Motivaatiota ja itseinhoa

[F.G.Superman]

-Hyvä olo treenin jälkeen
-Kun näkee huonokuntoista porukkaa ympärillä. Ei halua päätyä samaan

 

[Scorn]

Pillu

 

[zekip]

Itselläni ainakin kehittyminen toimii parhaana motivaatiolähteenä. Tyyliin maanantaisin odotan koko päivän, että pääsen vetämään penkissä vähän paremmin kuin aikaisemmin. Torstaina sama maven/leukojen kanssa. Pe sama kyykyn kanssa jne. Eli tulee päivän mittaan psyykattua itseä, että "tänään vedän lujaa!!" "tänään tulee hyvä sarja!" ja oikein odottelen töiden loppumista, että pääsee salille. Motivaatio-ongelmia ilmenee ainoastaan kun on loukkaantuneena tai pysty tekemään hyvällä vireällä fiiliksellä (mkl. krapula joskus:S)

Peilikuvan paraneminen tietty tuo sellaista yleistä motivaatiota myös. Myös youtubesta tulee katseltua motivaatiopätkiä tietty, mutta ehkä enemmänkin sellaisia tyyliin Nyyssölän blogissa joku uusi liike mistä innostun. Voi olla yksinkertainenkin, esim. viimeksi uusi vatsalihasliike jolla korvaan vanhan, joka aiheutti hieman selkäkipuja.

Jotenkin kuluu työpäivätkin pidemmin ku ajattelee et illalla salille .

 

[Pod]

muscle factory - YouTube tuosta!

 

[Kotilo]

Töissä tulee aika paljon luettua treenijuttuja ja kateltua treenivideoita. Näitten ja edellisten treenien pohjalta tuleekin sitten aina ideoita miten muokata treeniohjelmaa seuraavalle neljän viikon jaksolle. Itellä tuo suunnittelu nostaa kyllä motivaatiota, ei millään meinaa malttaa odottaa että pääsee taas kokeilemaan miten jokin uusi (parempi) juttu toimii.

Treenin jälkeinen hyvä olo ja saavutetut tulokset ovat tärkeitä myös.

 

[The Monkey]

Pillu

En kyllä jaksais käydä salilla pelkän pillun takia.

 

[JuusoJ]

Mulla motivaation lähteenä toimii kaiken edellämainitun lisäksi duuniporukka. Meillä on paljon treenaavaa porukkaa, joten sellasta kilpailua aina ilmassa eikä treeneistä halua luistaa.

Myös jengi motivoi ja antaa hyvää palautetta saavutetuista tuloksista ja vinkkejä.

 

[tigerform]

Naisten kiimaset katseet. Niit ei oo kyl näkynyt, mut uskon et ois paras motivaation lähde.

 

[Octaqon]

Voi lisätä omaan CV:eeseen kuntosalilla käynti

 

[Nurmela]

Esimerkiks nyt kun on tiputtanu painoa pikkuhiljaa 110kg :stä alaspäin, niin mulla on parhaiten pelannu valokuvat operaation ajalta. Nyt on painoa 98,6
Jos joskus olis vielä jotain muuta ku pullakäsi..

 

[Superunknown]

Itsellä rutiini on ollut tärkein motivaation ruokkija. Pakotan itseni käymään 4 kertaa salilla viikkoon, vaikka olisi pitkä opiskelupäivä takana tai ei muuten vaan jaksaisi. Saan salilla käyntiin sellaisen "tämä on mitä mä teen. Jos haluan päästä tavoitteisiini, niin raahaa itsesi salille" -tyyppisen motivaation. Alussa kun oli ihan ulalla kaikesta ja kehitys tapahtui hitaasti, niin vaikka ei ollut hommaan hirveästi motivaatiota, niin hankin sitä käymällä salilla määrätietoisesti kolmesti viikkoon. Kyllähän nykyään peilikuvan kehittyminen, tulosten nouseminen ja itsetunnon paraneminen motivoivat todella paljon, mutta kyllä se itse painojen nosto, sali paikkana ja se rutiini tuovat mukavan voimakkaan ja jonnekin kuuluvuuden tunteen ja ehkä se motivoi minua eniten.

 

[KelkanNaru]

Iän karttuessa paras motivaation lähde on huomata, kuinka muut ympärillä pikkuhiljaa luovuttavat, keräilevät kiloja, keksivät selityksiä ja mitä enemmän itse treenaa sitä suuremmaksi ero muuttuu. Tämä vielä lisää sitä nyrpistelyn ja "miksi kannattaa rehkiä" itkun määrää, joka vain lisää motivaatiota jatkaa innokkaammin. Vetäkää sitä pullaa!

 

[Sirpale]

Motivaatiota antaa parhaiten selkeät ja kunnianhimoiset tavoitteet, ja se, kun huomaa jatkuvasti kurovansa välimatkaa kiinni niihin. Kun on päättänyt olevansa tietyssä pisteessä x ajan kuluttua, sitä jaksaa ja tahtoo tehdä töitä sen eteen. Myöskin jos sattuu saamaan positiivista kommentia kehittymisestä, piristää se kummasti päivää.

 

[Deezah]

Itse hommaisin jonkin motivaation aiheen ensin ja sitten vasta miettisin sitä rasvan polttamista ja salilla käyntiä.
Ei siitä hommasta tuu mitään jos ei ole mitään motivaatiota.
Itselleni toimii ainakin se hyvänä motivaationa, kun saliuran alkuaikoina pakotin itseni salille ja saamaan tuloksia n. (3-6kk).
Nyt olen koukussa tuloksiin näin 2 vuoden saliuran jälkeen ja motivaatiota riittää vaikka muille jakaa.

 

[Domir]

Joo eli olen nyt noin vuoden treenaillut joista ekat 4kk meni reippaalla bulkilla ja siitä seuraavat 6kk dietillä, jossa kiristettiin noi bulkilla otetut kilot (12kg) korkojen kanssa pois. Nyt olen taas aloittanut pari kuukautta sitten aloittanut bulkin, joskin huomattavasti maltillisemman kuin tossa viime vuonna jolloin homma meni jopa hieman yli. Kuitenkin olen huomannut, että motivaatio on laskenut jonkin verran sitten tuon dietin. Dietin aikana en missanut yhtään treeniä mistään hinnasta, mutta nyt on tullut skipattua jo muutaman kerran treenit. Voiko olla mahdollista, että toi hilaripainotteisempi ruokavalio voisi tuoda tommoista ylimääräistä väsymystä? Vedin siis ton dietin todella vähillä hilareilla ja hilarit otin lähinnä palkkarista ja aamupuurosta. Nyt taas menee useita viipaleita päivässä ruisleipää ja muuta pastamössöä. Vai onko se syy vain siinä, että puolen vuoden kurinalaisen treenaamisen ja syömisten jälkeen vaa ihminen automaattisesti alkaa lusmuilla, kun hiukan antaa periksi?

Koska olen aloittelija niin tulokset ovat nousseet hyvää vauhtia ja dietilläkin sain tuloksia parannettua kaikessa muussa kuin penkissä. Kuitenkin nyt kun olen tällä bulkilla ja tuloksia pitäisi saada nostettua kunnolla niin treenimotivaatio on alhaisissa lukemissa ja fläsää vaan tuntuu kertyvän. Tulokset ovat bulkin alusta nousseet hieman, mutta painoa on tullut se 7kg lisää, joista toki 2-3kg sitä kreatiinipöhöä.

Otan neuvoja vastaan miten saisin treenimotivaation bulkilla taas ylös.

 

[maltsu]

Miksi kiusaat itseäsi tuollaisilla bulkeilla ja dieteillä? Eiks olis helpompaa syödä koko ajan järkevästi ja keskittyä treenaamiseen? Kirjoituksestasi paistaa jotenkin läpi että harmia tuollaisesta painon(epä)hallinnasta on enemmän kuin hyötyä. Sotkee sekä kroppaa, että päätä,