Motivaatiota ja itseinhoa

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Dieetin voi aloittaa kahdella ajatus-tavalla: väärällä ja oikealla.

Väärän kuvaa se että kiellät tietyt ruuat ajatuksella "En saa syödä tota" jolloin kiusaus kasvaa päivä päivältä.

Oikea tapa on ajatella "En syö tota enään" jolloin omistat idean ja olet tietoinen käyttäytymisestä.
 
SUPER WHEY ISOLATE (3,9 kg) -24%
Saattaa tulla pitkä tarina kun tätä rupeaa kirjoittamaan, mutta kirjoitetaan silti oma tarina :)

Aikaisempaa salitaustaa löytyy, mutta jos sitä ei lasketa niin aloitetaan tästä uusimmasta. Miksi rupesin taas käymään salilla ja tällä kertaa diettaamaan tosissasin?
Kokeilin toukokuun lopussa mustaa pukuani joka on vuosi sitten ostettu ja mitoitettu, että lihoa ei saa yhtään. Pukuhan ei mahtunut edes päälle - läskiä on kertynyt!
Aloin ihmetellä, että mistä sitä läskiä on oikein tullut?

Parisuhde, alkoholi, työ ja ylipäätänsä huononlaiset elämäntavat.

Nykyään sitä on otettu uudenlainen asenne elämään kohtaan. Töissä jos tulee heikko olo niin se suklaapatukka, tai muu sokeripulla ei auta asiaa. Hetkellisesti tosin auttaa, mutta jälkivaikutukset ovatkin kahta kauheammat. Liikuntaa on tullut lisää. Sokerit, roskaruuat,hiilihydraatit olen jättänyt lähes kokonaan pois ruokavaliostani.

Arkipäivisin koitan painaa täysillä tätä dieettiä, mutta sitten viikonloppuisin kyllä sallin itselleni pientä herkuttelua. Ihan myös sen takia, että saan vatsan toimimaan. Kyllä syön nykyään jäätelöä, karkkia ja kaikenlaista, mutta kohtuudella. Tänään esimerkiksi muut pöydästä söivät jäätelöä ja ihmittelivät, kun otin vain lusikallisen jäätelöä naiseni annoksesta. Ei edes tehnyt mieli lisää jäätelöä tuon toooodella pienen annoksen jälkeen. Tuo ''maistelu'' ei nyt dieettiä kaada.

Peilistä sen kyllä huomaa parhaiten, jos pitää jotain ruveta tekemään itselle. Itse huomasin ja olen kiitollinen siitä, että sain kiskottua itseni takaisin tähän kuntosali maailmaan :)
 
Mä en tiedä onko itseinho oikeasti mikään paras motivaattori.
Mun mieleipide on se, että kannattaa opetella hyväksymään itsensä ja rakastamaan itseä..

Se on todella tehokas motivaattori ainakin minulle. Jos "hyväksyisin itseni", en treenaisi (ainakaa tosissaan, ehkä läpsyttelyä huvikseen) vaan hyväksyisin itseni pehmeänä naruna.
 
Se on todella tehokas motivaattori ainakin minulle. Jos "hyväksyisin itseni", en treenaisi (ainakaa tosissaan, ehkä läpsyttelyä huvikseen) vaan hyväksyisin itseni pehmeänä naruna.
Voi se toki olla hyvä motivaattori salille. Mutta omastamielestä, jos haluat elää tasapainoista ja onnellista elämää, sun tarvii olla sinut itsesi kanssa.

Ainakin ite oon sinut, mutta silti haluan kasvaa ja saada voimaa. Ei se silti tarkoita sitä, että en hyväksy itsenäni. Ei kuulosta kauhean hyvälle henkisesti, jos et omaa kroppaa hyväksy tai muitakaan heikkouksia :)
 
Itse olen Joulukuusta laihduttanut 14kg, 92kg->78kg/183cm. Itse rupesin käyttämään käänteistä ajattelutapaa, joskus ennen tuli ajateltua "Ei tämä yksi suklaapatukka pahaa tee, kyllä mä tänään voin käydä kebulla". Onhan se totta että ei se yksi suklaapatukka nyt laihdutus kuuria tapa, mutta olen ajatellut ns käänteisesti Eli "miksi mä muka tarvisin sen yhden suklaapatukan, sipsipussin yms" vaikea selittää, mutta toimi omalla kohdalla hyvin siinä että ne herkut jäi kauppaan.
 
Yks mitä voi kokeilla kun repsahtaa ja ostaa kaupasta sen sipsipussin, sitä herkästi heti sen jälkeen tulee pahamieli kun osti sen, sitten vain heität sipsipussin roskiin tai annat ensimmäiselle vastaantulijalle ja menet kotiisi. Hukkaan heitettyä rahaa, mutta ei siitä sipsipussistakaan olisi tullut kuin pahamieli.
 
Sipsipussia ei tee edes mieli, kun ei mene nälkäisenä kauppaan. Kun syö tarpeeksi ja kunnon ruokaa, ei (piilo)nälkäänsä sitten illalla syö karkkia ja chipsejä. Kotiin ei mitään kannata ostaakaan, mitä sitten pitäisi olla syömättä.
 
Ite korjasin asian treenaamalla vaan niin paljon että saa syödä niin paljon ku huvittaa (punttisali + kamppailulaji samana päivänä etc)
 
Itse olen Joulukuusta laihduttanut 14kg, 92kg->78kg/183cm. Itse rupesin käyttämään käänteistä ajattelutapaa, joskus ennen tuli ajateltua "Ei tämä yksi suklaapatukka pahaa tee, kyllä mä tänään voin käydä kebulla". Onhan se totta että ei se yksi suklaapatukka nyt laihdutus kuuria tapa, mutta olen ajatellut ns käänteisesti Eli "miksi mä muka tarvisin sen yhden suklaapatukan, sipsipussin yms" vaikea selittää, mutta toimi omalla kohdalla hyvin siinä että ne herkut jäi kauppaan.

Itellä se vastaavasti on, että oikea valinta vie askeleen eteenpäin dieetissä ja toinen vie askeleen taaksepäin. Päätös on sinun.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Aseta itsellesi uusi tavoite ja muista palkita itsesi. Kun olet päässyt tavoitteeseesi, aseta uusi tavoite (esim saavutetun painon ylläpito pitkällä tähtäimellä) ja muista edelleen palkita itsesi. Aina tulee epäonnistumisia ja huonoja päiviä, mutta keskity silloin pitkällä aikavälillä saavutettuihin tuloksiin, silloin pienet epäonnistumiset eivät lannista
 
Se on todella tehokas motivaattori ainakin minulle. Jos "hyväksyisin itseni", en treenaisi (ainakaa tosissaan, ehkä läpsyttelyä huvikseen) vaan hyväksyisin itseni pehmeänä naruna.

Pidät kuitenkin salilla käynnistä ja huomaat peilistä kehittyväsi? Jos inhoaisit itseäsi todella, et huomaisi peiliin katsoessasi muuta kuin epäkohtia ja asioita mitkä häiritsevät. Ja ne positiiviset asiat jää huomaamatta, kuten myös kehitys ja se tekemisestä nauttiminen. Se, että hyväksyy itsensä ei tarkoita sitä etteikö pyrkisi kehittymään. Se tarkoittaa sitä, että kykenee löytämään itsestään myös niitä positiivisia juttuja ja kauniita ominaisuuksia, eikä pelkästään niitä kehittämisen kohteita. Tällöin asioihin pystyy suhtautumaan neutraalisti, eikä niistä synny pakkomiellettä ja paniikkia.

Hampurilaisteoria toiminee itsensä tsemppaamisessakin. Etsii yhden positiivisen asian, yhden kehittämisen kohteen ja vielä yhden positiivisen asian. Lopettaa sen itsensä tarkastelun johonkin positiiviseen niin jää hyvä mieli. Hyvä mieli taas auttaa jaksamaan niiden kehittämistä vaativien ominaisuuksien työstämisessä.
 
Ite saan eniten motivaatiota kaikista positiivisista asioista. Uusi ennätys penkissä, loistavasti kulkenut kyykkytreeni, muiden kommentit kasvamisesta/kehittymisestä ja ne tilanteet, joissa jopa itse huomaa, että kehitystä on selvästi tullut. Kaikista noista saan paljon enemmän motivaatiota kuin siitä, että etsisin itsestäni huonoja puolia peilin edessä ja valittaisin. Se pistää vaan vituttaan.
 
Zone-sarja -42%
Pidät kuitenkin salilla käynnistä ja huomaat peilistä kehittyväsi? Jos inhoaisit itseäsi todella, et huomaisi peiliin katsoessasi muuta kuin epäkohtia ja asioita mitkä häiritsevät. Ja ne positiiviset asiat jää huomaamatta, kuten myös kehitys ja se tekemisestä nauttiminen. Se, että hyväksyy itsensä ei tarkoita sitä etteikö pyrkisi kehittymään.

Nautin salitreeneistä suuresti, itsensä rääkkäämisesta ja ajoittaisesta itsensä ylittämisestä. Kehitystä toki näkyy, mutta ajoittain täytyy katsella vanhoja kuvia itsestään sen konkreettisesti tajutakseen. Huomattavasti enemmän löydän kropastani puutteita, kuin mitään tuulettamisen arvoisessa kunnossa olevaa.

Toisinaan tulee hetkellinen "heijee, nää patithan on jo aika hyvät", kunnes jostain omakuvasta tai peilikuvasta taas tajuaa miten valovuosien päässä on siitä tavoitekropastaan jota voisi aidosti itsekin ihailla.

Mutta keskeneräinen projekti olen, eikä tässä tosissaan ja tavoitteellisesti ole vielä kauaa treenattu.
 
Parhaat motivaation lähteet

Mistä te kaivatte motivaation esiin, kun usko meinaa loppua? Onko se peilikuva, vanhojen kuvien katselu vai perus youtube-videot? Itselläni peilikuva on ehkä kaikkein eniten motivoiva tekijä :face: :)

Myös lausahdukset toimivat hyvin. Tässä muutama mielestäni toimivin:
"If you want to achieve greatness stop asking for permission"
" No masterpiece was ever created by a lazy artist"
" I find that the harder I work, the more luck I seem to have. ~Thomas Jefferson" Tämä on kyllä ehdottomasti paras!
 
Harvemmin on motivaatiossa ongelmia, koska onnistumiset ja kehittyminen motivoi minua kaikista parhaiten ja silloin kun niitä tulee tekee mieli panostaa ja keskittyä hommaan entistä enemmän, eli niin sanotusti homma ruokkii itseään. Mutta ihmisiähän tässä ollaan kaikki ja niitä paskojankin aikoja osuu välillä kohdalle, silloin omien tavotteiden miettiminen auttaa pitämään ajatukset kasassa ja tekemisen laadukkaana.
 
Itselläni ainakin kehittyminen toimii parhaana motivaatiolähteenä. Tyyliin maanantaisin odotan koko päivän, että pääsen vetämään penkissä vähän paremmin kuin aikaisemmin. Torstaina sama maven/leukojen kanssa. Pe sama kyykyn kanssa jne. Eli tulee päivän mittaan psyykattua itseä, että "tänään vedän lujaa!!" "tänään tulee hyvä sarja!" ja oikein odottelen töiden loppumista, että pääsee salille. Motivaatio-ongelmia ilmenee ainoastaan kun on loukkaantuneena tai pysty tekemään hyvällä vireällä fiiliksellä (mkl. krapula joskus:S)

Peilikuvan paraneminen tietty tuo sellaista yleistä motivaatiota myös. Myös youtubesta tulee katseltua motivaatiopätkiä tietty, mutta ehkä enemmänkin sellaisia tyyliin Nyyssölän blogissa joku uusi liike mistä innostun. Voi olla yksinkertainenkin, esim. viimeksi uusi vatsalihasliike jolla korvaan vanhan, joka aiheutti hieman selkäkipuja.
 
Nätin tytön katse ja/tai hymy salilla jostain syystä motivoi, vaikka syy siihen olisikin jotain ihan muuta.
m1211.gif
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom