Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Tota streamia kun katsoo tuolta Marsin pinnalta niin tuntuu ihan käsittämättömältä ajatukselta että vihdoinkin ollaan laskeuduttu (vaikkakin koneella) toisen planeetan pinnalle. Ihan sama kuinka paljon on scifi leffoja katsellut niin kyllä toi on ihan älyttömän siisti juttu.
Ystävämme neuvostoliittolaiset laskeituivat luotaimella Venukseen jo 15.12.1970. Marssissakin on ollut luotaimia jo 70-luvulta lähtien. Ei tämä nyt ihan niiiiin uusi juttu ole.
Niin ja Voyager 1 on tällä hetkellä jossain aurinkokunnan rajalla. Mutta kyllä on mun mielestä eri asia että saadaan jotain jonnekkin kuin se että saadaan vaikka tämä luotain Marsiin ja sitä pystytään ohjaamaan käsin ja se lähettää kuvaa sieltä koko ajan.
Radio rokillahan eräs naikkonen tässä keväällä selitti, että tämä tekniikka jota nyt käytetään on oikeasti keksitty jo 50v sitten. Kieltämättä jos asiaa pohtii, niin tuskin hallitukset ja armeijat paljastaa tavallisille tallaajille kaikkea keksimäänsä. Se voi hyvinkin olla, että muutama jenkki on jo gyro unessa matkalla Marssiin. Näillä on mukava spekuloida
Siis onhan Spirit ja Opportunity vaeltanu marsissa jo vuosikausia. Toinen on toiminnassa vieläkin.
On ja suuria saavutuksia nekin. Eroina aiempiin on kuitenkin se, että Curiosity on 2-3 kertaa isompi ja 5 kertaa painavampi kuin kumpikaan edellä mainituista. Tämän takia perinteinen turvatyynylaskeutuminen ei käynyt päinsä ja jouduttiin kehittämään täysin uusi systeemi, jota ei oltu ikinä ennen testattu. Spirit ja Opportunity siis hiljensivät vauhtiaan ensin laskuvarjolla, jonka jälkeen niiden ympärille laukaistiin turvatyynyt ja ne pomppivat aikanasa Marsin pinnalla laskeutumisen yhteydessä. Curiosity sen sijaan hiljensi myös vauhtiaan laskuvarjolla, mutta pari sataa metriä ennen pintaa se irroittautui laskuvarjosta ja laskeutui rakettimoottorien avulla n. 20 metrin korkeuteen, josta paikoilleen leijailemaan jäänyt lenturi laski mönkijän köyden varassa maahan, katkoi köydet ja lensi pois. Kaikki tämä tapahtui tietty täysin automaattisesti, koska siinä vaiheessa, kun Maahan saapui signaali, että luotain on saavuttanut Marsin kaasukehän ylimmän kerroksen, niin Curiosity oli jo ollut 7 minuuttia Marsin pinnalla.
Juu, ei tästä ollutkaan kysymys vaan enemmäkin kommentoin sitä, että Curiosity ei ole suinkaan ensimmäinen, eikä toinenkaan laskeutuja vieraalla planeetalla kuten joistain kommenteista voisi päätellä. Toki kehitys kehittyy ja jokainen laskeutuja on edellistä kehittyneempi - tämä on aivan luonnollista.
Porukka harvemmin ajattelee että noi suhteellisen pienet massit jota Nasa käyttää tutkimuksiinsa vievät meidän normaalinekin ihmisten teknologiaa eteenpäin aika railakkaasti.
Aiempia on esimerkiksi veden suodattimet, fiksummat palohälyttimet (ei turhia hälytyksiä), pitkän matkan puhelut, naarmuuntumattomat linssit... ohan näitä. Lääketieteessä myös monia materiaaleja mitkä ovat peräisin NASAn tarpeista ja siten niiden tutkimuksista.