Siis Kreikan trendi kääntyi 1,5 vuotta sitten ja on tällä hetkellä laskeva. Laskeva on trendi myös Islannissa. Jos taasen kastsot vain pitkän ajan trendia hetkestä juuri ennen kriisejä tähän päivään, niin molempien maiden trendit ovat nousevia. Viittaan luonnollisesti väiteeseesi siitä, että Islannin trenfi olisi laskeva, mutta Kreikan trendi olisi nouseva. Tuo väite ei ole oikein mitenkään päin perusteltavissa.
Olet oikeassa, Kreikan työttömyys on nyt laskussa. Sanoin väärin ja kärjekkäästi kun totesin sen, että Kriisin jälkeen Kreikan työttömyys on ollut kasvussa. Se on laskenut jo 18 kuukauden ajan n. 3% verran(?).
Mielestäni palaamme siis siihen kysymykseen, miten rakenneuudistukset olisi voitu toteuttaa ilman em. ihmisoikeusrikkomuksia.
Sisäinen devalvaatio edellyttää palkkojen alentamista, joka toteutuu palkkojen joustamattomuuden vuoksi työttömyyden kautta. Olisiko rakenneuudistukset voitu toteuttaa sosiaalisesti kestävämmin? Vrt. Krugmanin ja Haaparannan kommentti, (ja Vox:in artikkelin saksalaisten ekonomistien näkemys, johon vastakommenttina Krugmanin linkistä löytyvä Oxfordin professorin kommentti.)
Ministerillä voi hyvinkin olla meitä parempi näkemys asiasta, mutta ikävä kyllä hän ei näy ottavan tuossa kantaa esittämääsi väitteeseen. Taitaa olla niin, että väitteesi pohjaa omaan näkemykseesi.
Velkojilla oli etulyöntiasema sanellessaan sopimuksen ehdot lainansaannille. Sopimuksentekotilanne ei ole ollut missään tapauksessa tasapainoinen (velkojilla tietenkin ässät kädessä) ja me molemmat olemme varmaankin samaa mieltä siitä, että Kreikassa on käynnissä deflatorinen kriisi. Kirjoitit näin:
Lainaamastasi tekstinpätkästä tulee mieleen, että puhutaan markkinahinnasta. Luonnollisesti nykyinen markkinahinta on alhaisempi kuin kuplan puhkeamista oleva hinta, mutta ei se vielä kerro mitään pilkkahinnalla myymisestä. Kuka tietää, että tuleeko myynnin kohteiden arvo enää koskaan olemaan samalla tasolla kuin ennen kuplan puhkeamista. Jos hinta nousee joskus huippukorkealle, niin silloin tuskin enää on mitään tarvetta myydä.
Puhut markkinahinnoista, toteutuneiden kauppojen hinnoista, mikä on sinänsä totta, mutta kun katsomme esimerkiksi tilastokeskuksen määritelmää markkinahinnalle. Asettaa se viestisi kyseenalaiseen valoon.
Markkinahinta vastaa taloustoimessa käytettävää rahamäärää, jonka ostaja maksaa myyjälle hankinnastaan vapaassa kauppatilanteessa.
Tilastokeskus - K?sitteet ja m??ritelm?t - Markkinahinta
Voimmeko puhua
vapaasta kaupankäyntitilanteessa, jos toinen osapuoli –siis Kreikka– on pakotettu myymään julkista omaisuutta, saadakseen lainaa. Minun mielestäni ei ole. Kreikka oli pakotettu myymään julkista omaisuutta ja kuten nyt näemme, Kreikka vetäytyy yksityistämisestä (vapaata tahtoa ei ole ja toisella osapuolella pyrkimys neuvotella sopimus uudelleen) vrt. em. FT: artikkelista
Yanis Varoufakis, the Greek finance minister, said: “It’s not very clever to sell off the family jewels in the middle of deflationary crisis . . . It is wiser to develop state property and increase its value using smart financial resources to strengthen our economy.”
On siten harhaanjohtavaa puhua markkinahinnoista, joka mielestäni vaatii sen, että niin ostaja kuin myyjä ovat vapaaehtoisesti sopineet kaupasta.
Ja mitä tulee siihen, että väitteeni pohjautuvat omiin mielipiteisiini, niin ikävä kyllä näen aivan samoin sinun kommenttisi. Emme pääse yhteisymmärrykseen, mutta sellaista se on;)
