Nälkä vs. kylläinen olo (samat päivittäiset kalorit)

[D.N.R.]

Tämmöistä olen viime aikoina yön pimeinä tunteina pohtinut.

Päivä 1. 3000 kcal/d
Kalorit syödään vaikka kaurapuurosta ja maitorahkasta, ei väliä kunhan ruoka on täyttävää ja pitää nälän loitolla pitkään. Olotila on kylläinen koko päivän.

Päivä 2. 3000 kcal/d
Kalorit syödään vaikkapa öljystä ja protskudrinksuista. Nälkä melkein koko päivän.

Molempina päivinä syödään säännöllisin välein, jotta energian saanti on tasaista molemmissa tapauksissa koko päivän.

Onko tuo ihan yks hailee kumpaa metodia käyttää? Kuitenkin öljyt takaa energiaa kropalle pitkäksikin aikaa. Ruoka- aineet tietenkin vain esimerkkejä, ei kukaan joka vähänkään miettii vedä koko ajan öljyä ja heraa. Tiivistetty kysymys: Onko nälän tunteesta jotain haittaa/hyötyä elimistöä ajatellen? Onko nälkä vain 'refleksi' joka on evoluution tulos?

Ketä kiinnostaa? No, minua ainakin.

 

[skuge]

vikipeedia

Nälkä on ravitsemusfysiologinen puutteen tila, jossa ihmisillä ei ole määrältään tai laadultaan riittävää ravintoa. Nälän tunne voi syntyä myös psyykkisistä syistä. Silloin ihminen voi esimerkiksi syödä kuviteltuun nälkäänsä.

Varsinainen nälkä seuraa kun ruokaa ei ole riittävästi saatavilla. Jatkuessaan nälkä johtaa aliravitsemukseen, jolloin elintoiminnot heikkenevät, ja pitkään jatkuneena se johtaa kuolemaan. Terveellä ihmisillä on melko pitkä nälän sietokyky, jota käytetään hyväksi esimerkiksi paastottaessa. Terve ihminen voi selvitä hengissä jopa 50 päivää ilman ruokaa.[1] Tunnettu esimerkki on irlantilainen Terence MacSwiney, joka ehti olla vankilassa nälkälakossa 74 päivää ennen kuin kuoli. Vedenpuutetta ihminen sietää huomattavasti heikommin.

Nälän tunteen tullessa ihmisen keho pyrkii ensisijaisesti saamaan riittävästi energiaa elintoimintoihin. Veressä oleva glukoosi on energian tärkein lähde. Suurin glukoosivarasto ihmisillä on maksassa. Aluksi elimistö alkaa käyttää lihaksia energian tuottamiseen, myöhemmin myös rasvakudos alkaa kulua energiantuotannossa.

Nälkä ja aliravitsemus on myös yksi suurimpia ihmiskunnan ongelmia. Aliravittuja ja nälkäisiä ihmisiä elää maapallolla lähes miljardi, lähinnä kehitysmaissa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Vuosittain lähes 10 miljoonaa ihmistä kuolee nälkään ja aliravitsemukseen.[2] Monet kehittyneet maat auttavat köyhiä kehitysmaita elintarvikeavun kautta torjumaan nälkää.

Ja herttainen sekä kylläinen pikkutyttö

 

[D.N.R.]

vikipeedia...

Tuo Wikipedian teksti ei varsinaisesti anna vastausta pohtiimaani kysymykseen. Teksti käsittelee nälkää, kun ravintoa EI ole tarpeeksi. Ensimmäisen viestin esimerkissä pohdin asiaa siltä kantilta, että ravintoa olisi saatavilla riittävästi. Eli takaisin ensimmäisen viestin pariin.

Hyvin liittyy tuo skugen sigu aiheeseen. Oliiviöljyä, joka on laadukasta ravintona, tarvitsee syödä määrällisesti vähän jotta saisi saman verran energiaa kuin esim, vehnäjauhosta. Laatu korvaa määrän.

 

[puuma]

Onhan se niin, että joku ruoka pitää pidempään kylläisenä kuin joku muu. Esim nestemäinen ravinto ei näläntunnetta pidä yhtä kauan poissa kuin joku täysjyväleipä ja leike, vaikka kalorimäärä ja ravintoaineiden määrä olis samat.

 

[Hulkki]

Ei kai nyt kukaan oikeasti kuvittele, että pelkästään ruoka-aineiden sisältämillä kaloreilla on merkitystä kylläisyyden/näläntunteen suhteen?

Kylläisyyden/näläntunteeseen vaikuttaa mm. ruoka-aineiden suhteellinen volyymi (esim. kasviksia saa syödä aikamoisen kipon saadakseen saman verran kaloreita kuin esim. voinokareesta), kuitupitoisuus, rasvapitoisuus, glykeeminen indeksi ja glykeeminen kuorma, proteiinin määrä, jne.

 

[KSENA]

mä en nyt juuri jaksa ettiä liikuntaravitsemus -kirjaa tähän, mutta siinä puhuttiin ainakin, että nälkä dieetillä on huono juttu. Että kuitupitoiset ja muut nälkää loitolla pitävät ruuat on parempia, en sitten muista että miksi

 

[Darvi]

Hulkki
Viittasit ilmeisesti tuohon Wikipedian artikkeliin. Kysyjä näyttää ainakin olevan perillä siitä, että kalorit eivät yksin selitä nälkää. Siitähän tässä oli kyse, että onko itse tunteella merkitystä, kun kuitenkin kaikki ravintoaineet saataisiin.

D.N.R
Joitko riittävästi tuossa öljy/proteiinidrikki-dieetissä? Entä niiden kuitujen saanti? Söitkö kasviksia?

 

[D.N.R.]

Joitko riittävästi tuossa öljy/proteiinidrikki-dieetissä? Entä niiden kuitujen saanti? Söitkö kasviksia?

En ole koskaan kokeillut vetää mitään tuollaista diettiä. Toki kyllähän noitakin päiviä elämänkaareeni mahtuu. Yleisesti ottaen olen todella huono juomaan mitään nestettä, mutta tällä nyt ei varsinaisesti ole tekemistä threadin kannalta.

Lähinnä kysymykset aihetta koskien liittyvät seuraaviin asioihin.

- Jos elimistö saa tarpeeksi ravintoa (tarpeeksi kaloreita, joskin ruoan määrä kilogrammoina pysyy pienenä), mutta silti on nälkä, koittaako elimistö varastoida ravintoa tavallista enemmän rasvaksi?

- Saako näläntunne elimistön hyödyntämään tehokaammin ravintoa, kuin normaalilla syönnillä?

- Onko lihaksille enemmän hallaa, kun on nälkä vaikka on syönyt kalorien mukaan tarpeeksi?

Hulkki tossa latelikin itsestäänselvyyksiä kaloreiden ja ruoan määrän suhteen. Mä nyt haen vastausta noihin ylläoleviin, utopistisiin kysymyksiin.

PS. Ekasta postista saa viestiketjun jujun. Tällä hetkelle KSENA on ollut lähimpänä. Kaiva vaan se kirja niin saadaan varmistus!

-edit

mä en nyt juuri jaksa ettiä liikuntaravitsemus -kirjaa tähän, mutta siinä puhuttiin ainakin, että nälkä dieetillä on huono juttu. Että kuitupitoiset ja muut nälkää loitolla pitävät ruuat on parempia, en sitten muista että miksi

No yksi syy miksi kuidut sun on hyviä dieetillä on se, että dieetti on helpompi henkisesti vetää läpi.

-edit2 Kylläpä tulee kirjootusvirheitä! Ekassa viestissäkin on monia.

 

[KSENA]

Tutkin kirjaa, mutta ei nyt vielä ainakaan iskenyt silmille + katsoin luettelosta nälkä, mutta ei löytynyt. Jano kyllä löyty...

 

[Vääntäjä]

Täällä näyttää löytyvän asiasta tutkittua tietoa.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2004/T2234.pdf

 

[setae]

Ei kai nyt kukaan oikeasti kuvittele, että pelkästään ruoka-aineiden sisältämillä kaloreilla on merkitystä kylläisyyden/näläntunteen suhteen?

Miesmallit kuuleman mukaan (yksi kaveri aikoinaan moisena toimi) syövät mm. nenäliinoja kuvauksia edeltävinä päivinä, koska tämä ohut sellurätti paisuu vatsassa suureksi möhkäleeksi ja vie näin ollen näläntunnetta. Tuskin nenäliinassa hirveästi kaloreita on

 

[proileri]

Mielenkiintoinen kysymys tässä on että miten elimistö tarkalleen ottaen sitten aistii sen ruoka/energiavajeen.

Jonkin verran on liene tekemistä ihan fyysisellä tekijällä; onko vatsassa ruokaa vai onko vatsa tyhjä. Proteiinipirtelöt sun muut hujahtavat nopeammin läpi, koska ravinto on valmiiksi pitkälti nestemäistä ja tarvii vähemmän pilkkomista. Veden juomisesta dieetillä puhutaan paljon, yksi peruste on että "pitää näläntunnetta loitolla" - ilmeisesti tämä johtuu juuri vatsalaukussa olevasta painosta. Eli puhtaasti fyysiseltä kannalta kuiturikas ja muu hidas ja vähäkalorinen ravinto pitäisi mielestäni näläntunnetta loitolla ja ehkäisisi säästöliekkisignaaleita.

Toinen tekijä on sitten kemiallinen, eli miten verenkiertoon ja elimistöön imeytyvä energianlähde muuttaa signaaleja elimistössä. Jos pirtelö imeytyy nopeasti niin luulisin että se myös aiheuttaa piikin joka myös sitten tasaantuu nopeammin ja käynnistää nälkäsignaloinnin pikaisemmin. Sulattamista vaativassa ruoassa ravintoa irtoaa hitaammin, ja se pitää biokemiallisen vasteen tasaisempana. Olettaisin siis myös että kemialliselta kannalta on parempi kun syö tasaisemmin imeytyvää ravintoa dieetillä.

Psykologiselta kannalta myös on toki mukavampi syödä enemmän, joka taas edistänee positiivisia tuntemuksia dieetistään. Eli olettaisin että on kaikin puolin fiksumpaa dieetillä syödä täyttävämpää ruokaa, mikäli kalorit pysyvät suunnilleen samoissa.