@Helistö sanoikin hyvin, elämämkolu on enempi tapa elää.
Itsehän olen vahva elämäm_kolulainen, ja sen lisäksi kiroan tämän perhanan tuulen. Talvipakkaset tulivat ja tuo saakelin hurrikaani pistää kyllä sen kirpeämmäksi.
Väärin sanottu, ettekä ole kyllä sinne päinkään.
Hikipediassa hyvin kiteytetty:
"
Elämänkoulu (useimmiten
elämän koulu, myös
elämän kova koulu,
elämäm koulu,
elämän korkea koulu,
elämän yli opisto ja
school/ high school of life) on oppilaitos, jossa kaikenlaiset
laiskat urpot yleensä väittävät opiskelevansa, kun eivät kehtaa myöntää olleensa liian velttoja suorittaakseen edes
peruskoulua loppuun. Oppilaitoksia on niiden suosion ja alhaisten kustannusten johdosta suunnilleen jokaisessa
suomalaisessa kunnassa, jossa vielä asuu muitakin kuin
mummoja, joskin ylivoimaisesti suosituimman täytyy sijaita
Keravalla.
Menneinä aikoina elämänkoulun käyneitä ei pidetty kovinkaan suuressa arvossa, ja kylänraitilla asiasta retostellut saatettiin paheksuvan kyläyhteisön toimesta ohjata mielekkäämpiin puuhiin - kroonikkojen tapauksessa tosin tarvitsi ainoastaan odottaa
ensilunta ja paukkupakkasia. Nykyaikana valtio on
ottanut tehtäväkseen tukea elämänkoululaisten toimeentuloa, minkä johdosta näille jää aiempaa enemmän aikaa tuoda ilmi omaa
kehitysvammaansa taipumustaan - esimerkiksi
Facebookissa,
kaljaterasseilla,
ostoskeskuksissa,
BB-talossa,
Kelan jonossa ja
Taloussanomien kommenttiriveillä. Kehityksen myötä elämänkoululaisten omanarvontunto on kohentunut siten, että nämä
kokevat tarvetta korkeammin kouluttautuneiden,
kotimaan ulkopuolella opiskelleiden ja muutenkin elämänkoululaisten
homogeenisyyttä[1] rikkovien opettamiseen, mikäli eivät ole juuri lunastamassa muulta yhteiskunnalta ansaitsemaansa arvostusta.
Elämänkoulun koulutuslinjoja ovat
pätkätyöläinen,
työnvieroksuja,
teiniäiti,
sossurotta,
siiderivalas,
mustalainen,
prosenttijengiläinen,
somali ja
pirihuora. Elämänkoulussa on mahdollista suorittaa myös pitkäaikaistyöttömän,
alkoholistin,
yh-mamman,
varhaiseläkeläisen ja/tai
denan jatkotutkinto. Normaalien ihmisten taholta on toivottu, että nykyisin
suhteellisen pitkiä opiskeluaikoja (Suomessa keskimäärin 80,1 vuotta
[2])
saataisiin lyhennettyä, ja että
opiskelijat puuttuisivat aikaisempaa aktiivisemmin ongelmaan - joskin aktiivisuus omaa elämää koskevissa asioissa ei perinteisesti ole ollut koululaisten vahvoja puolia - ettei muiden
tarvitse vaivautua.
Elämänkoulun pedagogiikka perustuu pitkälti rehtori
Matti Nykäsen kenttätutkimuksistaan muodostamaan raporttiin elämän itsensätoteuttavasta luonteesta. Myös edesmenneen kunniatohtori
Tony Halmeen julkaisut ovat keskeistä elämänkoulun opetusmateriaalia."