On vaan kahdenlaisia motoristeja, sellaisia jotka on kaatunu ja sellaisia jotka tulee kaatumaan. Vasta kun kuuluu ensimmäiseen ryhmään ymmärtää kunnolla mitä se tarkottaa. Onneks oli vaan pikkulipat, eikä nokkakolari rekan kanssa. Jännä juttu kun kaatuminen tapahtuu ihan arkisessa ajossa, kun sitä vähiten odottaa, eikä hölmöillessä (mitä on tullut harrastettua vähän liikaakin)
Eli äsken ajellessa lähestyin risteystä, eturengas lukkoon ja sitten liukuessa pitkin asfalttia mietittiin et mitä vittua just tapahtu.
Hölmöys tietty ensisijainen syy kaatumisel mut pienet asiat yhdessä sitä edesautto.. Motossa vaihtokuntoinen eturengas ja tiellä oli vesivana asfattiväen säiliöautosta. Lähestyin n. 60kmh risteystä, katsoin vasemmalle hyvissä ajoin tuleeko autoja ja samalla aloin jarruttaa ihan kevyesti, en huomannu et olin keskellä vesivanaa jolloin etupyörä alkoi luistaa ja samantien kumoon.
Noh, perus lipat mitää ei sattunu, ainoastaan lonkka mustana. Onneks oli kunnon kamat, kyynär ja olkasuoja iskeyty maahan niin et kevlarkankaat repes. Niin ja kypärään tietty damagee. Mopoon ei tullu juurikaan mitään!! Takarenkaan pultti, ohjaustangon pää ja jalkatappii hankaumat. Takajarrupoljin väänty. Katteisii ei mitää. Ajoin noin 20km kotii, ajettavuuteen ei tullu mitää. Kiva kaatua supermotol eikä kyykyllä:D
Olihan seki aika mätkäys kaatuu (vaan) kuudestkympist, no ohan toi tosi korkee mopo. Mut en haluu testata 160 vaudist. Onneks tosiaan oli kaikki ajokamat, monesti tulee ajeltua kauppaan farkuis ja hupparis