- Liittynyt
- 21.2.2005
- Viestejä
- 10 973
Shiba
Shiba on pienikokoinen, ruumiinrakenteeltaan vankka. Säkäkorkeus vaihtelee 150-170 senttiin. Häntä on paksu ja yleensä selän päälle kippuraksi kiertynyt, silmät pienet ja hiukan yläviistoon kääntyneet.
Shiballa on kaksinkertainen, tuuhea turkki, jonka alusvilla on pehmeää ja paksua, päällyskarvat karkeampia. Karvanlähtöaika on pari kolme kertaa vuodessa, mutta muuten turkki on helppohoitoinen. Sallitut värit ovat punainen, musta, mustien ja valkoisten karvojen sekoitus sekä punainen pohjaväri mustin karvoin. Shiba voi olla myös vaalea, mutta näyttelyissä tätä ei hyväksytä, koska kaikissa väreissä tulee näkyä urajiro: vaalea karvoitus kuonossa, raajoissa ja kaulassa.
Luonne ja käyttäytyminen
Shiban erikoisuuksia ovat sen kissamainen siisteys ja omalaatuinen ääntely.
Yleisesti ottaen Shibat ovat älykkäitä, itsenäisiä ja innokkaita. Vieraisiin ne suhtautuvat usein välinpitämättömästi ja arvokkaasti. Koulutus voi olla vaikeaa, koska Shiba saattaa osoittautua melko itsepäiseksi, mutta nopeutensa ja ketteryytensä ansiosta se sopii hyvin esimerkiksi agilityn harrastaiseen. Joillakin Shiboilla on vaikeuksia tulla toimeen muiden saman lajin edustajien kanssa.
Shiboilla on paljon kissamaisia piirteitä. Ne ovat usein nirsoja ja tarkkoja puhtaudestaan: Shibat pitävät itsensä hyvin siisteinä nuolemalla käpäliään ja raajojaan. Myös ulkoillessaan ne pyrkivät välttämään turkkinsa likaantumista. Sisäsiistiksi opettaminen on hämmästyttävän helppoa. Rodun liikkuminen on kissamaisen notkeaa ja viehkeää.
Shiban ääntelyvarasto on monipuolinen, ja se ilmaisee itseään erilaisin murinoin, vinkaisuin ja jodlausta muistuttavin äännähdyksin, joskus myös haukkuen. Sen erikoisuus on ällistyttävän kimeä kiljunta, jolla Shiba protestoi epämiellyttäviä asioita vastaan.
Rotu on yleisesti ottaen hyvin terve. Perinnöllisiä sairauksia kuten kaihia, lonkkavikoja, polvilumpion löysyyttä ja epilepsiaa esiintyy toisinaan. Shibat ovat taipuvaisia myös ruoka-allergioihin.
Shiba on pienikokoinen, ruumiinrakenteeltaan vankka. Säkäkorkeus vaihtelee 150-170 senttiin. Häntä on paksu ja yleensä selän päälle kippuraksi kiertynyt, silmät pienet ja hiukan yläviistoon kääntyneet.
Shiballa on kaksinkertainen, tuuhea turkki, jonka alusvilla on pehmeää ja paksua, päällyskarvat karkeampia. Karvanlähtöaika on pari kolme kertaa vuodessa, mutta muuten turkki on helppohoitoinen. Sallitut värit ovat punainen, musta, mustien ja valkoisten karvojen sekoitus sekä punainen pohjaväri mustin karvoin. Shiba voi olla myös vaalea, mutta näyttelyissä tätä ei hyväksytä, koska kaikissa väreissä tulee näkyä urajiro: vaalea karvoitus kuonossa, raajoissa ja kaulassa.
Luonne ja käyttäytyminen
Shiban erikoisuuksia ovat sen kissamainen siisteys ja omalaatuinen ääntely.
Yleisesti ottaen Shibat ovat älykkäitä, itsenäisiä ja innokkaita. Vieraisiin ne suhtautuvat usein välinpitämättömästi ja arvokkaasti. Koulutus voi olla vaikeaa, koska Shiba saattaa osoittautua melko itsepäiseksi, mutta nopeutensa ja ketteryytensä ansiosta se sopii hyvin esimerkiksi agilityn harrastaiseen. Joillakin Shiboilla on vaikeuksia tulla toimeen muiden saman lajin edustajien kanssa.
Shiboilla on paljon kissamaisia piirteitä. Ne ovat usein nirsoja ja tarkkoja puhtaudestaan: Shibat pitävät itsensä hyvin siisteinä nuolemalla käpäliään ja raajojaan. Myös ulkoillessaan ne pyrkivät välttämään turkkinsa likaantumista. Sisäsiistiksi opettaminen on hämmästyttävän helppoa. Rodun liikkuminen on kissamaisen notkeaa ja viehkeää.
Shiban ääntelyvarasto on monipuolinen, ja se ilmaisee itseään erilaisin murinoin, vinkaisuin ja jodlausta muistuttavin äännähdyksin, joskus myös haukkuen. Sen erikoisuus on ällistyttävän kimeä kiljunta, jolla Shiba protestoi epämiellyttäviä asioita vastaan.
Rotu on yleisesti ottaen hyvin terve. Perinnöllisiä sairauksia kuten kaihia, lonkkavikoja, polvilumpion löysyyttä ja epilepsiaa esiintyy toisinaan. Shibat ovat taipuvaisia myös ruoka-allergioihin.
) upean viiniköynnöksen. Sitten "vakoonpäin" oli liilanvärinen terttu...Aika naisellista. Jostain sellaisesta haaveilin. Että olisi naisellista mutta ei mitään trinsessa juttua...

