- Liittynyt
- 10.5.2005
- Viestejä
- 3 858
No tuossa pitää muistaa, että kuka on väittänyt modeemin nopeudessa olevan yläraja ja millä perusteella. Jos jokin PC-lehti väittää tuota kymmenkunta vuotta sitten, niin sille on turha laittaa painoa. Kuitenkin 50-vuotta sitten jo Bell Labsilla huomattiin, että silica-kaapelilla voi saada häviöt luokkaan 0.1 dB/km jos käytetään 1.55 mikron aallonpituutta (en ole varma joko on päästy kaupallisesti tuolle tasolle, kun en ole alaa seurannut) ja tiedonsiirrossa teratavujen sekuntinopeuden/aallonpituus. Tyyppi tais muuten saada tuosta työstään Nobelinkin...Tästä tulee jostain syystä mieleen internet-yhteyksien kehitys. Silloin kun nopeimmat modeemit oli jotain 64kb/s oli jossain tietokone-lehdessä artikkeli, että nopeus on jo aivan käsittämätön. Kuulemma sitä nopeampaa nettiä on lähes mahdoton valmistaa koska tieto ei voi liikkua langoilla niin nopeasti tms.
Isälleni mainostettiin kovasti kun osti ensimmäisen modeemin, että tätä nopeampaa ei tule koskaan olemaan koska kuparilangoilla ei tietoa saada nopeammin ikinä liikkumaan.
Kaikkea ne keksii. Mielenkiinnolla odottelen minkälaisia taikatemppuja herrat tulee tekemään..
Sinällään tuo modeemien nopeutuminen ei ole ollut edes yllätys, vaan tarvittava fysiikka on tunnettua jo yli sadan vuoden ajan, ja tuo ennustettu jo kauan sitten.
Kameroissa vaaditaan periaatteessa kaksi asiaa (pilkunnussijat voivat lisäillä, jos haluavat)
1. Valoa ohjaava systeemi
2. Kenno/Filmi/tai joku muu tallennustapa
Jätetään tässä vaiheessa pois komposiittisilmät yms.
Yleensä valoa ohjataan siten, että se taittuu rajapinnalla, ja tämä perustuu taitekerroineroon. Mitä suurempia taitekerroineroja saadaan, sitä enemmän löytyy vapausasteita linssien suunnitteluun, ja saadaan parempi kuvanlaatu pienemmällä linssimäärällä.
Muovin pitää olla ruiskuvalettava, jotta siitä voidaan tehdä linssejä, jolloin tarjolla on taitekertoimet 1.4-1.55, mikä ei anna paljoa pelivaraa (OK, voidaan tehdä muutenkin, mutta aika eksoottisia ja hankalia tapoja, jolloin voidaan saada taitekertoimet väliltä 1.29-1.7). Eli jos tehdään halvalla muovilinssi kameraan, niin pelivaraa ei ole paljoa. Lasilla taasen on tarjolla taitekertoimet 1.35-2.6 helpostikin, jolloin voidaan tehdä pienemmällä rajapintamäärällä parempia systeemejä ja korjata esim. kromaattista aberraatiota.
Rajapintojen välissä pitää olla äärellisen verran tilaa, eivätkä linssit voi olla mielivaltaisen ohuita. Pinta-alan on oltava suuri, jotta valovoima on riittävä, ja voidaan pienentää kohinaa. Suurempi läpimitta taas kasvattaa etenemiskulmia, ellei systeemin pituus kasva mielivaltaisen paljon. Tämä taasen vaatii enemmän rajapintoja ja parempaa taittovoimakkuutta. Eli perusfysiikka, jossa käytetään linssejä, vaatii paksun ja suuren systeemin hyvää kuvanlaatua varten.
Softalla voidaa korjata vääristymiä, mutta jos fokusointi on huono tai jokainen piste fokusoituu vaikkapa viuhkaksi sen takia, että linssin kehän eri osien kautta kulkeva valo käyttäytyy AINA hieman eri tavoin, niin tuota ei enää softalla korjailla. Eli tietyt rajat tulevat tuossakin vastaan.
No, kuinka voidaan pienentää tuota systeemiä? Käyttämällä muita tapoja valon ohjaamiseen (jätetään tässä pois gravitaatiolinssit ja muut hullutukset :D )
1. Diffratiiviset elementit
- ovat pieniä
- ohuita
- tekevät voimakkaan kromaattisen dispersion.
- yleensä toimivat vain tietyllä polarisaatiolla ja pienellä kulma- ja aallonpituusalueella
2. Kuidut
- voivat ohjata valo pisteestä pisteeseen
- pystyvät kuvaamaan kohteita
3. Eksoottiset nanorakenteet, kuten metamateriaalit tai fotonikiteet
- Ei tällä hetkellä ajankohtaisia kuvaustarkoituksissa
- Voivat periaatteessa ohjata valoa lähes mielivaltaisesti.
- Yleensä toimivat vain tietyillä aallonpituuksilla
Tuossapa noita yleisimpiä reunaehtoja sille, miksi olen naureskellut väitteelle, että kännykkäkämerat syrjäyttävät järkkärit