Juurikin tuli ohjelma telkkarista, kun äidillä kaksoset ja molemmilla ADHD. Ei ollut syönyt yhtään kalaa koko raskausaikana.
Alkoi syöttää kalaöljyä lapsille ja käytös parani oleellisesti.
Tuo Ursula on ihan syvältä.
Sille maksetaan valehtelusta. On pakko. Muuten ei voi noin paksua juttua heittää, mitä se heittää ihan joka paikassa ja kaikessa mikä koskee ravintoa.
Pohjoismaiset terveysviranomaiset suosittelevat aikuisille Omega-3 rasvahappoja 1-2 grammaa päivässä eli esim. villiä lohta vähintään 150 grammaa päivässä. Eli käytännössä kaikkein tulisi syödä Omega-3 rasvahappoja lisäravinteena purkista. Raskauden aikana Omega-3 rasvahappojen tarve jopa tuplaantuu. Omega-3 rasvahapolla on tärkeä rooli mm. aivotoimintojen säätelyssä, tulehdusten ehkäisemisessä ja immuunijärjestelmässä.
- - - Updated - - -
Moni syö kalaöljykapseleita turhaan - 10 kysymystä - Elämä - Helsingin Sanomat
Onko aiheesta ollu puhetta? Miten tähän suhtaudutte, varmaan lähes jokanen bodari ja reenari vetää omegat naamaan tablettina. Onko tässä jotain totuusperää? Taitaa olla jo melkeen vuoden vanha teksti, mutta menny kyllä ohi ainakin iteltä...
"Omega-3-rasvahappoja saa esimerkiksi kylmäpuristetusta rypsiöljystä, kylmäpuristetusta pellavansiemenöljystä ja saksanpähkinöistä. Niissä on kasvikunnan lyhytketjuisia omega-3-rasvahappoja, joista elimistö valmistaa pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja."
Lyhytketjuiset EIVÄT muutu pitkäketjuisiksi eli EPA ja DHA
Ainoastaan kalassa on EPA ja DHA rasvahappoja
Sitten on vegaaneille jotain kalliita levävalmisteita, mutta en niistä sen enempää tiiä.
EI margariinia (40 %, 60 % tai 80 % rasvaa + loput vettä) tai kevytlevitettä (rasvaa jokin muu määrä kuin 40 %, 60 % tai 80 % + vettä), eikä muitakaan prosessoituja kasviöljyjä ja -rasvoja. Eli vältä elintarvikkeita, joissa on ainesosina: kovetettu kasvirasva, kovetettu kasviöljy, kasvirasva, kasviöljy, auringonkukkaöljy, rypsiöljy, maissiöljy, pellavaöljy, kasvisteroliesterit, palmuöljy, palmurasva, kookosrasva ja rasvahappojen mono- ja diglyseridit.
Kasviöljyjen teollinen prosessointi:
1. Öljysiemenet murskataan ja paahdetaan noin 120 asteessa. Näin öljy irtoaa paremmin, mutta samalla herkkien öljyjen hapettuminen (härskiintyminen) alkaa.
2. Puristus ruuvipuristimessa noin 85-95 asteessa. Öljyä irtoaa lisää ja hapettuminen jatkuu.
3. Kemiallinen liotus. Jäljelle jääneen siemenkakun rasvapitoisuus on vielä 9-18%. Tämä loppu uutetaan irti esim. heksaanilla, joka on hyvin myrkyllinen liuotin ja saatu öljy yhdistetään puristettuun öljyyn.
4. Siemenrouhe toimitetaan rehuteollisuuden käyttöön ja sitä kautta tuotantoeläinten ruokaan.
5. Liuottimen poistaminen. Liuotin poistetaan seoksesta höyryttämällä seos noin 150 asteen lämpötilassa.
6. ”Degummingn” –käsittely. Öljy valkaistaan eli siitä poistetaan väriaineita (lehtivihreä ja beetakaroteeni), lesitiini, öljykuidut, polysakkaridit ja muut luonnolliset yhdisteet ja ravinteet erilaisilla suodatusmenetelmillä (sekoittamalla öljy fosforihappoon) tai 110 asteen lämpökäsittelyllä. Öljystä riippuen siitä voidaan se voidaan puhdistaa lipeäkivellä. Lipeäkivi muodostaa öljyyn saippua-aineita, joiden poisto tarvitsee lisäkäsittelyitä.
7. Lipeäkylpy. Öljy sekoitetaan natriumhydroksidiin joka poistaa siitä vapaat rasvahapot ja loput mineraalit.
8. Hajujen poistamiseksi kuuma öljy käsitellään korkeassa alipaineessa 30-60 minuutin ajan. Prosessissa käytetään hyvin korkeaa 240-270 asteen lämpötilaa.
9. Valkaisu. Happokäsitelty savi ja suodattimet poistavat öljystä luonnolliset värit ja suodattavat saippuajäämät joita jäi edellisistä vaiheista.
10. “Talvikäsittely”. Mahdollinen talvikäsittely käsittää öljyn jäähdyttämisen ja suodattamisen, jonka seurauksena öljy ei saostu jääkaappisäilytyksen aikana.
Lopputuloksena on kirkas, varsin stabiili ja melkein mauton öljy valmiina vietäväksi kaupan hyllylle myyntiin tai raaka-aineeksi margariiniteollisuudelle.
Margariinin valmistamiseksi öljy tarvitsee vielä lisäkäsittelyn:
11. Öljyn kovettaminen. Vaihtoesteröinti tarkoittaa prosessia, jossa rasvamolekyylin glyseroliin esterisidoksella sitoutuneita rasvahappoja vaihdetaan toiseen. Rasvamolekyylissä on kolme rasvahappoa, joista osa voidaan vaihtaa. Nykyisin kasviöljyjen kovettaminen tapahtuu yleensä vaihtoesteröinnillä hydrogenoinnin sijaan. Prosessissa ei synny trans-rasvahappoja.
90-luvun puoliväliin asti kasvisöljyjen kovettaminen tapahtui hydrogenoinnilla, jossa syntyi runsaasti transrasvoja. Teollisten transrasvojen on todettu lisäävän merkittävästi sydäntautien riskiä.
Tämän jälkeen tulivat statiinit markkinoille ja yleiseen käyttöön.
Öljyn vaihtoesteröinnillä on suurina määrinä kielteinen vaikutus rasva-aineenvaihduntaan ja sen on osoitettu vaikuttavan glukoosiaineenvaihduntaan, immuunijärjestelmään ja maksaentsyymeihin.
Valmistuksessa käytetyt hyvin korkeat lämpötilat sekä vaihtoesteröinti tuhoaa öljyn kaikki ravinteet ja muuttaa rasvahapot ”vaaralliseen” muotoon, jota ihmisen elimistö ei pysty käsittelemään.
12. Tämän jälkeen seos pastöroidaan (kuumennus, jotta kaikki bakteerit tuhoutuvat), jolla varmistetaan hyvä mikrobiologinen laatu.
13. Lisäaineet. Jotta margariinille saataisiin puoleensa vetävä voita muistuttava ulkonäkö, tuoksu sekä “vitamiinirikas” koostumus, joudutaan siihen lisäksi lisäämään erilaisia lisäaineita ja keinotekoisia vitamiineja. Riippuen margariinista siihen lisätään kasvirasvaa (palmurasva, joka on luonnollisesti kovaa huoneenlämmössä), vettä, maitoa, suolaa, sitruunahappoa, aromia, emulgointiainetta ja säilöntäainetta (kaliumsorbaatti).
Valio, Arla-Ingman ja Bunge eivät suostu kommentoimaan mitenkään ylläolevaa kasvisöljyjen ja margariinin valmistusmenetelmää.
