Onko elämä reilua, perustelkaa väitteenne

[JafarSafar]

Kyseistä lankaa ei ole olemassa, jossa hieman filosofiselta kantilta tähän asiaan katsoittaisiin yksityiskohtaisemmin.

Eli onko elämä mielestänne reilua? Mikäli on tai ei, niin perustelut myös.

 

[kiivi3]

Ei ole.
Frendi kuoli vatsasyöpään 41 vuotiaana, ja kohtalaisen hyvillä elintavoilla eleli brankkarina eli ei "itseaiheutettua" millään muotoa.
Suremaan jäi perhe, jossa 9v ja 6v skidit.. en saa täten elämästä/tapahtuneesta millään tavoin reilua.

Olisihan noita esimerkkejä vaikka kuinka muutenkin, mutta tämä nyt tuli heti mieleen, kun vasta tapahtunut.

 

[joason]

Ei todellakaan ole reilua. Kaikille jaetaan syntymässä erilaiset kortit. Toisille paskat ja toisille paremmat. Kaverin veljellä syntymästä asti sairaus, joka vei pikkuhiljaa pyörätuoliin ja vihannekseksi ja lopulta hautaan 26-vuotiaana. Ehti nauttia tavallisen ihmisen elämästä noin ensimmäiset 7 vuotta, sen jälkeen suunta tasaisesti alaspäin. Pää toimi kuitenkin toimi hyvin, eli oli täysin tietoinen kaikista asioista joista jäi paitsi.

 

[joason]

En osaa edes kuvitella, että miten voisi ajatella että elämä olisi reilua. Ehkä jollain uskonnollisella näkökulmalla voisi päästä siihen lopputulokseen, kun pääsee taivaaseen kuitenkin jne. Mutta oikeastaan kaikki uskonnot on tosi epäreiluja. Kaikkivoipainen jumala haluaa että uskot siihen, että pääset taivaaseen, mutta silti tämä kaikkivoipainen jumala ei ole antanut sinulle uskoa.

 

[Roku]

Omalta kohdalta elämän reiluus on häilyvä ja osa omista tekemisistä vaikuttaa suoraan elämän reiluuteen mutta sitten kun katsoo vähän kauemmas omasta pienestä ympyrästä niin ei todellakaan ole kun alkaa miettimään mitä kaikkea pahaa maailmassa tapahtuu ei todellakaan voida puhua reilusta elämästä.

Ei tarvitse katsoa kuin jotain pientä lasta joka on saanu esim, syövän syntymälahjana on siitä elämä kaukana reiluudesta. Maailmassa on paljon asioita jotka siitä tekee ajatuksen tasolla erittäin epäreilua.

 

[Lonewolf]

Minusta on. Kaikki me täällä ollaan ja ajatellaan, että elämällä ois joku suurempi tarkoitus. Siinä sivussa koitetaan löytää joku "sopiva", jonka kanssa lisääntyä.

Toiset onnistuu paremmin, toiset huonommin. Jotkut elo korjaa jo aiemmin.

Reiluus tulee siinä, että onnistui suvunjatkamisessa tai ei, kaikki kuolee aikanaan.

Kaikki opiskelut, työt, raha, mahdollisuudet harrastella... Jos tässä niien perään kyselit, ei oleellisia asioita.

 

[Jämäpala]

Ensin olisi hyvä määritellä mitä tarkoitetaan reiluudella?

 

[tokoro]

Ei ole reilua. Syntyessä heti alkuun geenilotto. Lotto mihin maailman kolkkaan synnyt. Kasvatuksessa lotto, joka muovaa susta sellaisen kuin olet. Koulu ja ystävät tulee lottona. Sitten työelämään ja työkaverit lottona. Lottoat jossain kohtaa kumppanin, joka rakastaa, pettää, hakkaa tai jättää. Lottoat sairaudet. Yhtä tuuripeliä kaikki meidän elämässä. Ehkä ainut reilu asia elämässä on vallitseva myrsky, joka hiljalleen vanhetessa rauhoittuu ja huomaat mihin viima on sut kuljettanu. Osa löytää itsensä rakastavaata perheestä, osa rikkauksien seasta, osa puistonpenkiltä paleltumasta.

 

[no-body]

Hassu kysymys. Ajatusta, että elämä olisi reilua, olisi ylipäätänsä likimain mahdotonta perustella millään muulla filosofialla kuin äärimmäisellä nihilismillä, jonka mukaan kaikki on samaa paskaa niin että ihminen ja sen elämä ovat yhtä mitättömiä ja nollan arvoisia riippumatta siitä, kuinka sen elämän elää.

 

[Rantapallo]

Miksi elämän pitäisi olla reilua? Minusta tuo reiluuden käsite ei sovi elämään millään tavalla, mistä tulee tarve yrittää edes sovittaa reiluuden käsitettä siihen?

 

[JafarSafar]

Ensin olisi hyvä määritellä mitä tarkoitetaan reiluudella?

Ketjussa on nyt jo loistavia esimerkkejä vastauksena kysymykseen, näistä lienee selviävän mitä alkuperäisessä kysymyksessä tarkoitetaan.

Lähtökohta kysymykselleni on se, etten itse keksi mitään aspektia missä elämä olisi reilua(oikeudenmukaista, vertailukelpoista ovat synonyymit jotka liippaavat läheltä). Kuitenkin usein olen kuullut ihmisten sanovan heidän mielestään elämän olevan reilua, en koskaan ole saanut riittävän hyviä perusteluja tälle tosin.

Lyhyt esimerkki 1: Synnyt ja kasvat kauniiksi vs rumaksi. Näitä kahta(kaunis ja ruma) ei voida vaikka 20v ikäisinä verrata toisiinsa missään koska kaunis tottakai on ollut etuoikeutetumpi, pidetympi, saanut erityiskohtelua, kokenut vähemmän ulkonäöstä kiusaamista, ei ole paininut yhtä vaikeiden itsetunto-ongelmien kanssa kuin ruma vertailukohde.

Esimerkin summa summarum: Kaunis/komea ihminen pääsee helpommalla kuin ruma.Maailma suosii kauniita.

Lyhyt esimerkki 2: Synnyt paskakasaan Sierra Leonessa(valtio afrikassa) vs synnyt miljonäärisukuun Jenkkeihin, eikä sinun koskaan tarvitse stressata rahasta ala. Dan Bilzerian. Ei voida puhua samoista korteista tässä.

Lyhyt esimerkki 3: Vankilatuomiot ja niiden reiluus: Osa tuomitaan murhasta osaa ei saada kiinni. Tämäkään ei reilua.

 

[Jämäpala]

Ketjussa on nyt jo loistavia esimerkkejä vastauksena kysymykseen, näistä lienee selviävän mitä alkuperäisessä kysymyksessä t

Ok. Itse näkisin, että asia on monimutkaisempi kuin postauksista pystyy päättelemään.

Mutta toki voi helpon kautta todeta, että ei, elämä ei ole reilua vaan sattumanvaraista. Tällöin lopulta kaikki on mekaanista ja isossa kuvassa merkityksetöntä tai ainakin täysin samanarvoista leppäkertusta lehmään ja ihmiseen. Jos ja kun elämä ja tunteet on kemiallisia reaktioita, ei kemia tee kokemuksellista erotellua kognition tason kanssa.

Ellei sitten usko suurempaan suunnitelmaan / kohtaloon, jolloin reiluuden käsitettä täytyy taas tarkastella uusiksi...

Yhtä kaikki: Oikeudentunto/moraali/sen vaatimus on kyllä kiehtovia ilmiöitä.

 

[Powerhousu]

Ensin olisi hyvä määritellä mitä tarkoitetaan reiluudella?

Mulla lähti ajatus laukalle tämän asian kanssa ja mietin monia erilaisia tilanteita, mutta törmäsin jatkuvasti ihan samaan dilemmaan: Mitä reiluus lopulta sitten on? Onko se sitä, että kaikilla on saman verran ja samat lähtökohdat? Jos on, niin silloin ei ole reilua jos töissä arvotaan kuka saa parkkipaikan lämmitystolpalla, vaan reilua on ainoastaan se, että kaikille on niitä tolppapaikkoja. Jos reiluus taas määritellään niin, että kyseisen tolppapaikka-arvonnan lopputulos on reilu, koska se on sattumanvarainen ja kaikilla on mahdollisuus voittaa, niin silloin elämän lähtökohtienkin on oltava reiluja. Vai onko reiluutta edes olemassa? Koko reiluushan on ihmisen keksimä käsite ja riippuu todella paljon tilanteesta. Tästä kun lähdetään, niin mä en todellakaan osaa sanoa onko elämä reilua, koska en oikeastaan edes tiedä mitä kysytään.

 

[Jämäpala]

Tästä kun lähdetään, niin mä en todellakaan osaa sanoa onko elämä reilua, koska en oikeastaan edes tiedä mitä kysytään.

Niinpä. :D

 

[ArtRider]

Ensin olisi hyvä määritellä mitä tarkoitetaan reiluudella?

Ensin olisi hyvä määritellä mitä tarkoitetaan elämällä?

Ihmiselon osalta lyhytkin voi olla kaunis. Ikuisen elämän tavoittelijoille ei riitä mikään.


"So it goes" - (Those three famous words from Slaughterhouse-Give, by Kurt Vonnegut)

 

[Kuli]

Yksilötasolla ei ole mutta mitä kauempaa asiaa tarkkaillaan ni sitä reilumpaa on.Ikaros-tähdeltä kun tarkastelee asiaa ni näyttää ihan hyvältä.

 

[Deleted member 96894]

Toisaalta: jokainen saa geeninsä vanhemmiltaan ja syntyy sinne missä iti sattuu olemaan. Onko se reilua? Ainakin kaikille se toimii samalla tavalla. Ja onhan se reilua että kaikki saavat lisääntyä, oli geenit sit priimaa tai vähän heikompaa.

Reiluuden vaatiminen luonnolta tai universumilta edellyttäis että ois jossain olemassa joku joka voi valita kuka saa syövän ja kuka elää terveenä, jolloin häneltä vois odottaa reilua käytöstä ja päätöksiä. Ellei sitten ajattele että viruksen tai bakteerin tai solun pitäisi olla reilu.

 

[Wombut]

Reiluus liippaa läheltä myös omaa inhokkia "minulla on oikeus". Tähän sortuu joskus itsekin, ja siksi se ehkä onkin hyvin ärsyttävää =) Mutta otetaan nyt huono skenaario, teen pitkän uran, ja käyn kerran vuodessa italiassa lomailemassa. 30 vuotta putkeen. Sitten koittaa arvokas eläköityminen, niin jotkut ihmiset kokee, että vaikka maailma ympärillään, ja ansiot tilillään, on muuttunut rajusti, niin silti on jokin mystinen "oikeus" käydä kerran vuodessa italiassa jatkossakin. "On se nyt kumma kun pitkän ja rehdin uran tein niin kyllä minä saan käydä italiassa". Totuus on että kukaan ei ole sinulle elämässäsi mitään velkaa, ja äärimmäisen harvoihin asioihin sinulla on oikeasti jonkin sortin "oikeus". Tämä varmasti vahvistuu suomessa kun moneen asiaan tuntuu olevan automaattinen oikeutus, vs vaikka sitten konfliktialueiden lapsiin.

 

[Mupetti]

Hyvä thread. Mun mielestä elämä on sellaista, jona ajattelet sen. Ajattelet positiivisesti, olet positiivinen=onnellisuus. Kaikilla on täsmälleen samat lähtökohdat. Miettikää yksi ihminen jota ihailette. Mikä hänestä tekee paremman kuin sinusta? Supervoimat? Ei. Superälykkyys? Ei. Ei mikään. Olette samankaltaiset. Tämä on vaikeaa ymmärtää lähes kaikille mutta täysin totta. Ja ei, ei ole provo.

 

[SteveBerman]

Hyvä thread. Mun mielestä elämä on sellaista, jona ajattelet sen. Ajattelet positiivisesti, olet positiivinen=onnellisuus. Kaikilla on täsmälleen samat lähtökohdat. Miettikää yksi ihminen jota ihailette. Mikä hänestä tekee paremman kuin sinusta? Supervoimat? Ei. Superälykkyys? Ei. Ei mikään. Olette samankaltaiset. Tämä on vaikeaa ymmärtää lähes kaikille mutta täysin totta. Ja ei, ei ole provo.

...eikö siis sellaiset elämäsi tapahtumat mihin et pysty itse vaikuttamaan vaikuta sinun ajatuksiisi? Eikö sinun mielestä meillä kaikilla siis olekaan erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat elämäämme. Outo näkemys.