Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Tässä omia näkemyksiä miten Suomeen saataisiin lisää yksityisyrittäjiä sekä tulevaisuudessa työpaikkoja.

1. Yrittäjät saisivat nostaa esim. ensimmäisen 3 tilikauden aikana verottomasti itselleen palkkaa 30000€/vuosi josta ei myöskään tarvitsisi maksaa yhteisöveroja. Tämä laskisi kynnystä lähteä yrittämään ja jo pienemmälläkin liikevaihdolla voisi tulla toimeen ja mahdollistaa yrityksen kehittäminen.

2. Voitosta maksetaan veroa vasta kun se nostetaan ulos yrityksestä, Viron malliin.

3. Yritysten välisestä kaupankäynnistä jätetään alvit kokonaan pois koska tämä ei aiheuta muuta kuin helvetisti byrokratiaa ja kuluja verottajalle.
 
Ja Sandvikilta siirtyy satoja tulonsiirtojen vastaanottajiksi maksajien sijaan..

Vaikea hahmottaa miten valtiovetoinen kysynnän lisääminen verotusta ja muita maksuja korottamalla olisi säilyttänyt mm. Sandvikin työpaikat. Kilpailukykyinen ympäristö kansainväliselle yritykselle jossa ei esim lakot ei häiritse jatkuvasti toimintaa olisi sen saattanut jo tehdäkin (huom saattanut, en väitä että mikään olisi välttämättä työpaikkoja Suomessa pelastanut).

Ei varmaan irtisanottua Sandvikin duunaria paljon lohduta kansantaloustieteilijän viisaus että talous on nolla summa peliä ja jos työpaikat olisivat säilyneet Suomessa niin ne olisivat olleet jostain muualta pois...
 
Mielenkiintoista on lisäksi se että nämä menestystarinat toimivat alalla joka on varmaan kaikkein vähiten säädelty ala Suomessa ammattiliittojen ja lakien toimesta. Sattumaa vai osa menestystarinaa ? Olisiko nämä startupit koskaan kasvaneet isoiksi jos olisi alalla olisi vakiintunut ammattiyhdistysliike, tarkat ylityökorvaukset ja sunnuntaina luvallista tehdä töitä vain erikoisluvalla. Pitäisikö muitakin aloja muuttaa (tosin suomessa varmaan muutetaan pelialan säädöksiä tiukemmaksi ja perustetaan ammattiyhdistysliike joka tekee yhteistyötä ahtaajien kanssa).

Laskin kerran huvikseen erään startupin tilinpäätöksen palkkakustannuksista että palkka maksetaan selvästi sitten joskus jos breikataan, nyt annetaan taskuraha hengissä selviämiseen. Työntekijät mukaan riskiin. Tästä se varmaan ammattiyhdistysliike vaikkapa metalliteollisuudenkin firmassa repisi ilosta pelihousunsa.
... joo vähiten säädelty, eivätkä firmat noudata maan työsuojelu- tai työsopimus- tai työaikalakeja käytännössä kaikkien työntekijöiden yhteisestä sopimuksesta. Toivotaan vain, ettei tule tarkastusta kohdalle.

Sen verran tuosta Supercellistä, että kyllä ko. firman suoritukselle kannattaisi taputtaa Suomessa kaikkien muidenkin kuin vain salamavaloihin sinnikkäästi pyrkivän poliitikon. Kyseessä on kuitenkin koko maailman ylivoimaisesti eniten voittoa tahkoava pelifirma hyvin isolla erolla seuraavaan. Koska myyvät virtuaalihyödykkeitä globaalissa kauppapaikassa, tuloksen voisi aivan laillisesti tehdä ihan missä maassa tahansa. Tuotekehitys (Suomi) ja markkinointi (USA) tehdään siellä, missä on alan huippuosaaminen. Ovat reagoineet myös menestykseen järkevästi, eikä firmaa ole paisutettu vain sen takia, että nyt siihen ois varaa.

:worship:
 
^Hehe, Roviolla lähti tuossa mielessä vähän lapasesta. Mutta se on kansantalouden näkökulmasta aika hankala, uudenlainen tilanne. Supercellin tyyppiset Firmat (tähän samaan kastiin menee facebook, instagram, uber, yms.) jotka tekevät todella kovaa tulosta tai ovat markkina-arvoltaan todella isoja --> eivät kuitenkaan tarvitse työvoimaa kasvattaakseen liikevaihtoa, tulosta ym. kokoa. vs. mitä taloushistorian esimerkit teollisuudesta ym. osoittavat.

Kannattaa tsekkaa The Second Machine Age - Erik Brynjolfsson - kirja(9780393239355) | Adlibris-verkkokirjakauppa

Tietyssä mielessä tämä asettaa myös kyseenalaiseksi Vartiaisen hehkuttaman työvoiman tarjonnan kasvun? Ei kansantalouden kasvu enää riipu samallalailla – pitkälläkään aikavälillä – työvoiman tarjonnan kasvusta, vaan em. määrällistä tekijää olennaisempi seikka on laadun parataminen. (Koulutus ym. tekijät.)

Suomen verotus tulisi myös luoda houkuttelevaksi, jotta jo korkealle kouluttautuneet ihmiset mielellään muuttaisivat tänne. Kustannuksiahan näistä henkilöistä ei tällöin aiheudu, vaan ovat heti nettomaksajia.

Tämä tietenkin on täysin vastakkain sen näkemyksen kanssa, että maahanmuutto on rikkaus, kun sillä epäsuorasti perustellaan näitä paperinsa lähtömaahan unohtaneita koneinsinöörejä.
 
Kun nyt tänne pyydettiin näitä reseptejä kansantalouden kasvulle, niin tässä omani:
1) suomalaisesta työmarkkinasta pitäisi tehdä oikeasti markkina, jossa kysynnän ja tarjonnan on mahdollista kohdata. Helpoiten tähän tilanteeseen päästäisiin tuohoamalla työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus, irtisanomissuoja, työaikalaki, lait työsuojelusta, minimipalkat jne. Noita voitaisiin samantien alkaa säätää uudelleen, mutta lähtökohtana tämän päivän todellisuus eikä jokin 50-luvun teollisuuslaitos. Samalla työttömyysturvaa tulisi merkittävästi heikentää varsinkin ansiosidonnaisen keston osalta.

2) Julkisen sektorin roolia (ja siten myös kokoa) tulisi merkittävästi pienentää ja esim. terveydenhuollossa se tulisi asettaa samalle viivalle yksityisen kanssa. Kuluttaja sitten setelinsä kanssa valitkoon, kumpaa käyttää. Kaikenlaiset harkinnanvaraiset yritystuet pitäisi lopettaa, mutta jonkunlaisen starttirahan säilyttäisin.

Säästetyt julkisen sektorin kustannukset pitäisi käyttää lyhentämättöminä verojen laskuun kautta linjan. Tämä katkera pilleri ei ole mikään automaatti resepti talouskasvuun, mutta lienee ainoa perusta, millä oikeaa työllä aikaansaatua kasvua voisi saada nykymaailmassa aikaan pidemmällä aikavälillä.

Tällaisiin laskelmiin perustuu teoria kasvun synnyttämisestä valtion elvytystoimilla: Maksaisiko elvytys itsensä takaisin? | Marketnoze
 
^Hehe, Roviolla lähti tuossa mielessä vähän lapasesta. Mutta se on kansantalouden näkökulmasta aika hankala, uudenlainen tilanne. Supercellin tyyppiset Firmat (tähän samaan kastiin menee facebook, instagram, uber, yms.) jotka tekevät todella kovaa tulosta tai ovat markkina-arvoltaan todella isoja --> eivät kuitenkaan tarvitse työvoimaa kasvattaakseen liikevaihtoa, tulosta ym. kokoa. vs. mitä taloushistorian esimerkit teollisuudesta ym. osoittavat.

Kannattaa tsekkaa The Second Machine Age - Erik Brynjolfsson - kirja(9780393239355) | Adlibris-verkkokirjakauppa

Tietyssä mielessä tämä asettaa myös kyseenalaiseksi Vartiaisen hehkuttaman työvoiman tarjonnan kasvun? Ei kansantalouden kasvu enää riipu samallalailla – pitkälläkään aikavälillä – työvoiman tarjonnan kasvusta, vaan em. määrällistä tekijää olennaisempi seikka on laadun parataminen. (Koulutus ym. tekijät.)


Juuri näin. Tulevien globaaleiden työmarkkinoiden tarpeisiin ei todellakaan pidä rahdata kamelikuskeja Afrikasta notkumaan sossutuille ja odottamaan ihmettä. Ylipäätään hanttihommat hoidetaan jatkossa automaatiolla ja roboteilla. Niihin ei tarvita sen enempää kantiksia kuin mamujakaan. Koulutettu väestö taas hakee töitä ja liikkuu sujuvasti ympäri maapalloa. Tämä on tulevaisuutta ja siihen pitää alkaa totuttautua.

Suomi nimisellä yhteiskunnalla ei ole kovin montaa kilpailuetua globaaleilla työmarkkinoilla. Puhtaus, turvallisuus ja toimivuus ovat lähestulkoon ainoita. Vartiaisen & co "tehdään Suomesta paskasstania" -reseptillä nekin edut tuhottaisiin.
 
Suomi nimisellä yhteiskunnalla ei ole kovin montaa kilpailuetua globaaleilla työmarkkinoilla. Puhtaus, turvallisuus ja toimivuus ovat lähestulkoon ainoita. Vartiaisen & co "tehdään Suomesta paskasstania" -reseptillä nekin edut tuhottaisiin.
Ymmärtääkseni Vartiainen on ehdottanut, että työperäisen maahanmuuton tarveharkinta voitaisiin poistaa. Eli edelleen ymmärrän tämän niin, että työluvan saa automaattisesti, jos on onnistunut saamaan Suomesta työpaikan. Miten tämä automaattisesti johtaa paskasstaniaan?
 
Kun nyt tänne pyydettiin näitä reseptejä kansantalouden kasvulle, niin tässä omani:
1) suomalaisesta työmarkkinasta pitäisi tehdä oikeasti markkina, jossa kysynnän ja tarjonnan on mahdollista kohdata. Helpoiten tähän tilanteeseen päästäisiin tuohoamalla työehtosopimukset ja niiden yleissitovuus, irtisanomissuoja, työaikalaki, lait työsuojelusta, minimipalkat jne. Noita voitaisiin samantien alkaa säätää uudelleen, mutta lähtökohtana tämän päivän todellisuus eikä jokin 50-luvun teollisuuslaitos. Samalla työttömyysturvaa tulisi merkittävästi heikentää varsinkin ansiosidonnaisen keston osalta.

2) Julkisen sektorin roolia (ja siten myös kokoa) tulisi merkittävästi pienentää ja esim. terveydenhuollossa se tulisi asettaa samalle viivalle yksityisen kanssa. Kuluttaja sitten setelinsä kanssa valitkoon, kumpaa käyttää. Kaikenlaiset harkinnanvaraiset yritystuet pitäisi lopettaa, mutta jonkunlaisen starttirahan säilyttäisin.

Säästetyt julkisen sektorin kustannukset pitäisi käyttää lyhentämättöminä verojen laskuun kautta linjan. Tämä katkera pilleri ei ole mikään automaatti resepti talouskasvuun, mutta lienee ainoa perusta, millä oikeaa työllä aikaansaatua kasvua voisi saada nykymaailmassa aikaan pidemmällä aikavälillä.

Tällaisiin laskelmiin perustuu teoria kasvun synnyttämisestä valtion elvytystoimilla: Maksaisiko elvytys itsensä takaisin? | Marketnoze

Wessman lähinnä päivittelee Haaparannan lausuntoja, noh toisessa kirjoituksessa toteaa:

Olen myös ehdottomasti samaa mieltä Haaparannan toteamuksesta, että ”Euroopan ongelma on kokonaiskysynnän vähäisyys, ei kilpailukyvyn puute. Euroopassa kokonaiskysynnän puute on suurin syy alueen pitkittyneeseen taantumaan ” kuten olen kirjoittanut esimerkiksi tässä: Heikompi euro hyvä, mutta ei paras lääke .

Elvytyskeskustelun epä-älyllinen kahtiajako | Roger Wessman
 
Suomen vain tulisi lopettaa Saksan peesailu austerity-politiikassa ja siirtyä Ranskan leiriin, mutta samalla pyrkiä parantamaan omaa kustannuskilpailukykyään pidättäytymällä inflaatiota kiihdyttävistä toimista.

On kuitenkin muistettava, ettei Rahajatalouden blogin opit ole optimaalisia temppuja vieraan valuutan oloissa. Lisäksi EMU:n sääntöjä rikottaisiin ?

Living (dangerously) without a fiscal union | Ashoka Mody at Bruegel.org
 
Ymmärtääkseni Vartiainen on ehdottanut, että työperäisen maahanmuuton tarveharkinta voitaisiin poistaa. Eli edelleen ymmärrän tämän niin, että työluvan saa automaattisesti, jos on onnistunut saamaan Suomesta työpaikan. Miten tämä automaattisesti johtaa paskasstaniaan?

Tarveharkinta koskee käytännössä vain matalan koulutustason töitä jolloin sen poistaminen johtaisi nimenomaan kehitysmaista suuntautuvan maahanmuuton kasvuun, Ruotsin malliin.
 
Virkamiesten lomat muiden pituisiksi: Säästö peräti kaksi miljardia!

Vaikea hahmottaa miten valtiovetoinen kysynnän lisääminen verotusta ja muita maksuja korottamalla olisi säilyttänyt mm. Sandvikin työpaikat. Kilpailukykyinen ympäristö kansainväliselle yritykselle jossa ei esim lakot ei häiritse jatkuvasti toimintaa olisi sen saattanut jo tehdäkin (huom saattanut, en väitä että mikään olisi välttämättä työpaikkoja Suomessa pelastanut).

Ei varmaan irtisanottua Sandvikin duunaria paljon lohduta kansantaloustieteilijän viisaus että talous on nolla summa peliä ja jos työpaikat olisivat säilyneet Suomessa niin ne olisivat olleet jostain muualta pois...

En mä kommentoinut uutista mitenkään muuten, kuin että taas tulee lisää tulonsiirtojen vastaanottajia maksajiin verrattuna ja suolen talouden tilanne ei ainakaan tästä johtuen kohene.
 
En mä kommentoinut uutista mitenkään muuten, kuin että taas tulee lisää tulonsiirtojen vastaanottajia maksajiin verrattuna ja suolen talouden tilanne ei ainakaan tästä johtuen kohene.

Joo kommentti ei ollutkaan tarkoitettu sulle vaan yleinen kommentti näihin "valtio elvyttää veroja korottamalla ja velkaa ottamalla" -ajatuksiin.
 
Tarveharkinta koskee käytännössä vain matalan koulutustason töitä jolloin sen poistaminen johtaisi nimenomaan kehitysmaista suuntautuvan maahanmuuton kasvuun, Ruotsin malliin.
Mikäli korkeamman koulutustason töihin EU:n ulkopuolelta tuleville työviisumin saaminen on automaattista, mihinköhän ne pari kuukautta sitten kulutetaan mitä viisumin saaminen kestää? EU-maista tuleville ei tarveharkintaa voi olla, koska se olisi laitonta. Onko sinulla tässä huolena, että kehitysmaasta peräisin oleva maahanmuuttaja perustaa Suomeen firman pelkästään sosiaaliturvasta nauttimaan tulevien maanmiesten maahanmuuttamista edistämään? Vai onko ideana pakottaa marjafirmat kotimaisiin marjanpoimijoihin?
 
Wessman lähinnä päivittelee Haaparannan lausuntoja, noh toisessa kirjoituksessa toteaa:

Elvytyskeskustelun epä-älyllinen kahtiajako | Roger Wessman

Sama on tullut kyllä huomattua. Jos joku ehdottaa hyödyttömän/haitallisen byrokratian purkamista ja valtion toimintojen tehostamista, niin joku toinen heti välittömästi kertoo tuon johtavan kadotukseen, koska kokonaiskysyntä. Äly on tosiaan tippunut johonkin sinne oman poteron pohjalle.
 
Suomen vain tulisi lopettaa Saksan peesailu austerity-politiikassa ja siirtyä Ranskan leiriin, mutta samalla pyrkiä parantamaan omaa kustannuskilpailukykyään pidättäytymällä inflaatiota kiihdyttävistä toimista.
Merkittävät teot Euroopan kokonaiskysynnässä tapahtuvat täysin Suomesta riippumatta. Jotta Suomen kannattaisi investoida, niin koneisto pitäisi saada siihen kuntoon, että aikaa ja resursseja hukkaavan poliittisen pelin sekä byrokratian pyörittämisen sijaan voitaisiin toteuttaa järkeviä investointeja järkevillä aikatauluilla. Nykyinen ympyräleikki, joka etenee puoluepoliittisin motiivein rataa ehdotus-vastalause-oravanpaskat-veto, ei vain millään kykena tasoittamaan kysynnän kausivaihteluja. Ajoitus ei vain voi toimia.

Syömävelan paisuttelussa koneisto sen sijaan toimii paljon suoraviivaisemmin, koska vaaliase ja poliittinen peli. Koko hemmetin julkisen sektorin palkkoja koneisto kykenee muitta mutkitta rajusti korottamaan vaalien jälkeen. Samoin absurdi n x 5 vuoden irtisanomissuoja julkiselle sektorille meni koneiston läpi hetkessä nikottelematta. Suomalainen elvyttävä investointi on yhtä kuin täysin tarpeeton moninkertainen hallinto koneisto ja työtehoa hillitsevä yleinen irtisanomissuoja. Noilla keinoilla ei pitkälle menty.
 
Merkittävät teot Euroopan kokonaiskysynnässä tapahtuvat täysin Suomesta riippumatta. Jotta Suomen kannattaisi investoida, niin koneisto pitäisi saada siihen kuntoon, että aikaa ja resursseja hukkaavan poliittisen pelin sekä byrokratian pyörittämisen sijaan voitaisiin toteuttaa järkeviä investointeja järkevillä aikatauluilla. Nykyinen ympyräleikki, joka etenee puoluepoliittisin motiivein rataa ehdotus-vastalause-oravanpaskat-veto, ei vain millään kykena tasoittamaan kysynnän kausivaihteluja. Ajoitus ei vain voi toimia.

Rauhoitu nyt vähän tuossa vaahtoamisessas.

Suomi voisi niissä "euroopan ytimissä" siirtyä Ranskan leiriin. Se olisi Suomen etu, että keski-eurooppa elvyttäis? Suomi siis tekisi 2000-luvun alun saksat. Pitämällä inflaation pienempänä mitä esim. Saksa. Aivan samaa ehdotti Sinn, siinä sun linkkaamassa haastiksessa.
 
Back
Ylös Bottom