Miten saavutatte tavoitteenne kehonrakennuksessa?

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Solusuhteet jokasella vaihtelee ja sitä omaa potentiaalia kannattaa etsiä ja tarkkailla, ettei aina mee niinku muut sanoo tai tekee ja varsinkin, jos ei oikein meinaa tulosta tulla. Mun jengissä on tullut hyvinki vahvaa lihaskasvua alle vitosen sarjoilla joillekin ja vaikka se bodaus ei se päälaji ollenkaan olisi ees. Aika monilla vaatteet meinaa jäädä pieniksi silti ja se lihaskasvu kuitenkin tykkää siitä painomäärien noususta. Siihen tässä mun hommassa kuitenkin kaikkien kanssa pyritään.

Se vitosen sarjakin voi liikkeestä ja suoritustavasta riippuen kestää 5s tai 15s. Ite pidän lihasmassatreenissä nykyään tota aikaa riittävän suuren rasituksen alla tärkeämpänä mittarina kuin toistomääriä. Toki ettei vaan staattisesti olla paikallaan vaan tehdään jatkuvaa dynaamista työtä.
 
Toki. Eikä kroppa toistoja edes tunnista, vaan sen työajan. Senkään ei tietenkään tarvi olla jatkuva ollakseen toimiva. Mutta nyt puhuin siis ns. normaalista voimatavoitteisesta treenistä, missä laskuvaihe on suht kontrollissa ja nosto aina maksimiteholla. Eräällä herralla hyvin selkeä kasvu alakerrassa, kun tehtiin muutaman kuukauden jakso isolla (6-15) sarjamäärällä, mutta toistoalue 2-4 kyykyissä. Mä oon teettäny pitkään stoppeja tarpeen mukaan ja niissä toistojen mukainen sarjakesto on lyhyempi. Esim 6x100 vs. 3x100 2s stopilla. Stoppien käyttö suorituskykymielessä on toki eri juttu bodauksen kanssa.
 
Riippuu oleellisesti harrastajan treenivuosista ja tasosta. Jos ukko painaa 67 kg ja penkkimaximi 70kg sekä treenitaustaa vuosi, tottakai voimatasoja pitää parantaa. Eli nostella isoja painoja. Täysi mahdottomuus kasvaa isoksi kasvattamatta voimaa. Vai tunteeko joku bodarin joka on kasvanut isoksi mutta voimstasot samat kuin 16 kesäisenä ? Eri juttu sitten kun perusta on valettu vuosien treenillä ja hankittu riittävät perusvoimat. Silloin voi siirtyä pumppailuun. Oletan että kysyjä on aloittelija. Siksi pointtini on oleellinen. Ettei vain ymmärrä niin että treenaa loppu ikänsä niillä 12.5 kg käsipainoilla ja ihmettelee miksi ei kehity. Eikä muutenkaan yber puhdas tekniikka ole ainoa oikea tyyli. Body historiassa on pilvin pimein mestareita jotka ovat ryskäneet aina isoilla romuilla hiukan epäpuhtaasti. Mielestäni riippuu kehotyypistä ja on tapauskohtaista. Tottakai tekniikan on hyvä olla turvallinen, mutta on nähty kun siinä mennään yli. Menee pikkunäpertelyksi.
 
Toki. Eikä kroppa toistoja edes tunnista, vaan sen työajan. Senkään ei tietenkään tarvi olla jatkuva ollakseen toimiva. Mutta nyt puhuin siis ns. normaalista voimatavoitteisesta treenistä, missä laskuvaihe on suht kontrollissa ja nosto aina maksimiteholla. Eräällä herralla hyvin selkeä kasvu alakerrassa, kun tehtiin muutaman kuukauden jakso isolla (6-15) sarjamäärällä, mutta toistoalue 2-4 kyykyissä. Mä oon teettäny pitkään stoppeja tarpeen mukaan ja niissä toistojen mukainen sarjakesto on lyhyempi. Esim 6x100 vs. 3x100 2s stopilla. Stoppien käyttö suorituskykymielessä on toki eri juttu bodauksen kanssa.
Nimenomaan housukoko kasvaa mullakin sillä että koko alakropan volyymi on jotain 15 sarjan luokkaa viikossa, siitä kyykkyjä neljä + max effort variaatiot joista ei volyymia juuri kerry. Yläkropasta en edes tiedä, moninkertainen määrä kuitenkin.
 
Esim Branch Warren, kaksi Arnold classic voittoa ja viisi kertaa Olympian Top 6.

Ranchillä vaikka yksittäisen toiston lihastyön aika on hyvin lyhyt niin koko treenissä tulee silti ok määrä työtä. Niitä lyhyitä toistoja tulee niin paljon.
 
Anatomian perustietoa:
Tyyppi 1. Nämä solut sisältävät runsaasti mitokondrioita ja myoglobiinia, joka antaa niille punaisen värin. Ne ovat hitaampia kuin tyypin 2 solut (kuitenkin nopeampia, kuin sydänlihas- tai sileät lihassolut) supistumaan. Niissä on pienet motoriset yksiköt. Solut saavat energiansa pääosin rasvojen oksidatiivisesta metaboliasta ja niillä on runsas verisuonitus. Solut eivät väsy helposti ja alaraajojen isot asentolihakset ovatkin tyypillisiä punaisia lihassyitä sisältäviä lihaksia. Nämä aktivoituu aina ensin, oli liikenopeus sitten hidas tai nopea, painoa vähän tai paljon. Eli "hitaiden" solujen käyttöä ei voi sulkea pois.

Tyyppi 2A. Solut saavat energiansa joko oksidatiivisesti tai glykolyyttisesti. Niiden myosiini ATPaasi-aktiviteetti on korkea. Solut ovat ohuehkoja, niillä on runsas verisuonitus ja ne sisältävät paljon mitokondrioita ja myoglobiinia. Solut supistuvatkin nopeasti, mutta ovat kuitenkin suhteellisen kestäviä väsymystä vastaan. Nää on aika ideaaleja esim 400m juoksijalle.

Tyyppi 2B. Nämä solut saavat energiansa glykolyysistä ja niiden myosiini ATPaasi-aktiviteetti on korkea. Lihassyyt ovat paksuja. Syyt supistuvat nopeasti ja voimakkaasti, mutta väsyvät helposti, sillä niillä on niukahko verisuonitus ja vähän mitokondrioita ja myoglobiinia. Näiden vähyydestä seuraa myös kalpeampi väri. Eli nämä on niitä "räjähtävyyssoluja" ja voimailijan kannattaa valita vanhempansa ja isovanhempansa sen mukaan, että näitä olis paljon.

Tyyppi 1 solut voi myös olla suht isoja ja ne on yhtä vahvoja kuin samankokoiset "nopeammat" solut.

Solusuhteet jokasella vaihtelee ja sitä omaa potentiaalia kannattaa etsiä ja tarkkailla, ettei aina mee niinku muut sanoo tai tekee ja varsinkin, jos ei oikein meinaa tulosta tulla. Mun jengissä on tullut hyvinki vahvaa lihaskasvua alle vitosen sarjoilla joillekin ja vaikka se bodaus ei se päälaji ollenkaan olisi ees. Aika monilla vaatteet meinaa jäädä pieniksi silti ja se lihaskasvu kuitenkin tykkää siitä painomäärien noususta. Siihen tässä mun hommassa kuitenkin kaikkien kanssa pyritään. Eihän mun valmennettavillakaan ollenkaan kaikki treenit missään maksimivoima-alueella (1-3 toistoa) mene. Pääasiallisesti liikutaan välillä 4-8 toistoa ison osan vuotta. Kisoihin valmistautumiset sitten erikseen tietenkin.

Sitten taas, jos maksimivoimahakuisellakaan treenillä ei oikein se irtiotto meinaa kehittyä ja esim 85%:lla saa kasin tai ylikin, ei tuota 2B-tyyppiä niin ole ja lihaskokoakin saattaa tulla paremmin pitkillä 15-30 toiston sarjoilla. Harvemmin ihmisillä kovin radikaalisti noi tietyt solutyypit kertyy ja ne myös vaihtelee lihaksesta toiseen. Eli esim rinta voi kasvaa parhaiten yli kympeillä ja latsit alle vitosilla. Tässäkin jälleen kerran se yksilöllisyys nousee isoon osaan.
Kiitos näistä. Useaan kertaan jo joskus on nämäkin asiat tullut kelattua läpi mutta kertaus ei ole ikinä pahasta. (y)
 
Ihan hyvä artikkeli TUTista. Täällä kun nyt on ainakin nykytietämyksen valossa viljelty vähän vääriä luuloja "time under tensionin" merkityksestä lihaskasvuun.
 
Juu jos aatellaan, että esim. tekis "pumpaten" ilman stoppeja kyykyn yläosassa vaikkapa 8x150 tai sen sijaan stoppaa ylhäällä ja ottaa uudet paineet tehden 8x160, lämmin suositus jälkimmäiselle. Ja jos hidastat liikenopeutta, tee se negavaiheessa. Lihaskasvulle toimivaa, voimalle vielä ei. Siihen tarkotuksen hitaan negan tulis olla mieluiten yli 100% eli käytännössä ykkösiä kakkosia.
 
Ihan hyvä artikkeli TUTista. Täällä kun nyt on ainakin nykytietämyksen valossa viljelty vähän vääriä luuloja "time under tensionin" merkityksestä lihaskasvuun.

Liekkö sitten kysymys jostain muusta ilmiöstä miksi kontrolloitu liike tuottaa parempaa tulosta kuin repiminen. Oikea TUT, ei siis sarjan kestoaika, on vaan järkeenkäypä selitys tuolle erolle. Eli lihas tekee vaan enemmän työtä kontrollilla.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Bodauksessa on kyse lihaksen kasvattamisesta kohdennetusti. Sen kohdentamisen opettelu on tärkee asia ja tutkittuakin on, että lihas kasvaa paremmin, jos pystytään pitämään se ajatus hyvin vahvasti siellä työskentelevässä lihaksessa. Repimisen käsitekin on sitten taas monelle eri. Jos se kohdelihas silti selkeesti saadaan tekeen se päätyö, menee jo hyvin. Esim hauiskäännössä voi nostovaihe olla hyvinki räväkkä ja ulkoisesti seuraillen huitomista. Silti DOMSit voi olla lähes pelkästään haboissa. Vaikka muualta kropasta tuliskin apuja, se huomattava pyrkimys tehdä se työ hauiksilla merkitsee paljon. Sen takia bodarin tulis keskittyä noissa sinne habaan eikä "vain" nostamaan rautaa. Voimailijalle tilanne on eri.
 
Riippuu oleellisesti harrastajan treenivuosista ja tasosta. Jos ukko painaa 67 kg ja penkkimaximi 70kg sekä treenitaustaa vuosi, tottakai voimatasoja pitää parantaa. Eli nostella isoja painoja. Täysi mahdottomuus kasvaa isoksi kasvattamatta voimaa. Vai tunteeko joku bodarin joka on kasvanut isoksi mutta voimstasot samat kuin 16 kesäisenä ?

Eikä muutenkaan yber puhdas tekniikka ole ainoa oikea tyyli. Body historiassa on pilvin pimein mestareita jotka ovat ryskäneet aina isoilla romuilla hiukan epäpuhtaasti. Mielestäni riippuu kehotyypistä ja on tapauskohtaista. Tottakai tekniikan on hyvä olla turvallinen, mutta on nähty kun siinä mennään yli. Menee pikkunäpertelyksi.
Noilla lähtöarvoilla ei kyllä isoja painoja nostella mitenkään. Voimaa tarttuu siinä samalla isoksi kasvaessa. Aivan kuten sanoitkin: "täysi mahdottomuus kasvaa isoksi kasvattamatta voimaa". Aloittelijan kannattaa keskittyä oppimaan treenaamista. Kun lihaksia kuormittaa, niin kokoa ja voimaa tulee kyllä ilman mitään ryskämisiäkin.

Otetaanpa vaikka leuanveto esimerkiksi. Tehdäkkö omalla painolla molempiin suuntiin kontrolloituja toistoja vaiko kanttaako ryskää lisäpainoilla kehonosien kommoisuuden ja vauhdin avustamana. Kumpi näistä on lihaksille raskaampaa? Se ainakin on selvää, että ryskämällä nivelet ja liitokset ovat tiukilla. Historia tuntee tosiaan paljon aina isoilla romuilla ryskäneitä bodareita, joista monet ovat myös ryskäneet itselleen pahoja vammoja. Itsensä rikkominen on ainakin selkeesti kehitystä haittaavaa hommaa.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom