Muistaminen: Muistipalatsit, muistiketjut ym. tekniikat

[Masterpiece]

Olen tässä jonkin aikaa harjoitellut erilaisia muistitekniikoita, ja löysin yhden aivan järjettömän hyvän tekniikan, muistipalatsin. Onko kukaan tietoinen? Itse käytin sitä nyt kahteen yliopiston tentiin, ja toisesta tuli tulokseksi 5, ja toisen tuloksia vielä odotellaan, mutta todella hyvin meni sekin. Lyhyessä ajassa oppii asioita tarkasti, ja muistaa niitä pitkän aikaa. Eli muistipalatsi on lyhyesti sitä, että otetaan jokin tuttu ympäristö - vaikkapa oma koti - ja käytetään ihmisen parasta aistia (eli näköaistia) hyväksi muistamisessa. Mielessämme kävellään siinä tutussa ympäristössä ja sijoitetaan eri paikkoihin kuvallisia vihjeitä tekstistä, jota haluamme muistaa. Jos haluamme muistaa esimerkiksi, että Sokrates kuoli, koska hän joi myrkkymaljan, niin sijoitamme mielessämme jonkin maljan vaikkapa keittiömme pöydälle. Sitten kun myöhemmin meidän pitää muistaa tuo asia, niin kävelemme mielessämme kotonamme ja "näemme" mitä kaikkea olemme sijoittaneet mihinkin, ja näin saamme vihjeitä siitä, mistä on kysymys.

Aikaisemmin käytin Derren Brownin innoittamana ketjutustyyliä. Eli jos meillä on lista, niin jokainen sana siitä listasta liitetään jotenkin siihen seuraavaan sanaan. Tässä oli kuitenkin se ongelma, että jos unohti yhdenkin sanan, niin koko ketju katkesi ja loputkin sanat jäi unholaan. Siksi vaihdoin muistipalatsiin. Muistaakseni muistipalatsi-tekniikkaa on kritisoitu siitä, että siinä ei oikeasti sisäistetä oppimaansa, ja sen voi unohtaa, mutta näinhän voi käydä myös normaalissa opetuksessa. Muistipalatsissa pitää vierailla silloin tällöin, jotta asiat pysyvät mielessä. Omasta mielestäni paras tapa on kirjoittaa ylös lista sanoista, jotka toimivat vihjeenä asian muistamiselle, ja sijainnin, jossa tuota sanaa edustava kuva on.

Eli onko Pakkislaisissa muita muistitekniikoiden käyttäjiä, ja jos on, niin millaisia tekniikoita olette käyttäneet ja mitkä olette havainneet hyviksi?

 

[pyssy]

Olen tässä jonkin aikaa harjoitellut erilaisia muistitekniikoita, ja löysin yhden aivan järjettömän hyvän tekniikan, muistipalatsin. Onko kukaan tietoinen? Itse käytin sitä nyt kahteen yliopiston tentiin, ja toisesta tuli tulokseksi 5, ja toisen tuloksia vielä odotellaan, mutta todella hyvin meni sekin. Lyhyessä ajassa oppii asioita tarkasti, ja muistaa niitä pitkän aikaa. Eli muistipalatsi on lyhyesti sitä, että otetaan jokin tuttu ympäristö - vaikkapa oma koti - ja käytetään ihmisen parasta aistia (eli näköaistia) hyväksi muistamisessa. Mielessämme kävellään siinä tutussa ympäristössä ja sijoitetaan eri paikkoihin kuvallisia vihjeitä tekstistä, jota haluamme muistaa. Jos haluamme muistaa esimerkiksi, että Sokrates kuoli, koska hän joi myrkkymaljan, niin sijoitamme mielessämme jonkin maljan vaikkapa keittiömme pöydälle. Sitten kun myöhemmin meidän pitää muistaa tuo asia, niin kävelemme mielessämme kotonamme ja "näemme" mitä kaikkea olemme sijoittaneet mihinkin, ja näin saamme vihjeitä siitä, mistä on kysymys.

Aikaisemmin käytin Derren Brownin innoittamana ketjutustyyliä. Eli jos meillä on lista, niin jokainen sana siitä listasta liitetään jotenkin siihen seuraavaan sanaan. Tässä oli kuitenkin se ongelma, että jos unohti yhdenkin sanan, niin koko ketju katkesi ja loputkin sanat jäi unholaan. Siksi vaihdoin muistipalatsiin. Muistaakseni muistipalatsi-tekniikkaa on kritisoitu siitä, että siinä ei oikeasti sisäistetä oppimaansa, ja sen voi unohtaa, mutta näinhän voi käydä myös normaalissa opetuksessa. Muistipalatsissa pitää vierailla silloin tällöin, jotta asiat pysyvät mielessä. Omasta mielestäni paras tapa on kirjoittaa ylös lista sanoista, jotka toimivat vihjeenä asian muistamiselle, ja sijainnin, jossa tuota sanaa edustava kuva on.

Eli onko Pakkislaisissa muita muistitekniikoiden käyttäjiä, ja jos on, niin millaisia tekniikoita olette käyttäneet ja mitkä olette havainneet hyviksi?

Hyvä aloitus,

Juuri tässä asiaa itse sivusin. Kuulun niihin "siunattuihin" joilla on näkömuisti. Kuvat, numerot ja myös nippelitieto yms jäävät verkkokalvolle ja sitä kautta talletetaan aivoihin, josta ne voi palata hakemaan. Eli tavallaan käytän juurikin "muistipalatsia", jos haluan jotakin vaativampaa opetella. Joskus ollaan friikiksikin syytetty, kun eihän tuollaista kukaan voi muistaa. Postikoodit on mukava pilkkoa osiiin ja käydä sitten postista hakemassa paketti ulkomuistista luetellulla numerosarjalla. Tekee kivan säväyksen postin tätiin.

Mutta vastaus kysymykseesi. Muun muassa sekoitetun 52 kortin pakan opettelee helposti, noin vartissa ulkoa. Käyttämällä kulkureittiä tai toistomuistamista = 1, 12, 123, 1234, 12345, 123456, 1234567 --->1-52. Vaihdat sitten vain numeron paikalle muistettavan kohteen, tässä tapauksessa pelikortin.

 

[Vindicatif]

En tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta itte muistan vitamiinit näin. "läskit on katellisia läskeille" = K,A,D,E rasvaliukosia ja BBC uutisoi jälleen vesipulasta B ja C vitamiinit vesiliukosia.

 

[pyssy]

En tiedä kuuluuko tämä tänne, mutta itte muistan vitamiinit näin. "läskit on katellisia läskeille" = K,A,D,E rasvaliukosia ja BBC uutisoi jälleen vesipulasta B ja C vitamiinit vesiliukosia.

Juurikin tälläistä saatan itse myös käyttää...Valmiiksi tehtyjä muistikoodeja perheenjäsemistä jne. Jotka sitten muutan vaikkapa numeroiksi, kun pitää opetella jotakin pitkiä numerosarjoja tai jotakin...Vaikkapa legendaariset väli-ilmansuunnat.Joita oli aina vaikea muistaa, ennenkuin--->.. KOLOKALU(oikeavasen alas, oikeavasen ylös) Ko, Ka, Lo, Lu

 

[Masterpiece]

Kaikkein vaikeintahan muistipalatsin käytössä on keksiä sanoille niitä vastaavat kuvat. Jokainen onnistuu sijoittamaan yksinkertaisia substantiiveja ympäri sitä omaa mielikuvituspalatsiaan, mutta sitten kun mennään käsitteisiin ja vähän abstraktimpiin asioihin, niin enää ei olekaan niin helppoa. Sitten vaan pitää ilmeisesti keksiä jokin yhteys niiden sanojen kanssa. Kaikkein eniten tuossa kuluu aikaa juurikin oikeanlaisten mielikuvien löytämiseen ja niiden olennaisten sanojen havaitsemiseen, joiden kautta sitten pystytään jäsentämään kaikki pikkutarkatkin asiat. Mutta palkitsevaa tuo kyllä on.

Voi pojat, jos olisin löytänyt tämän muistitekniikan joskus lukiossa. Olisi saattanut tulla pikkuisen parempi keskiarvo, kuin mitä sitten loppujen lopuksi tuli. Suhteellisen pienellä vaivalla hyviä tuloksia.

 

[Ranger]

Muistamisesta ja muistitekniikoista kiinnostuneille suosittelen tätä kirjaa

Moonwalking with Einstein - Wikipedia, the free encyclopedia

Löytyy myös suomennettuna.

 

[Mattih3]

Herää vain kysymys, että miksi nykyään mobiilin internetin ja wikipedian aikakaudella kenenkään pitäisi muistaa mitään nippelitietoa, kuten Sokrateen kuolintapoja. Jos sitä tietoa tarvitsee usein niin sen oppii muistamaan ihan itsestään, jos ei niin sen voi tarvittaessa tarkistaa jostain.

Minkä alan tentit yliopistossa ovat sellaisia että oleellisin arvosanaan vaikuttava kyky on asioiden ulkoaopettelu?

 

[Jabbar]

Nykyään yliopiston tenteissä todennäköisesti syödään suffelia ja katsotaan asiat wikipediasta, mutta niinkin muinaisessa menneisyydessä kuin 2000-luvulla esimerkiksi historian kirjatentit pohjautuivat hyvin pitkälle tentittävän opuksen asioiden ulkoa osaamiseen. Varsinkin yksi professori hylkäsi armotta jos yritti soveltaa yleistä/aikaisempaa tietoa asiasta - piti vastata juuri miten asia oli esitetty siinä nimenomaisessa teoksessa. Jokseenkin hyödytöntä, mutta olin nuori ja tarvitsin opintoviikkoja/-pisteitä.

edit: Aristoteleen, Platonin ja Sokrateen järjestyksen muistaa kylpylästä eli spa. Omaa matskua, saa käyttää

 

[Stinson]

[video=youtube_share;bxTu22egtCU]http://youtu.be/bxTu22egtCU[/video]

Tuossa tuosta linkityksestä ja muistipalatsista ainakin. Ihan kivoja temppuja, mutta niinku sanottu, harvemmin ehkä nykyään tarvii opetella asioita ulkoa niin menettää vähän merkitystään.

 

[Bulkviikinki]

Mulla on tosi huono muisti ja peruskoulussa kerran tein niin, että merkkasin mielestäni tärkeät kohdat ja äänitin ne c-kasetille ja eiku nauha pyörimään ja sai puuhata mitä puuhasi siinä samalla kuunnellen ja 10 pamahti.

 

[Masterpiece]

Herää vain kysymys, että miksi nykyään mobiilin internetin ja wikipedian aikakaudella kenenkään pitäisi muistaa mitään nippelitietoa, kuten Sokrateen kuolintapoja. Jos sitä tietoa tarvitsee usein niin sen oppii muistamaan ihan itsestään, jos ei niin sen voi tarvittaessa tarkistaa jostain.

Minkä alan tentit yliopistossa ovat sellaisia että oleellisin arvosanaan vaikuttava kyky on asioiden ulkoaopettelu?

Niin no, eikai mitään tarvitse koskaan opetellakaan ulkoa, kun aina voi asiat katsoa Wikipediasta . Käsittääkseni koulussa kuitenkin tenteissä tarvitsee jotakin muistaakkin, ja kysymys on nyt siitä, että mikä on paras tapa muistaa niitä asioita. Se on sitten ihan eri asia jos ei kiinnosta ja se ykkönen kurssin suoritusnumeroksi riittää. Itse tykkään ajatella niin, että oma ymmärtämiseni tenttialueesta heijastuu siihen numeroon, ja haluan mahdollisimman hyvän numeron toki siihen paperiin saada.

Eikä tässä ole kysymys ulkoa opettelusta siinä mielessä, mitä Jabbar sanoi. Kyse on siitä, että yksinkertaisten vihjeiden kautta muistetaan iso määrä asioita, joiden muistaminen muuten olisi tuskallista. Kuten sanoin, tentteihin yleensä tarvitsisi muistaa jotakin, ja jokin kätevä vihje voi aiheuttaa ketjureaktion, jolloin siitä aiheesta opitut asiat tulevat mieleen ja ne voi suoltaa siihen tenttipaperille/tietokoneruudulle.

Sokrateen kuoleman otin nyt vain esimerkiksi siitä miten muistipalatsi toimii.

 

[Mattih3]

Laadukas yliopistotason opetus olisi kuitenkin mielestäni enemmän asioiden ymmärtämiseen ja asiakokonaisuuksien hahmottamiseen keskittyvää, kuin yksittäisten tietojen ulkoaopettelemiseen. Ja vastaavasti tenteissä menestyäkseen pitäisi sitten osoittaa tätä ymmärrystä ja kokonaisuuksien hahmottamista, eikä yksittäisten tietoyksiköiden mieleenpainamista. Valitettavasti näin ei toki aina ole.

Ihan vakavissani kyllä olen sitä mieltä että hyvin harvassa on ne asiat mitkä pitää ihan opettelemalla opetella ulkoa. Jos jotain tietoa työssään usein tarvitsee, niin kyllähän sen muistaa jo sitä kautta. Ja tietoa on maailmassa niin valtavasti että on aika merkityksetöntä yrittää painaa sitä päähänsä suuria määriä ihan vain tiedon itsensä vuoksi. Edelleen se kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioiden ja yhteyksien ymmärtäminen on huomattavasti hedelmällisempää.

Mutta toki jos kokee tämän muistamisen opettelun vaikkapa mukavana harrastuksena niin mikäs siinä. Voi sitä aikaansa varmasti huonomminkin käyttää.

 

[MasSimo]

Tohon yliopistoissa nippelitietojen kyselyyn: Kuulemma joskus Helsingin yliopistossa oli oikeustieteellisen pääsykokeeseen printattu sivu pääsykoekirjasta, sanoja vaan otettu välistä pois, ne piti sitten täyttää niin kuin ne kirjassa olivat.

Tämä sitten vain kuullun perusteella kerrottua, voi olla ihan legendaakin juuri tämä kyseinen tapaus. Mutta kyllä siellä todellakin testataan joissain tenteissä ja pääsykokeissa sitä kuka muistaa tiettyjä asioita parhaiten.

 

[Bulkviikinki]

Kouluissa liikaa painotetaan muistamiseen, mutta entäs älyäminen?! Mun mielestä on väärin että esim. jonkun muisti ÄO on 100 ja looginen 150 ja toisen muisti 150 ja looginen 100 niin tämä parempi muistinen pääsee kouluun hyvän muistin takia, mutta ensimmäinen ei pääse ku ei muista john F Kennedyn kengän numeroa :(

 

[Predah]

Kouluissa liikaa painotetaan muistamiseen, mutta entäs älyäminen?! Mun mielestä on väärin että esim. jonkun muisti ÄO on 100 ja looginen 150 ja toisen muisti 150 ja looginen 100 niin tämä parempi muistinen pääsee kouluun hyvän muistin takia, mutta ensimmäinen ei pääse ku ei muista john F Kennedyn kengän numeroa :(

harvoin se vaan tosimaailmassa noin menee. Jos on huono muisti, mutta älyä ymmärtämään helpolla asioita, niin keksii kyllä keinot pärjätä. Jos taas on hyvä muisti niin pääsee vähän helpommalla, joka kompensoi sitä tajuamisen puutetta. Jos ei ole vahvuuksia niin sitten ei auta mitään :D.

Itsellä susipaska muisti. Kauppakorkeesta kandi alkaa oleen paketissa. Ne tentit, joissa pitää opetella sanatarkkoja fraaseja ulkoa menee todella huonosti, mutta esimerkiksi kansantalouden vaativammatkin kurssit on olleet tosi iisejä, kun riittää että ymmärtää tietyn pointin.

Tiettyä ulkoaopettelua tullee opinahjoissa olemaan aina. Ei se välttämättä hyödytä opetella just sitä tiettyä sananpartta ulkoa, mutta kokonaisuutena kaikki mitä koulussa käy kummasti vaan vie eteenpäin. Ensimmäisenä kauppisvuotena musta tuntui että koulu on ihan turhaa paskaa kun kurssit on vaan ulkoaopettelua. Kolmantena vuonna tuntuu about samalta (:D) mutta huomaa kuinka helvetisti kaikessa sitä onkaan kehittynyt ihan hetkessä.

(välillä tosin tuntuu myös, että kurssit ja opintopisteet vilisee silmissä ja siinäkin on oma hommansa, että edes muistaa tietyn kurssin nimen, joka tuli viime periodissa käytyä :D)

 

[Bulkviikinki]

harvoin se vaan tosimaailmassa noin menee. Jos on huono muisti, mutta älyä ymmärtämään helpolla asioita, niin keksii kyllä keinot pärjätä. Jos taas on hyvä muisti niin pääsee vähän helpommalla, joka kompensoi sitä tajuamisen puutetta. Jos ei ole vahvuuksia niin sitten ei auta mitään :D.

Itsellä susipaska muisti. Kauppakorkeesta kandi alkaa oleen paketissa. Ne tentit, joissa pitää opetella sanatarkkoja fraaseja ulkoa menee todella huonosti, mutta esimerkiksi kansantalouden vaativammatkin kurssit on olleet tosi iisejä, kun riittää että ymmärtää tietyn pointin.

Tiettyä ulkoaopettelua tullee opinahjoissa olemaan aina. Ei se välttämättä hyödytä opetella just sitä tiettyä sananpartta ulkoa, mutta kokonaisuutena kaikki mitä koulussa käy kummasti vaan vie eteenpäin. Ensimmäisenä kauppisvuotena musta tuntui että koulu on ihan turhaa paskaa kun kurssit on vaan ulkoaopettelua. Kolmantena vuonna tuntuu about samalta (:D) mutta huomaa kuinka helvetisti kaikessa sitä onkaan kehittynyt ihan hetkessä.

(välillä tosin tuntuu myös, että kurssit ja opintopisteet vilisee silmissä ja siinäkin on oma hommansa, että edes muistaa tietyn kurssin nimen, joka tuli viime periodissa käytyä :D)

Vedin vähän yli korostaen tota vertailua ja onhan se niin, että huonomuistinen pärjää ainakin jos kiinnostaa aiheet. Itsellä ei ollut peruskoulun keskiarvo ku 7,5 mutta myöhemmin kauppiksessa jossa en lukenut ollenkaan, huonoin tentti numero oli 3+ joka tuli äidinkielestä. Peruskoulussa tuntu kaikki pakko pullalta ja kauppiksessa kiinnosti koulu.

 

[Masterpiece]

Laadukas yliopistotason opetus olisi kuitenkin mielestäni enemmän asioiden ymmärtämiseen ja asiakokonaisuuksien hahmottamiseen keskittyvää, kuin yksittäisten tietojen ulkoaopettelemiseen. Ja vastaavasti tenteissä menestyäkseen pitäisi sitten osoittaa tätä ymmärrystä ja kokonaisuuksien hahmottamista, eikä yksittäisten tietoyksiköiden mieleenpainamista. Valitettavasti näin ei toki aina ole.

Ihan vakavissani kyllä olen sitä mieltä että hyvin harvassa on ne asiat mitkä pitää ihan opettelemalla opetella ulkoa. Jos jotain tietoa työssään usein tarvitsee, niin kyllähän sen muistaa jo sitä kautta. Ja tietoa on maailmassa niin valtavasti että on aika merkityksetöntä yrittää painaa sitä päähänsä suuria määriä ihan vain tiedon itsensä vuoksi. Edelleen se kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioiden ja yhteyksien ymmärtäminen on huomattavasti hedelmällisempää.

Mutta toki jos kokee tämän muistamisen opettelun vaikkapa mukavana harrastuksena niin mikäs siinä. Voi sitä aikaansa varmasti huonomminkin käyttää.

Olen ihan samaa mieltä. Kuten sanoin, tässä ei ole kyse siitä, että opetellaan kirjasta/vastaavasta jotkin lauseet ulkoa, vaan kyse on isojen kokonaisuuksien muistamisesta hyvin yksinkertaisella tavalla. Jotta me voitaisiin alkaa soveltamaan jotain oppimaamme esim. tentissä, niin mielestäni meillä täytyy silti olla jotakin avainkohtia siitä tietopaketista hallussamme, jotta tämä soveltaminen onnistuu. Jos en tiedä mitä avainkohtia esimerkiksi reliabilismiin liittyy (tämä on aihe, joka tällä hetkellä on itselleni ajankohtainen tulevan tentin kannalta), niin sitä on paha lähteä soveltamaan yhtään mihinkään päin, jos ei muista niitä tärkeitä asioita, jotka tuohon aiheeseen liittyy. Jos muistissani on vihjeitä esimerkiksi indikaatioreliabilismista (muistipalatsissani tätä kuvastaa mielikuva intiaanista), prosessireliabilismista (tietokone), lokaalista ja globaalista reliabilismista (Suomen kartta ja maapallo), niin näiden vihjeiden avulla muistan, että mistä asioista kannattaa siellä tentissä kirjoittaa laajemmin ja silloin kykenen soveltamaan sitä oppimaani muuta asiaa, mitä noihin liittyen tulee mieleen. Jos sinne mieleen pultapahtaa jotakin nippelitietoa oleellisen lisäksi, niin se on silloin vain bonusta, mutta ei itsetarkoitus muistaa niitä.

Eli haluan nyt vielä täsmentää, että kyseessä ei ole ulkoaopettelu siinä mielessä, että opeteltaisiin lauseita ulkoa. Kyse on kokonaisuuteen liittyvien tiettyjen avainkohtien muistamisesta, ja sen kokonaisuuden muistamisen helpottamisesta. Avainkohtien muistaminen helpottaa sitä soveltamista, josta puhuitkin. Soveltaminen kuitenkin vaatii sen, että tietää niitä avainkohtia, koska ei siitä tentistä saa hyvää arvosanaa, jos vain satuilee jotakin ja tavallaan yrittää "soveltaa", vaikka oikeasti ei tiedä asiasta mitään, kun ei muista mitä on tullut luettua.

Työelämä on toki eri asia, sen ymmärrän. En nyt yhtäkkiä keksi mitään tilannetta, jossa joitakin asioita työelämässä pitäisi muistaa ulkoa ilman, että saa tarkistaa kirjasta tai netistä. Kuitenkin, tuossa ensimmäisessä postauksessani olevassa videossa tuo kaveri käyttää muistitekniikkaa puheensa muistamisessa. Vastaavasti joku voisi käyttää samaa tekniikkaa jossakin toisessa tilanteessa, jossa asioiden sujuva muistaminen olisi käytännöllisempää, kuin papereiden kanssa pläräily, esimerkiksi juurikin jossakin puheessa. Ei sen tarvitse välttämättä liittyä työelämään mitenkään, sehän voi olla vaikka bestmanin puhe häätilaisuudessa.

Edit. Ai niin, etiikan luennoitsija painotti sitä, että tentissä jokaiselle kysytylle eettiselle suuntaukselle pitäisi muistaa myös joku sen suuntauksen edustaja, jotta voisi saada tentistä täydet pisteen. Tässäkin tapauksessa tällaisella nippelitiedolla ja sen muistamisella oli oikeasti merkitystä. Se on tietysti eri asia, että onko tuossa mitään järkeä vaatia tuollaista :D. Valitettavasti pelisäännöt laati luennoitsija, en minä, ja niiden mukaan on silloin sitten mentävä.

 

[stocker]

Mulla on jonkinasteinen näkömuisti. Esimerkiksi tenttiin lukiessa saattaa jäädä mieleen, että jokin asia mainittiin kirjassa oikeanpuoleisella sivulla olevan kuvan alapuolella, ja tämä voi joskus helpottaa asian mieleen palauttamista tenttitilanteessa. Mutta välttämättä en kuitenkaan muista puoli tuntia aiemmin treffatun tytön silmien väriä, vaikka olisin asian tsekannutkin :D

Hyvä avaruudellinen hahmotuskyky näkömuistiin yhdistettynä vaikuttaa varmaan myös siihen, että mulla on aika hyvä ns. "karttamuisti". En keksinyt parempaakaan termiä, mutta tarkoitan esimerkiksi sitä, että mun on helppo muistaa, mihin päin isoa parkkipaikkaa jätin autoni. Tai että karttaa/GoogleMapsia kerran vilkaistuani muistan hyvin esim. reitin vuokramökille tai kimppakyytiläisen ilmoittamaan osoitteeseen.

Sitten vielä kun näitä oppisi tietoisesti hyödyntämään vaikkapa pääsykokeisiin lukiessa... Tuota muistipalatsia voisi kyllä kokeilla, jäisikö fysiikan ja kemian laskut sen avulla paremmin mieleen.

 

[Max131]

Ihan vakavissani kyllä olen sitä mieltä että hyvin harvassa on ne asiat mitkä pitää ihan opettelemalla opetella ulkoa.

No jos puhutaan edelleen koulutuksesta, niin helppo esimerkki tällaisesta asiasta on kielten opiskelu. Se on luonteeltaan aika lähellä ulkoaopettelua.

Asia on siinä mielessä vähän kaksipiippuinen, että ulkoaopettelu on huono asia, jos se johtaa pinnalliseen ja sirpaleiseen oppimiseen, ja estää laajempaa kokonaisuuksien hahmottamista ja syvempää ymmärrystä. Ulkoaopettelu on huono oppimistyyli. Mikäli taas jonkun muistikapasiteetti mahdollistaa helpon ulkoaopettelun, niin ei kai siinä mitään kovin huonoa ole. Kyllä kai hyvästä muistista on myös ihan ilmeistä hyötyä erilaisissa ongelmanratkaisutehtävissä, joten en minä oman muistin harjoittemisessakaan mitään typerää näe.

Hyvä oppiminen on sitten eri asia, ja hyvin laaja kokonaisuus, mutta yhden suositun käsityksen mukaan tietoa rakennetaan ja prosessoidaan omien käsitysten pohjalta, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa jne., ja se tähtää juuri laajan ja syvän ymmärryksen hankkimista opetettavasta aiheesta. Olennaista on opiskelijan aktiivinen oma toiminta, useiden näkökulmien käsittely, tiedon ja sen käyttöyhteyden kytkeminen jne. Opetuksen näkökulmasta menetelmiä tähän ovat mm. kaikenlaiset analyysitehtävät, joissa opiskelija joutuu itse prosessoimaan tietoa ja käsityksiään aiheesta sen sijaan, että opiskelija oletettaisiin vaan passiiviseksi tiedon vastaanottajaksi. Tällaisessa tyylissä arvioinnitkaan ei perustu pelkästään opiskelijan kykyyn toistaa annettuja asioita (perinteinen luennot + tentti), vaan siihen, mitä opiskelija itse saa työstettyä annetun materiaalin pohjalta.

Esimerkiksi meillä (JKL kauppakorkea) opetus on muuttunut merkittävästi lähemmäksi jälkimmäistä tyyliä, ja kurssien suorituskäytännöt pitävät runsaasti sisällään kaikenlaista kirjoittelua, analyysejä, aitoa ongelmanratkaisua simuloivaa tehtävää sun muuta. Ongelmana noissa on toki se, että miten niistä saa tarpeeksi haastavia ja mielekkäitä, mutta tämä on taas ihan toinen juttu.

 

[Bulkviikinki]

Olen ihan samaa mieltä. Kuten sanoin, tässä ei ole kyse siitä, että opetellaan kirjasta/vastaavasta jotkin lauseet ulkoa, vaan kyse on isojen kokonaisuuksien muistamisesta hyvin yksinkertaisella tavalla. Jotta me voitaisiin alkaa soveltamaan jotain oppimaamme esim. tentissä, niin mielestäni meillä täytyy silti olla jotakin avainkohtia siitä tietopaketista hallussamme, jotta tämä soveltaminen onnistuu. Jos en tiedä mitä avainkohtia esimerkiksi reliabilismiin liittyy (tämä on aihe, joka tällä hetkellä on itselleni ajankohtainen tulevan tentin kannalta), niin sitä on paha lähteä soveltamaan yhtään mihinkään päin, jos ei muista niitä tärkeitä asioita, jotka tuohon aiheeseen liittyy. Jos muistissani on vihjeitä esimerkiksi indikaatioreliabilismista (muistipalatsissani tätä kuvastaa mielikuva intiaanista), prosessireliabilismista (tietokone), lokaalista ja globaalista reliabilismista (Suomen kartta ja maapallo), niin näiden vihjeiden avulla muistan, että mistä asioista kannattaa siellä tentissä kirjoittaa laajemmin ja silloin kykenen soveltamaan sitä oppimaani muuta asiaa, mitä noihin liittyen tulee mieleen. Jos sinne mieleen pultapahtaa jotakin nippelitietoa oleellisen lisäksi, niin se on silloin vain bonusta, mutta ei itsetarkoitus muistaa niitä.

Eli haluan nyt vielä täsmentää, että kyseessä ei ole ulkoaopettelu siinä mielessä, että opeteltaisiin lauseita ulkoa. Kyse on kokonaisuuteen liittyvien tiettyjen avainkohtien muistamisesta, ja sen kokonaisuuden muistamisen helpottamisesta. Avainkohtien muistaminen helpottaa sitä soveltamista, josta puhuitkin. Soveltaminen kuitenkin vaatii sen, että tietää niitä avainkohtia, koska ei siitä tentistä saa hyvää arvosanaa, jos vain satuilee jotakin ja tavallaan yrittää "soveltaa", vaikka oikeasti ei tiedä asiasta mitään, kun ei muista mitä on tullut luettua.

Työelämä on toki eri asia, sen ymmärrän. En nyt yhtäkkiä keksi mitään tilannetta, jossa joitakin asioita työelämässä pitäisi muistaa ulkoa ilman, että saa tarkistaa kirjasta tai netistä. Kuitenkin, tuossa ensimmäisessä postauksessani olevassa videossa tuo kaveri käyttää muistitekniikkaa puheensa muistamisessa. Vastaavasti joku voisi käyttää samaa tekniikkaa jossakin toisessa tilanteessa, jossa asioiden sujuva muistaminen olisi käytännöllisempää, kuin papereiden kanssa pläräily, esimerkiksi juurikin jossakin puheessa. Ei sen tarvitse välttämättä liittyä työelämään mitenkään, sehän voi olla vaikka bestmanin puhe häätilaisuudessa.

Edit. Ai niin, etiikan luennoitsija painotti sitä, että tentissä jokaiselle kysytylle eettiselle suuntaukselle pitäisi muistaa myös joku sen suuntauksen edustaja, jotta voisi saada tentistä täydet pisteen. Tässäkin tapauksessa tällaisella nippelitiedolla ja sen muistamisella oli oikeasti merkitystä. Se on tietysti eri asia, että onko tuossa mitään järkeä vaatia tuollaista :D. Valitettavasti pelisäännöt laati luennoitsija, en minä, ja niiden mukaan on silloin sitten mentävä.

Asianajajan täytyy oikeuden käynnissä muistaa pykäliä ja ennakko tapauksia...