Noissa sairaissa valmentajissa on se yhteinen piirre, että pitää päästä pätemään. Muuten ei elämässä pärjätä, joten edes salilla saa olla kingi. Itse en paljoa luottaisi noiden tyyppien oppeihin muutenkaan.
Kyllähän valmentajien ja opettajien joukkoonkin mahtuu kaikenlaisia tapauksia, mutta ainakaan tässä threadissa mainittujen seikkojen perusteella en näe mitään sellaista, minkä perusteella kyseiset valmentajat pitäisi leimata ongelmallisiksi. Toki esiintymistapa ja asenne voisivat kieliä muustakin, mutta tätä mieltä olen ainakin puhtaasti asiapohjalta.
Oman havaintoni mukaan niitä itsetunto-ongelmaisia löytyy kuitenkin huomattavasti useammin salietikettiä vihaavien harjoittelijoiden ja muiden auktoriteettipelkoisten keskuudesta. Saman ilmiön olen havainnut kaikissa hierarkista johtamistapaa soveltavissa yhteisöissä, kuten mm.puolustusvoimissa. Terveellä itsetunnolla varustetulle ihmiselle ei ole mikään ongelma asettua johdettavaksi, sillä hän tietää toisen valta-aseman olevan sopimuksenvaraista ja olevansa itse kykenevä ottamaan ohjat omiin käsiinsä heti halutessaan.
Huonomman itsetunnon omistavilla henkilöillä taas tuntuu olevan valtava tarve pitää kaikki päätäntävalta omissa käsissään, aivan kuin hetkittäinen toisen tahdon mukaan toimiminen veisi oman päätäntävallan kokonaan ja ikuisiksi ajoiksi. Tämä pätee sekä valmentajiin tai valmennettaviin. Jonkun on kuitenkin vedettävä toimintaa, joten hänen päätöstensä mukaan mennään. Yleensä niille hieman typerämmältäkin tuntuville päätöksille löytyy kuitenkin aivan järkeenkäypä syy, joka kyllä selviäisi jos vain treenien jälkeen kävisi asiallisesti kysymässä.
-Nyrkkeilysäkit ovat nyrkkeilysäkkejä ja potkusäkit potkusäkkejä, ne saattavat erota keskenään rakenteeltaan ja kestävyydeltään. Jokainen saa potkia omistamiaan säkkejä kuten haluaa, mutta on turha ihmetellä, minkä vuoksi valmentaja pyrkii pidentämään oman tai vastuullaan olevan seuran omaisuuden käyttöikää. Lujatekoinen nahkasäkki kestää varmasti sen yhden kengänpotkun tai vaikkapa haulisateen, mutta tietentahtoen sitä on turha näille altistaa. Yhtä hyvin voisi kysyä minkä vuoksi asunnon omistaja kieltää kengillä kävelemisen parkettilattialla, kun ei kai se yhdestä askeleesta pilalle mene?
-Harjoiteltavasta tekniikasta tulee tietenkin voida puhua, mutta jos puhetta on enemmän kuin harjoittelua, ei keskittyminen selvästikään ole kohdallaan. Jos taas harjoittelijoilla ei ole kiinnostusta keskittyä harjoitteluun, ei vetäjälläkään varmasti ole kiinnostusta keskittyä tällaisten harjoittelijoiden opettamiseen. Hän todennäköisesti mieluumin harjoittelisi itse, tai vaihtoehtoisesti söisi suklaata kotonaan.
-Jos kaikki eivät ole ajoissa paikalla, ei liene mielekästä näyttää tai selittää yhtäkään tekniikkaa, sillä hetken kuluttua sen joutuu kuitenkin tekemään uudelleenn myöhästelijän saavuttua. Aikaa on kuitenkaan turha hukata, salille on tultu harjoittelemaan, joten odottelun voi yhtä hyvin käyttää fyysisempään harjoitteluun.
-Juomisen rajoittamiselle löytyy monia hyviä tässäkin threadissa mainittuja syitä: liika vedenjuonti saattaa veltostuttaa ja pilata lopputreenit, kaikkien on hyvä olla paikalla kuuntelemassa (jottei jokaiselle joudu taas selittämään asioita erikseen uudelleen) ja pieni jano vain lisää itsekuria. Jos janon ehtii treenien aikana huomaamaan, niin treenithän ovat selvästikin liian hidastempoiset ;). No, juominen on tietenkin tärkeää, joten vetäjien tulee ottaa treenien fyysisyys ja harjoittelutilojen lämpötila huomioon tauoista päättäessään. Paras mahdollinen tilannehan on aina se, että joku pidempään treenannut/itsekin opettanut on mukana harjoittelemassa ja voi vinkata tauon tarpeellisuudesta.
-Osassa seuroista ollaan kuvitteellisesti viidakossapiidakossa, osassa nakkikioskilla, osassa öisessä puistossa ja osassa pimeässä rappukäytävässä - jokainen valitkoon omansa. Yleensä näissä ilmauksissa on mukana hieman sisäpiirin huumoria, mutta kaikkien niiden tarkoituksena on kuvata sellaista paikkaa, jossa tarvii olla valppaana. Harjoituksissa on myös tarkoitus olla valppaana. Valppaana oleminen ei tarkoita seiniinnojailua, istumista tai viime viikonloppuisesta krapulasta puhumista, vaan treeneihin keskittymistä. Treeneihin keskittyminen palvelee oppimisen lisäksi myös rentoutumista. Treenien tulisi olla se paikka, jossa ei mietitä töitä, koulua, parisuhdetta tai rahahuolia, vaan keskitytään johonkin täysin erilaiseen.
-En tiedä olenko jotenkin outo, mutta minusta ei kuulosta mitenkään oudolta tai ihmeelliseltä, että joku vaatii muilta samaa kuin itseltään? Huomattavan pahalta kuulostaisi ainoastaan sellainen käytös, että vetäjä vaatisi opetettavilta enemmän kuin itseltään. Ihmiset toki valitsevat itse ajankäyttönsä painotukset, mutta samalla voidaan kysyä miksi puoliteholla treenaavia tulisi opettaa ja valmentaa täydellä teholla?
Noissa sairaissa valmentajissa on se yhteinen piirre, että pitää päästä pätemään. Muuten ei elämässä pärjätä, joten edes salilla saa olla kingi. Itse en paljoa luottaisi noiden tyyppien oppeihin muutenkaan.
Ei vetäjä voi olla henkilökohtaisessa juridisessa vastuussa kaikesta siitä mitä salilla treeneissä tapahtuu. Mulle tuli viime viikon harjoituksissa mm. musta silmä. En voi syyttää treenien vetäjää tuosta vammasta (en kyllä ajatellutkaan niin tehdä). Rikosoikeudellisesti puhutaan kai ns. suostumusperiaatteesta, eli katsotaan että mä tuollaisiin treeneihin tullessani olen tietoinen tuollaisen vamman mahdollisuudesta ja hyväksyn sen. 
