Ojentajat

[Wildemar]

Tottakai tuntumaa eri liikkeissä voi kohdistaa lihaksen eri osiin, mutta tämä tuntuma ei kasvata lihasta eri kohdista eri tavalla. Fysiologinen fakta kun edelleen on, että lihas supistuu koko pituudeltaan eikä vain joistain osista.

Näin se periaatteessa on, mutta melkein tekisi mieli kumota tätä käsitystä tässä. Eli onko aivan ehdotonta, koska etenkin ojentajan kohdalla pystyn selkeästi havaitsemaan eroa sisä- ja ulkosivun supistumisessa. Sisäsivulle helpompi saada tuntumaa jo käden oteasennon perusteella, mikä näkyykin mielestäni muodossa.

Prkls, pitäisi opetella ihmisen lihaskartta ulkoa niin osaisin puhua asioista oikeilla nimillä.

 

[Hulkki]

Sisäsivulle helpompi saada tuntumaa jo käden oteasennon perusteella, mikä näkyykin mielestäni muodossa.

Jos sulla on sisäsivulla enemmän lihaa kuin ulkosivulla, ojentajaliikkeet ja supistus tuntuvat tietysti siellä sisäsivulla sitä voimakkaammin mitä enemmän siellä on lihassoluja verrattuna ulkosivuun. Ja se, että sulla on sisäsivulla enemmän lihassoluja kuin ulkosivulla, johtuu sun geeneistä. Eri liikkeiden ja kädenasentojen muuttama tuntuma kun johtuu venytyksestä / sen vähyydestä.

Jos ei fysiologia kelpaa todisteeksi, otetaan käytännön esimerkki:
Lyhyistä hauiksistaan tunnettu Franco Columbo teki yli 10 vuotta oikeastaan joka hauistreenissä monta sarjaa scott-hauiskääntöä siinä uskossa että se auttaisi häntä kasvattamaan hauiksen alaosaa (scott-kääntö tunnetusti polttaa enemmän hauiksen kyynärpään puoleisen kiinnityskohdan läheisyydessä eli "alahauiksessa"). Vuosikausia jatkuneesta yrityksestä huolimatta Francon hauikset pysyivät lyhyinä ja saman muotoisina, vaikkain massaa tuli joka puolelle lisää. Jos katsotaan kuvia Francosta hänen viimeisessä kilpailussaan (Mr Olympia 1981) voidaan selkeästi nähdä hauisten olevan edelleen lyhyet vaikkakin kunnioitettavan isot.

 

[TommyTiger]

Kapea penkkipunnerrus on hyvä liike ojentajille. Ranskakalinen punnerrus on myös hyvä, jos pitää molemmat kyynärvarret ylöspäin suunnattuina, eli ei saa päästää otetta leviämään. Etunojapunnerrus on myös hyvä.

 

[Powerhousu]

Jos ei fysiologia kelpaa todisteeksi, otetaan käytännön esimerkki:
Lyhyistä hauiksistaan tunnettu Franco Columbo teki yli 10 vuotta oikeastaan joka hauistreenissä monta sarjaa scott-hauiskääntöä siinä uskossa että se auttaisi häntä kasvattamaan hauiksen alaosaa...

Ja näitä ihme uskomuksia kyllä riittää. Jotkut luulee että hauiskääntö myötäotteella auttaa samaan vaivaan, jotkut luulee että se vetä hauista "ulospäin", eli auttaa siihen jos hauis on isompi käden sisäsyrjän puolella. Näitä vois keksiä vaikka kuinka. Tosi asia vain on se että lihas supistuu koko pituudeltaan kun sitä jännitetään.


Edit: Vielä alkuperäiseen kysymykseen. Kokeile ojentajia köydellä pään takaa. Laitat köyden ristikkäistaljan alavaijeriin kiinni, otat narun käteen, käännyt selin taljaan päin ja kumarrut eteenpäin niin että köysi tulee pään yli. Siitä alat veteleen ojentajia. Tällä liikkeellä mä saan kaikista parhaan polton aikaiseksi.

 

[Wildemar]

Ja se, että sulla on sisäsivulla enemmän lihassoluja kuin ulkosivulla, johtuu sun geeneistä.

Aevan, näinpäin notta joo. Mielikuvani lihaspakkautumisen syy-seuraus-suhteista oli, että kyse olisi erityisesti rasituksen kohdistumisesta enemmän jonnekin kuin toisaalle. Noh. Ilmeisesti ihminen nyt sitten vaan on kaikessa suhteessa tietynlainen raakile, joka pursuaa pullataikinamaisesti tasaisesti joka suuntaan.

Edit. Back to the basics and bendin' some iron wire. Eli hommahan oli niin, että lihassolut sijaitsevat siellä missä lienevätkin ja näitä sitten kasvatetaan. Lukumäärä ei siis lisäänny. Aight?

 

[Proteos]

Kapea penkkipunnerrus on hyvä liike ojentajille. Ranskakalinen punnerrus on myös hyvä, jos pitää molemmat kyynärvarret ylöspäin suunnattuina, eli ei saa päästää otetta leviämään. Etunojapunnerrus on myös hyvä.

Kapea penkkipunnerrus vastaotteella on mielestäni hyvä vaihtoehto tavalliselle kapealle myötäotteelle. Kyynärät on väkisinkin lähellä kylkeä...

 

[(liha)pyörykkä]

Eikös lihassolujen määränkin ole todettu joissakin tapauksissa kasvaneen lahjakkailla podareilla? Muistaakseni noihin uusiin soluihin ei vain ollut kehittynyt ollenkaan hermotusta, eli niillä oli ainoastaan esteettinen merkitys.
Todistakaa joku vääräksi väitteeksi, mun muisti on kyllä hyvä, mut ei kovin pitkä

 

[Timba79]

Ja näitä ihme uskomuksia kyllä riittää. Jotkut luulee että hauiskääntö myötäotteella auttaa samaan vaivaan, jotkut luulee että se vetä hauista "ulospäin", eli auttaa siihen jos hauis on isompi käden sisäsyrjän puolella. Näitä vois keksiä vaikka kuinka. Tosi asia vain on se että lihas supistuu koko pituudeltaan kun sitä jännitetään.

Ja nämä uskomukset varmaan lähtevät niistä kaikenkarvaisista reenioppasita joissa väitetään että juuri se liike kasvattaa hauikseen huippua ja taas se toinen alaosaaa yms. En muista nimiä tähän hätään, mutta on näitä tullut itsekin luettua. Ihmekös tuo sitten jos vähän uskomuksia tulee asiasta tietämättömille...

 

[strike]

Puolustuspuhe esimerkiksi 'hauiksen' muodon vaikuttamiseen. Tai toisin sanoen olkavarren hauiksen puoleisen puolen muodon vaikuttamiseen. ELI, itse biceps brachiin muotoon ei pysty vaikuttamaan eri liikkeillä / kulmilla. Mutta vaikkapa brachialikseen keskittyvät treeniliikkeet aikaan saa suhteessa brachialiksen suurempaa kasvua. Tällöin lopputulos ulkomuodollisesti (ja voimienkin kehityksen suhteen) on eri, kuin vaikka pelkillä biceps brachiihin kohdistuvien liikkeiden tekemisellä. ( luonnollisesti )

Yksi asia ihmetyttää.. Miksi tate pressin sitten sanotaan olevan niin erityisen hyvä keino parantaa punnerrusliikkeitä, jos siis kärsii heikosta 'ojentajan kyynärvarsi päädystä'? ( TATE PRESS mpg ) Onko tässäkin kyse vain urbaanista legendasta, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa? Viime viikolla jo kerkesin iloita siitä, kun penkkiä tehdessäni huomasin ensimmäisen kerran eläissäni, että ojentajaosuus liikkeestä sujui selvästi kevyemmin, kuin rinnalta lähtö. Ja tate pressiä siis olen säännöllisesti tehnyt noin 2-3kk ajan. ( on muuten hyvä ojentajaliike )

 

[Wildemar]

Hmm. Oletetaan, että vaikka ojentajalla on tietty muoto, jonka geenien mukaan rakennetut lihassolut määräävät. Jos tuntumasta tai voimakkaammasta supituksesta päätellen voi todeta rasittavan jotain lihaksen osaa/lihassoluja enemmän kuin toisaalla, tapahtuu kasvu tässä koko lihaksessa epätasapainossa (?). Tällöin siis tuntumalla ja rasituksen kohdistumisella olisi muotoa muokkaava vaikutus. Kö?

 

[v-selkä76]

Veit sanat suustani!

Kapea penkkipunnerrus vastaotteella on mielestäni hyvä vaihtoehto tavalliselle kapealle myötäotteelle. Kyynärät on väkisinkin lähellä kylkeä...

Juuri niin. Penkkipunnerrus vastaotteella on tosi hyvä liike ojentajalle. Kyynärpäävaivoista silloin tällöin kärsivänä tykkään aloitella ojentajatreenit tällä liikkeellä. Ainoa hankaluus on painon telineistä ottaminen telineistä ja takaisin laittaminen isoilla painoilla. Smith-laitteessa painon ottaminen ja takaisin laitto helpottuu selvästi.
Tavallinen kapea penkki taas tuntuu ranteissa paljon vähemmän rasittavalta, jos on mahdollisuus tehdä se kulmatangolla, mutta kaikilla saleilla ei löydy tarpeeksi kapeaa telinettä kulmatangolle. Tietysti voi myös juoksuttaa avustajia antamaan painon, jos viitsii. Suoralla tangolla mä ainakin joudun käyttämään kohtalaisen leveää otetta tai ranteet on liian kovilla.

 

[Hulkki]

Puolustuspuhe esimerkiksi 'hauiksen' muodon vaikuttamiseen. Tai toisin sanoen olkavarren hauiksen puoleisen puolen muodon vaikuttamiseen. ELI, itse biceps brachiin muotoon ei pysty vaikuttamaan eri liikkeillä / kulmilla. Mutta vaikkapa brachialikseen keskittyvät treeniliikkeet aikaan saa suhteessa brachialiksen suurempaa kasvua. Tällöin lopputulos ulkomuodollisesti (ja voimienkin kehityksen suhteen) on eri, kuin vaikka pelkillä biceps brachiihin kohdistuvien liikkeiden tekemisellä.

Tottakai erillisten lihasten välinen spesifinen kasvu on mahdollista. Mutta tuo brachialiksen kasvattaminen ei kasvata nimenomaan hauislihaksen huippua, vaan nostaa hauislihasta sen kyynärpään puoleisesta päästä hieman korkeammalle. Yksittäisen lihaksen kasvattaminen sen eri osista on mahdotonta.

Jos tuntumasta tai voimakkaammasta supituksesta päätellen voi todeta rasittavan jotain lihaksen osaa/lihassoluja enemmän kuin toisaalla, tapahtuu kasvu tässä koko lihaksessa epätasapainossa (?). Tällöin siis tuntumalla ja rasituksen kohdistumisella olisi muotoa muokkaava vaikutus. Kö?

Unohda nyt jo se tuntuma, sillä jos tsekkaat asian mistä tahansa lääketieteellisesti perustellusta fysiologian oppikirjasta, päädyt ennen pitkää lukemaan että lihas supistuu koko pituudeltaan eikä vain joistain osista. Vaikka se liike kuinka tuntuisi jossain erityisessä kohdassa enemmän kuin muualla, ei se kuitenkaan tarkoita että lihas supistuisi kyseisestä kohdasta paremmin.

 

[Wildemar]

Unohda nyt jo se tuntuma, sillä jos tsekkaat asian mistä tahansa lääketieteellisesti perustellusta fysiologian oppikirjasta, päädyt ennen pitkää lukemaan että lihas supistuu koko pituudeltaan eikä vain joistain osista. Vaikka se liike kuinka tuntuisi jossain erityisessä kohdassa enemmän kuin muualla, ei se kuitenkaan tarkoita että lihas supistuisi kyseisestä kohdasta paremmin.

Kaikkihan sitä tuntumaa hehkuttaa. Ts. tuntumalla ei olekaan mitään virkaa? Riittää kunhan liike tapahtuu ääriasennosta toiseen l. lihas supistuu ja venyy?

Ajatellaan kyykkyä ja reidenojennusta. Sama lihas ja samankaltaiset supistukset yllä olevaan quoteen nojaten. Kuitenkin näiden liikkeiden erilaisiin ns. tuntumiin perustuen pystytään keskittymään spesifisiin kohtiin, kuten täällä porukka ainakin olettaa. Mites tämä sitten? Miksei samoin ojentajan kohdalla. Huuhaata?

PS. Ei millään provoamistarkoituksella, mutta väännetään nyt vielä vähän.

 

[vilma-liina]

Lukaisin aika huolimattomasti tän ketjun, mutta ajatko Wildemar takaa sitä, että jos esim. etureisi käsitetään yhtenä lihaksena (vaikka todellisuudessa se koostuukin useista erilihaksista, syvemmistä ja pinnallisista), niin reiden kokonaismuotoon pystyy vaikuttamaan treenaamalla eri kulmista/ erilaisilla liikkeillä. Eli erilaisilla liikkeillä aktivoidaan enemmän tai vähemmän tiettyjä lihaksia. Ja esim. tiettyjen syvempien lihasten aktivoinnilla pystytään tuomaan muotoa reiteen ikäänkuin sisältäpäin...
tää oli kyllä nyt niin sekavasti selostettu, mutta ehkä joku sai ajatuksesta kiinni.

 

[demoni]

No väännetään ;)
Jos mä tajusin oikein, niin lihaksella olisi vain se tietty supistumissuunta,
Variaatioiden avulla saadaan vain aktivoitua avustavia lihaksia eri suhteessa????????? -Harvemminhan mikään lihas toimii yksinään.

Mites asia menee hermotuksen(voiman tuoton) +hermotuksen kehittymisen kannalta?

 

[Hulkki]

Ajatellaan kyykkyä ja reidenojennusta. Sama lihas ja samankaltaiset supistukset yllä olevaan quoteen nojaten. Kuitenkin näiden liikkeiden erilaisiin ns. tuntumiin perustuen pystytään keskittymään spesifisiin kohtiin, kuten täällä porukka ainakin olettaa. Mites tämä sitten? Miksei samoin ojentajan kohdalla. Huuhaata?

Etureisi on lihasryhmä eli se koostuu useasta eri lihaksesta, ojentaja on yksi ainoa lihas.

Eri lihasten välillä voidaan muuttaa massankasvun painotusta valitsemalla liikkeet ja niiden suoritustavat tavoitteen mukaisesti. Kun kyseessä on erilliset (vaikkakin mahdollisesti hyvin läheiset) lihakset, voidaan kasvu allokoida spesifisesti ainakin tiettyyn rajaan saakka. Voit esimerkiksi kasvattaa pohkeita enemmän kuin hauiksia tekemällä liikkeitä, jotka ottavat enemmän pohkeisiin kuin hauiksiin. Tämä on äärimmäinen esimerkki, mutta teorian tasolla se vastaa tietyin varauksin tilannetta, jossa haluttaisiin kasvattaa erityisesti esim. etureiden vastus medialis -lihasta eikä esimerkiksi vastus lateralista. Tietyillä varauksilla tarkoitan tässä sitä, että vaikka vastus medialis (tippalihas) ja vastus lateralis (swiippi) ovat erillisiä lihaksia kuten pohkeet ja hauiskin, on niillä hyvin toisiaan vastaavat funktiot eli molemmat toimivat esimerkiksi jalan ojentajana. Mutta kuten linkittämässäsi threadissa toin esille, on kuitenkin mahdollista painottaa treenin kohdistumista näidenkin lihasten välillä.

Miksi tätä on niin hankala ymmärtää? Fakta kun on, että yksittäisen lihaksen eri osia ei ole nykyisen lääketieteellisen tietämyksen mukaan mahdollista harjoittaa spesifisesti. Erillisten lihasten välillä treenin kohdistaminen on mahdollista. Tyssääkö tämän asian sisäistäminen ja käytännön tasolla soveltaminen sitten siihen, että moni pitää esim. etureittä yhtenä lihaksena vaikka se koostuukin tosiasiassa useasta pienemmästä lihaksesta?

 

[strike]

Hulkki, nimenomaan monella tyssää asian sisäistäminen tuohon, ettei ymmärretä aina mikä lihas on mikäkin. Näin ainakin sain käsityksen.

Omalta osaltani laitoin siis vain selvennykseksi tuon, että esim. brachialis ja biceps brachii todella ovat eri lihakset. Sillä esimerkillä vain osoitin sen, että kyllä olkavarren muotoon voidaan vaikuttaa (treenaamalla haluttuja lihaksia), mutta ei yksittäisten lihasten muotoon (yrittämällä treenata eri kulmista).

 

[risumies]

Kuten hulkki on jo maininnutkin, lihassupistus tapahtuu aina kaikki tai ei mitään periaatteella, ei siis ole mahdollista aktivoida VAIN JOTAIN tiettyä lihaksen kohtaa, riippumatta lihaksesta.

 

[strike]

Kuten hulkki on jo maininnutkin, lihassupistus tapahtuu aina kaikki tai ei mitään periaatteella, ei siis ole mahdollista aktivoida VAIN JOTAIN tiettyä lihaksen kohtaa, riippumatta lihaksesta.

Poikkeuksena pectoralis major (iso rintalihas), jossa lihassyyt kulkevat poikittain toistensa lomitse, eri kulmassa. (?) (alaviistopenkki / penkki / vinopenkki variaatiot)

 

[Omskakas]

Edit. Back to the basics and bendin' some iron wire. Eli hommahan oli niin, että lihassolut sijaitsevat siellä missä lienevätkin ja näitä sitten kasvatetaan. Lukumäärä ei siis lisäänny. Aight?

Hyperplasia (lihassolujen määrän kasvaminen) on hyvinkin mahdollista.
http://www.sportsci.org/encyc/drafts/Muscle_hyperplasia.doc

Unohda nyt jo se tuntuma, sillä jos tsekkaat asian mistä tahansa lääketieteellisesti perustellusta fysiologian oppikirjasta, päädyt ennen pitkää lukemaan että lihas supistuu koko pituudeltaan eikä vain joistain osista. Vaikka se liike kuinka tuntuisi jossain erityisessä kohdassa enemmän kuin muualla, ei se kuitenkaan tarkoita että lihas supistuisi kyseisestä kohdasta paremmin.

Onpas pakko viilata pilkkua tähän. Siis pituussuunnassa lihas joko supistuu tai sitten ei. Lihaksella voi olla kuitenkin useampia kiinnityskohtia, jolloin yhtä lihasta voi aktivoida eri tavalla leveyssuunnassa.

Otetaanpa esimerkkinä vaikka epäkäslihas, jolla on pitkä kiinnittymiskohta selkärankaan niskasta keskiselkään. Kohottamalla olkapäitä ylös, aktivoituu epäkkään yläosa, vetämällä lapoja yhteen aktivoituu keskiosa ja painamalla olkapäitä alas aktivoituu puolestaan alaosa. Siis lihaksen sisälläkin voi treenata eri osia, tietysti lihaksesta riippuen. Hauis esimerkiksi on kaksipäinen lihas, joten sitä on aivan turha vatkata eri kulmissa muodonmuutoksen toivossa.