähes plus/miinus nolla -kalorein.

edit: Ja vastauksena otsikkoon, niin eihän se fysiikka koskaan voi olla valmis. Mutta mielestäni, varsinkin jos ilman kisatavoitteita treenaa, on paikallaan pystyä ymmärtämään myös se, mikä on jo ihan oo ja koo ja siten tarpeeksi ja hyvä sekin.
 
el_capitan sanoi:
Itsellä aikataulun mukaan koittaa tuo hetki ensi keväänä. Rasvat 7-8% ja elopainoa 96-97kg 183cm pitkänä. Siihen tyydyn koska sopusuhtaisuus, eikä mikään pihatonttumainen massa-pasi. Tuon yli, niin ei mahdu kuin douchebag-farkkuihin jne... Salia en lopeta, mutta ei tarvitse enää bulkkikausia pahemmin pitää.

Varmasti otan mukaan paljon enemmän aerobista.
Click to expand...

Varsin härski kunto jos 7-8 rasvoilla Lean Body Mass Index yli 26.
 
Ei tartte ko asettaa kova tavote niin siinä on tekemistä eikä motivaatiota puutu :D Miul esim paperil kuulostaa mahdottomalta mut usko on kova ja luottoo löytyy :)
nimimerkil päivä päivältä motivaatio vaan kovenee :D reenitaustaa sen 7 vuotta

Aa voin sanoo sen että vaikka asettaisit tavotteita niin todella helposti käy niin että se onkin vain välitavoite ;) heti lyödään seuraavaa jo peliin
 
Vaihtoehdot on 1) yrittää kehittyä entistä kovemmalla treenillä ja panostuksella 2) ylläpitää sitä tilannetta treenaamalla säännöllisesti 3) lopettaa treenaus, mikä käytännössä tarkoittaa, että aiemmin tavoitteena ollut kunto on pian pelkkä muisto.

Aika moni käy siellä salilla pysyäkseen kunnossa. Kaikilla ei ole tarkasti asetettuja kesäkunto sixpack -tavoitteita tai aikomuksena pyrkiä keholavoilla. Liikuntaa voi harrastaa, koska se on ihan mukavaa.
 
tuulis sanoi:
Pohdin illalla unentuloa odottaessani tälläistä hypoteettista kysymystä: Mitä sitten kun omassa saliharrastuksessa tulee se piste eteen, että on saavutettuun fysiikkaan tyytyväinen eikä lihasmassan lisäämiselle ole enää tarvetta? Tuleeko kyseistä hetkeä edes ikinä vastaan, kasvaako nälkä syödessä?

Tällä hetkellä oma tavoitefysiikka on urheilullisen lihaksikas, mistään fitnesskisaajan lihasmassasta en todellakaan haaveile. Toki se tavoitekin on vielä kaukana, mutta uskoisin että voisin sen saavuttaa about vuoden ahkeralla treenillä. Mietinkin, että miten jatkan tuon jälkeen edelleen rakasta saliharrastusta, kun en enää mahdollisesti halua lisää massaa? Vai luuletteko, että mullekin käy niin, että vuoden päästä se ihannefysiikka onkin muuttunut taas astetta lihaisammaksi? :D Ehkäpä.

Mitkäs on teidän ajatukset aiheesta, onko oma tavoitefyysiikka muuttunut treeniuran edetessä koko ajan entistä lihaksikkaammaksi, vai onko täällä joku joka voi sanoa tavoitteen olevan saavutettu ja keskittyvän vain tulosten ylläpitoon?

Pahoittelut jos aiheesta on jo olemassa keskustelu, en tiennyt millä hakusanalla olisi lähtenyt etsimään :D
Click to expand...
ehkäpä :wtf:
 
Mä oon miettinyt viime aikoina ihan samaa :) Mä lähin alun perin hakemaan salilta edes jonkinlaista persettä laihdutuksen myötä kadonneen vanhan papan persuksen tilalle. Mä varauduin siihen juttujen perusteella, että siihen kuluu vuosia ja taas vuosia. Mut eihän se välttämättä ihan niin kauaa kestäkään. Toki eihän persus kai koskaan voi olla tarpeeks hyvä =D

Mutta siis aluksi omaan silmään ihan jo bikini-fitness -kroppa näytti ehkä aavistuksen jo liian lihaksikkaalta, halusin vaan hieman lihaserottuvuutta. Mutta niin se ihanne sitten omalla kohdalla on muuttunut. Nyt ollaan ehkä lähempänä body fitness -tyyppistä kroppaa. Ja voi herran jestas jos se tästä vielä muuttuu, olen käskenyt miehen lyödä jarrua tarvittaessa peliin =D Mun tavoite on kuitenkin olla suht pieni ja hoikka hyvällä lihaksistolla varustettuna, se ei sovi yhteen ison lihasmassan kanssa.

Salia en kuitenkaan halua lopettaa ja aina kai on joku kehitettävä lihas, jotta puuhaa riittää :) Enkä edes vielä ole perehtynyt miten sitä saavutettua lihasmassaa ylläpidetään, veivataanko sitten niillä 20-30 toistoilla pienemmillä painoilla vai vot? Jos Penelopen profiilissa omakuva, niin hyvältä näyttää olat/käsivarret :) Omiini olen tyytyväinen treenin jälkeen, välipäivinä tulee jo kiire salille :)

Välillä mä leikittelen ajatuksella, et tungen johonkin masters-kisoihin sitten 3 vuoden päästä 45v täytettyäni, enhän mä nyt hulluna halua antaa etumatkaa nuoremmille =D Mutta oikeasti olen aina inhonnut kaikenlaista kisaamista ja onneksi muutenkaan fyysiset ominaisuudet ei taitaisi siihen riittää :) Tai mistäs mä tiedän onko vanhempien osalta jo sitten kaikki anteeksi annettu =D
 
Aerobista voi aina lisätä oheen, jos tuntuu että on tarpeeksi massaa mutta haluaa silti painaa vaan kovempaa ja kovempaa eteenpäin. Emmä ymmärrä miksi pitää jatkaa sellaiseksi "Vastakkainen sukupuoli ei pidä enää ihmisen näköisenä" -möykyksi, kun voi kehittää monipuolisempaa urheilullisuutta ja aerobista kuntoa. Ja muutenkin, ei se sinänsä ole valmis koska jos lopetat treenin, lihat häviää :P (obviously)

Itselläni nyt ei ole vielä sitä vaaraa että vois tyytyväinen olla, vaikka nopean kehityksen ajat on jo takana päin.
 
Back
Ylös Bottom