3 kpl M-Nutrition EAA+ -25%

Nokia / Vanjoki: Järjestelmäkamerat käyvät turhiksi

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu
xplofmn sanoi:
Tästä tulee jostain syystä mieleen internet-yhteyksien kehitys. Silloin kun nopeimmat modeemit oli jotain 64kb/s oli jossain tietokone-lehdessä artikkeli, että nopeus on jo aivan käsittämätön. Kuulemma sitä nopeampaa nettiä on lähes mahdoton valmistaa koska tieto ei voi liikkua langoilla niin nopeasti tms.
Isälleni mainostettiin kovasti kun osti ensimmäisen modeemin, että tätä nopeampaa ei tule koskaan olemaan koska kuparilangoilla ei tietoa saada nopeammin ikinä liikkumaan.

Kaikkea ne keksii. Mielenkiinnolla odottelen minkälaisia taikatemppuja herrat tulee tekemään..
Click to expand...
No tuossa pitää muistaa, että kuka on väittänyt modeemin nopeudessa olevan yläraja ja millä perusteella. Jos jokin PC-lehti väittää tuota kymmenkunta vuotta sitten, niin sille on turha laittaa painoa. Kuitenkin 50-vuotta sitten jo Bell Labsilla huomattiin, että silica-kaapelilla voi saada häviöt luokkaan 0.1 dB/km jos käytetään 1.55 mikron aallonpituutta (en ole varma joko on päästy kaupallisesti tuolle tasolle, kun en ole alaa seurannut) ja tiedonsiirrossa teratavujen sekuntinopeuden/aallonpituus. Tyyppi tais muuten saada tuosta työstään Nobelinkin...

Sinällään tuo modeemien nopeutuminen ei ole ollut edes yllätys, vaan tarvittava fysiikka on tunnettua jo yli sadan vuoden ajan, ja tuo ennustettu jo kauan sitten.

Kameroissa vaaditaan periaatteessa kaksi asiaa (pilkunnussijat voivat lisäillä, jos haluavat)
1. Valoa ohjaava systeemi
2. Kenno/Filmi/tai joku muu tallennustapa
Jätetään tässä vaiheessa pois komposiittisilmät yms.

Yleensä valoa ohjataan siten, että se taittuu rajapinnalla, ja tämä perustuu taitekerroineroon. Mitä suurempia taitekerroineroja saadaan, sitä enemmän löytyy vapausasteita linssien suunnitteluun, ja saadaan parempi kuvanlaatu pienemmällä linssimäärällä.

Muovin pitää olla ruiskuvalettava, jotta siitä voidaan tehdä linssejä, jolloin tarjolla on taitekertoimet 1.4-1.55, mikä ei anna paljoa pelivaraa (OK, voidaan tehdä muutenkin, mutta aika eksoottisia ja hankalia tapoja, jolloin voidaan saada taitekertoimet väliltä 1.29-1.7). Eli jos tehdään halvalla muovilinssi kameraan, niin pelivaraa ei ole paljoa. Lasilla taasen on tarjolla taitekertoimet 1.35-2.6 helpostikin, jolloin voidaan tehdä pienemmällä rajapintamäärällä parempia systeemejä ja korjata esim. kromaattista aberraatiota.

Rajapintojen välissä pitää olla äärellisen verran tilaa, eivätkä linssit voi olla mielivaltaisen ohuita. Pinta-alan on oltava suuri, jotta valovoima on riittävä, ja voidaan pienentää kohinaa. Suurempi läpimitta taas kasvattaa etenemiskulmia, ellei systeemin pituus kasva mielivaltaisen paljon. Tämä taasen vaatii enemmän rajapintoja ja parempaa taittovoimakkuutta. Eli perusfysiikka, jossa käytetään linssejä, vaatii paksun ja suuren systeemin hyvää kuvanlaatua varten.

Softalla voidaa korjata vääristymiä, mutta jos fokusointi on huono tai jokainen piste fokusoituu vaikkapa viuhkaksi sen takia, että linssin kehän eri osien kautta kulkeva valo käyttäytyy AINA hieman eri tavoin, niin tuota ei enää softalla korjailla. Eli tietyt rajat tulevat tuossakin vastaan.

No, kuinka voidaan pienentää tuota systeemiä? Käyttämällä muita tapoja valon ohjaamiseen (jätetään tässä pois gravitaatiolinssit ja muut hullutukset :D )
1. Diffratiiviset elementit
- ovat pieniä
- ohuita
- tekevät voimakkaan kromaattisen dispersion.
- yleensä toimivat vain tietyllä polarisaatiolla ja pienellä kulma- ja aallonpituusalueella
2. Kuidut
- voivat ohjata valo pisteestä pisteeseen
- pystyvät kuvaamaan kohteita
3. Eksoottiset nanorakenteet, kuten metamateriaalit tai fotonikiteet
- Ei tällä hetkellä ajankohtaisia kuvaustarkoituksissa
- Voivat periaatteessa ohjata valoa lähes mielivaltaisesti.
- Yleensä toimivat vain tietyillä aallonpituuksilla

Tuossapa noita yleisimpiä reunaehtoja sille, miksi olen naureskellut väitteelle, että kännykkäkämerat syrjäyttävät järkkärit :)
 
Supermass Nutrition: Super Meal 1 KG -30%
xplofmn sanoi:
Ei muutettu, enkä väittänytkään semmosta.

Eiköhän Nokia sitten tuon auringon ja atmosfäärin vaihda.
Click to expand...

No mut ei kukaan nyt noin kujalla voi olla, että vertaa datasiirtoa fyysiseen optiikkaan? Katos kun objektiivit ei ole ykkösiä ja nollia. Koittakaas nyt hyvät ihmiset ymmärtää, että tekniikka on mennyt viimeisien vuosikymmenten aikana jumalattomasti eteenpäin, mutta objektiivien koko on pysynyt samana. Valon taittuminen kun ei mihinkään muutu, se noudattaa fysiikanlakeja.
 
Mike sanoi:
Tuossa ei edelleenkään muutettu fysiikanlakeja, valo tulee olemaan aina sama, ellei aurinkoa ja koko atmosfääriä vaihdeta. Ja siltikin, valo kulkee pisteestä A pisteeseen B.
Click to expand...
Joo, systeemit pienenevät huomattasti, jos vaihdetaan auringon tilalle infrapunalaser, ja poistetaan ilmakehä. Sen jälkeen saadaan tosi kova kuvanlaatu kymmenen mikron kokoisella linssillä :D
 
MHK sanoi:
Siis "kameranvalmistajat"? Nokia voisi ostaa jonkun Nikoninkin varsin helposti, se voisi olla jopa hyvä liikku jos osaamista ei muualta löydy. Nopeasti googletettuna Nokialla on 4x liikevaihto vs. Nikon ja voittoa tahkotaan vieläkin isommalla kädellä. Canonia en jaksanut googlettaa, mutta jos raha puhuu niin kyllä varmaan Nokia saa senkin tekniikat sisäänsä jos motivaatiota riittää. Tuotemerkithän muuttuu aika toissijaisiksi siinä vaiheessa kun massia vaihdetaan, tämä nyt lienee päivänselvää ainakin muille kuin "merkkiuskollisille".

EDIT: en ota vastuuta liikevaihdosta, löysin vain jonkun Nikonin 2009 vuosikertomuksen ja uusimman noksun q1 (x 4) tuloksen.
Click to expand...
Kai sä otit huomioon, että Nikon on yksi pieni haara Mitsubishi-corporationia, joten ei muuten onnistuisi Nokialta tuon ostaminen. Nokiakin on aika pikku tekijä koko Mitsubishiin verrattuna...
 
Dammamn, heitin ihan tuollaisena nopeana esimerkkinä kun oletin että olisi oma lafkansa, en sen kummemmin asiaa tunne enkä perehtynyt omistussuhteisiin. Tosin eipä se konserniin kuuluminen ole ennenkään yrityskauppoja estänyt... Pointtina oli siis lähinnä siis se että Nokialla on kuitenkin potentiaalia ostaa ihan alan parasta osaamista ja neuvotella diilit kohdilleen jos tarvetta on. Kyllähän mille tahansa kamerafirmallekin voisi olla hyvä asia liittoutua alan suurimman tekijän kanssa....
 
MHK sanoi:
Dammamn, heitin ihan tuollaisena nopeana esimerkkinä kun oletin että olisi oma lafkansa, en sen kummemmin asiaa tunne enkä perehtynyt omistussuhteisiin. Tosin eipä se konserniin kuuluminen ole ennenkään yrityskauppoja estänyt... Pointtina oli siis lähinnä siis se että Nokialla on kuitenkin potentiaalia ostaa ihan alan parasta osaamista ja neuvotella diilit kohdilleen jos tarvetta on. Kyllähän mille tahansa kamerafirmallekin voisi olla hyvä asia liittoutua alan suurimman tekijän kanssa....
Click to expand...

se vähän riippuu että onko kännykameroiden myynti pois omien tuotteiden myynnistä. esim jollekin pienelle merkille voisi olla kultakaivos samalla kun isojen merkkien peruspokkareita jää myymättä.
 
MHK sanoi:
Dammamn, heitin ihan tuollaisena nopeana esimerkkinä kun oletin että olisi oma lafkansa, en sen kummemmin asiaa tunne enkä perehtynyt omistussuhteisiin. Tosin eipä se konserniin kuuluminen ole ennenkään yrityskauppoja estänyt... Pointtina oli siis lähinnä siis se että Nokialla on kuitenkin potentiaalia ostaa ihan alan parasta osaamista ja neuvotella diilit kohdilleen jos tarvetta on. Kyllähän mille tahansa kamerafirmallekin voisi olla hyvä asia liittoutua alan suurimman tekijän kanssa....
Click to expand...

Ja tässä Nokialla meneekin sitten aina mönkään. Vaikka ne pystyykin hankkimaan parhaat komponentit, niin integrointi mättää ja käytettävyys on suolesta. Keskivertokomponenteistakin saadaan aivan loistavia tuotteita (esim. iPhone) kun ne suunnitellaan käyttäjä mielessä. Nokian suunnittelufilosofia on puhtaasti insinöörimäinen, esim. pitää olla musiikkisoitin jolla voidaan kuunnella 100 tuntia musiikkia tai eniten Mpikseleitä kamerassa. Niin kauan kuin täysin näkemyksettömät Vanjoki ja Kallasvuo vetävät firmaa, niin pieleen menee.
 
dammann sanoi:
...
Softalla voidaa korjata vääristymiä, mutta jos fokusointi on huono tai jokainen piste fokusoituu vaikkapa viuhkaksi sen takia, että linssin kehän eri osien kautta kulkeva valo käyttäytyy AINA hieman eri tavoin, niin tuota ei enää softalla korjailla. Eli tietyt rajat tulevat tuossakin vastaan.
...
)
Click to expand...

Jep, rajansa softakorjauksillakin, mutta yllättävän paljon sillä voidaan tehdä. Ja kyllä ne analogiapuolen korjauksetkin aiheuttaa vääristymiä kuvaan, eli lopputulos on aina kompromissi.

Adaptiivinen optiikka on hyvä esimerkki analogisen ja digitaalisen tekniikan yhdistämisen eduista. Siksi en olisi liian skeptinen softakorjauksienkaan läpimurrosta.

dammann sanoi:
...
No, kuinka voidaan pienentää tuota systeemiä? Käyttämällä muita tapoja valon ohjaamiseen (jätetään tässä pois gravitaatiolinssit ja muut hullutukset )
1. Diffratiiviset elementit
2. Kuidut
3. Eksoottiset nanorakenteet, kuten metamateriaalit tai fotonikiteet
...
)
Click to expand...

Nestemäiset linssit tulevat varmaan jossain vaiheessa kännykkäkameran kokoluokkaa oleviin laitteisiin.
 
s a m u sanoi:
Adaptiivinen optiikka on hyvä esimerkki analogisen ja digitaalisen tekniikan yhdistämisen eduista. Siksi en olisi liian skeptinen softakorjauksienkaan läpimurrosta.
Click to expand...
Kyllähän se voi parantaa kuvaa, mutta edelleenkin esimerkiksi linssin halkaisijan ja fokuksen tarkkuuden välistä riippuvuutta ei voi poistaa kumoamatta nykyistä kvanttifysiikkaa, joten kyllä nuo aika fundamentaaleja rajoituksia tahtovat olla.

Nestemäisiä linssejä pitäisi kyllä kohta näkyä, koska näin ensimmäiset niistä jo kymmenen vuotta sitten demotasolla. Tosin taitekerroinero nesteiden välillä on pieni, joten noilla on vielä enemmän rajoituksia kuin muovilinsseillä, mutta kyllähän niillä saa zoomista liikkuvia osia pois.
 
dammann sanoi:
Kyllähän se voi parantaa kuvaa, mutta edelleenkin esimerkiksi linssin halkaisijan ja fokuksen tarkkuuden välistä riippuvuutta ei voi poistaa kumoamatta nykyistä kvanttifysiikkaa, joten kyllä nuo aika fundamentaaleja rajoituksia tahtovat olla.
...
Click to expand...

Tarkoitatko tässä syvyysterävyysalueen hallintaa? Jos näin, niin se on ehkä määräävin syistä, minkä vuoksi pokkarit/kännykamerat ei tule syrjäyttämään järkkäreitä.
 
M-Nutrition Pure Creatine 300 g -30%
Ois kyllä helevetin hauska olla joku Jorma Ollila. Heittäisin aina välillä jotain päätöntä tyyliin "kymmenen vuoden päästä kännykät tekevät autot tarpeettomiksi" tai "tulevaisuudessa kännykkäkamerat tekevät järkkärit tarpeettomiksi". Ois sitten kiva käydä lueskelemassa netissä kymmenien sivujen kiistelyä tieteeseen pohjautuen siitä onko mun populistinen heittoni mahdollista vai mahdotonta. Ja ilmaista julkisuutta vain tulisi. :D
 
Jami2003 sanoi:
Ois kyllä helevetin hauska olla joku Jorma Ollila. Heittäisin aina välillä jotain päätöntä tyyliin "kymmenen vuoden päästä kännykät tekevät autot tarpeettomiksi" tai "tulevaisuudessa kännykkäkamerat tekevät järkkärit tarpeettomiksi". Ois sitten kiva käydä lueskelemassa netissä kymmenien sivujen kiistelyä tieteeseen pohjautuen siitä onko mun populistinen heittoni mahdollista vai mahdotonta. Ja ilmaista julkisuutta vain tulisi. :D
Click to expand...

"Kymmenen vuoden päästä kännykkäkameroista tulee niin hyviä, että kuvaajia ei enää tarvita"
 
s a m u sanoi:
Tarkoitatko tässä syvyysterävyysalueen hallintaa? Jos näin, niin se on ehkä määräävin syistä, minkä vuoksi pokkarit/kännykamerat ei tule syrjäyttämään järkkäreitä.
Click to expand...
Tarkoitan sitä, että fokuksen teoreettinen maksimitarkkuus on kääntäen verrannollinen linssin halkaisijaan, joten pienellä linssilä ei päästä milloinkaan yhtä tarkkaan kuvaan, ellei kennon pikselin kokoa kasvateta. Tai sitten fokusmatkan pitäisi olla kertaluokkia halkaisijaa pienempi. Ehkä jollakin eksoottisella diffraktiivisella linssillä tuohon voisi päästä, mutta todennäköisesti toimisi vain yhdellä aallonpituudella ja kapealla kulma-alueella.

Syvyysteräyydenkin hallinta vaatii suuren apertuurin. Sen PERIAATTEESSA voisi ehkä kontrolloida myös softalla ja adaptiivisella optiikalla, mutta saattaa vaattia melkoista säätöä.
 
Jami2003 sanoi:
Ois kyllä helevetin hauska olla joku Jorma Ollila. Heittäisin aina välillä jotain päätöntä tyyliin "kymmenen vuoden päästä kännykät tekevät autot tarpeettomiksi" tai "tulevaisuudessa kännykkäkamerat tekevät järkkärit tarpeettomiksi". Ois sitten kiva käydä lueskelemassa netissä kymmenien sivujen kiistelyä tieteeseen pohjautuen siitä onko mun populistinen heittoni mahdollista vai mahdotonta. Ja ilmaista julkisuutta vain tulisi. :D
Click to expand...

kai tiedät tapauksen viitekehyksen? otsikot kertoo tosi huonosti että mitä on oikeasti sanottu ja sanomatta jää että kuinka paljon mukana on toimittajan mielikuvitusta...
 
ossipena sanoi:
kai tiedät tapauksen viitekehyksen? otsikot kertoo tosi huonosti että mitä on oikeasti sanottu ja sanomatta jää että kuinka paljon mukana on toimittajan mielikuvitusta...
Click to expand...

Tiedän erittäin hyvin. Sen takia tuon heitinkin koska tässä on monta sivua keskusteltu aiheesta jota Vanjoki ei edes väittänyt ;)
 
3 kpl Basic Nutrition Whey (3 kg) -25%
s a m u sanoi:
Ja tässä Nokialla meneekin sitten aina mönkään. Vaikka ne pystyykin hankkimaan parhaat komponentit, niin integrointi mättää ja käytettävyys on suolesta. Keskivertokomponenteistakin saadaan aivan loistavia tuotteita (esim. iPhone) kun ne suunnitellaan käyttäjä mielessä. Nokian suunnittelufilosofia on puhtaasti insinöörimäinen, esim. pitää olla musiikkisoitin jolla voidaan kuunnella 100 tuntia musiikkia tai eniten Mpikseleitä kamerassa. Niin kauan kuin täysin näkemyksettömät Vanjoki ja Kallasvuo vetävät firmaa, niin pieleen menee.
Click to expand...

Yritysoston jälkeisessä intergroinnissa tulee erilaisia ongelmia eteen, se on aivan totta. Toisaalta esim. Navteq on säilynyt ihan itsenäisenä yksikkönä ostonkin jälkeen ja toisaalta luulisi Nokialla osaamista olevan ainakin pienempien yhtiöiden sulauttamisessa osaksi itseään.

Onko iPhonen ylivoimaisuus tosiaankin noissa komponenttien käytöstä? Oma käsitykseni ja kokemukseni on, että se käyttökokemus tulee softasta pikemminkin kuin komponenteista. Onko loppupeleissä käyttökokemukseen juurikaan merkitystä, minkä merkkisistä komponenteista ja osista puhelin on kasattu? Pääasia että se toimii hyvin ja jouhevasti ja siinä iPhonessa ollaan ehdottomasti onnistuttu käyttiksen logiikan ja helppokäyttöisyyden suhteen.

Mitä tulee tuohon, että voidaan kuunnella 100h musiikkia, niin kyllä se joskus ainakin on ollut kilpailuvaltti. Tuossa iPodin ensimmäinen julkistus: http://www.youtube.com/watch?v=kN0SVBCJqLs Aikanaan tietyt asiat ovat olleet tärkeitä.

Itse asiassa kyllä tietyissä jutuissa insinöörimäisyys on ihan hyväkin juttu. Kerro ongelma insinöörille, niin pääasia että hän sen ratkaisee. Joskus se on ollut musiikkimäärän saaminen tiettyyn kokoon tai muotoon, joskus esimerkiksi kameran integroiminen osaksi puhelinta. Esimerkiksi harva varmasti väittää, etteikö Noksu tässä olisi aika hyvin onnistunut; monet kamerat puhelimissa antavat varsin hyvän kuvanlaadun tarpeeseen ja kuluttajan käyttöön nähden. Lisäarvo monelle tulee siitä, ettei tarvitse pitää erillistä kameraa mukana, ei niinkään pikselimääristä tai siitä, kuinka tarkan kuvan se pystyy piirtämään. Usealle kuluttajalle se riittävän hyvä kuvanlaatu on ratkaisevaa, harrastajat erikseen. Ei esimerkiksi autotehtaissa uusiin autoihin asenneta parhaita kaiuttimia tai radioita vaan pääasia on, että auton tavalliset käyttäjät pystyvät kuulemaan miellyttävästi musiikkia (tyytyväisyyttä varmasti lisää se, ettei ääni säröile ja että radiota on helppo käyttää).

Ja kaippa Vanjoella ja Kallasvuolla nyt aika hyvä näkemys on ainakin ennen ollut siitä, mihin firmaa viedään. Loivat kuitenkin aikanaan ilmiön, jota kukaan ei osannut odottaa tai edes juurikaan kaivata eli matkapuhelimet jokaiselle kansalaiselle. Suuret ideat herättävät aina vastarintaa ja epäilystä, mutta niiden läpimeno saattaa mullistaa maailman (jatkuva tavoitettavuus, puhelimen mukanaolo kaikkialla, kommunikointi missä tahansa, milloin tahansa jne..)

Ja joskus yksinkertaisesti tietyt asiat ovat liian hienoja markkinoille ja ennen kaikkea tavallisille käyttäjille. Kuinka moni arvon pakkislaisista osasi 90-luvulla arvostaa Nokian kehittämää wlania? Ja kuinka moni pitää sitä tärkeänä nyt? Valitettavaa on kuitenkin se, että jo 1998 Ollila puhui Internetin vallankumouksesta matkapuhelimissa, eikä visiosta huolimatta saanut tehtyä tästä sen suositumpaa vaan iPhonen käyttömukavuus sai kuluttajat vasta ymmärtämään mobiilin Internetin hyödyt. (Toisaalta loppuviimein kuluttajalle ihan sama kuka minkäkin innovaation on keksinyt. Tuskin SonyEricsson kamalasti enää saa kilpailuetua värinäytön kehittämisestä.) Toisaalta hyvä, että joku sen teki. Oliko tässä syynä se, että Nokia pelaa liian laajalla rintamalla niin kehitysmaissa kuin länsimaissakin, että kuluttajien omaksumiskyky tähän asiaan on jäänyt huomaamatta? Onko Applen helpompi toimia, sillä sen asiakkaina on pääsääntöisesti hyvin toimeentulevia länsimaisia ihmisiä? Onko Nokian kehitystä jarruttanut operaattorit? Hyötyikö Apple At&T:n kanssa tekemästä yksinoikeussopimuksesta jälleenmyydä iPhonea, sillä yhtä operaattoria oli helpompi taivutella ymmärtämään netin käytön tärkeys kännykällä?
 
Ottaen huomioon paljonko tällekkin palstalle on alkanut ilmestymään todella laadukkaita iPhone kuvia ammattikuvaajien toimesta taisi Vanjoki olla enemmän kuin oikeassa :D
 
Alkaahan noilla olemaan melko vaikeeta kun ei tässä enää kamalasti ihmisillä ole pointtia ostaa kompaktikameraa kun puhelimet ovat lähestulkoon samalla tasolla kuvanlaadussa. Puhelimet ovat taas aivan sairaasti kätevämpiä käyttää. Lienee varmaan kohta Nikoni ja Canoni pelkästään järkkäreitten valmistajia kun pokkareita tuskin kohta enää myydään.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom