Tekeeköhän tuo Saksasta hyötyminen myös Puolasta vapaamatkustajan?
Otit esille Puolan, johon vastasin: 1) Puolalla on oma valuutta 2) Saksa naapurina näkyy myös Puolan viennissä. Ei ole varmaankaan yllätys, että oma valuutta on hyödyksi Puolalle. Kreikkaan vertaaminen ontuu, koska Kreikka on eurossa. En siis ole verrannut Puolaa vapaamatkustajaan, eikä omasta valuutasta hyötyminen tee mistään maasta vapaamatkustajaa, mitä edes yrität tarkoittaa tuolla?
Islannissa pankit ajoivat karille ja ne päästettiin uppoamaan. Kipparit saivat tuomioinsa ja homma on menossa vahvasti oikeaan suuntaan. Pitäisikö nyt Kreikka päästää uppoamaan? Mitä se sitten noin valtiona tarkoittaakaan vai liekö se edes mahdollista.
Alunperin kysyit:
Miten velkarahalla kestämättömän korkealle pumpatun elintason mahdottomuus olisi mielestäsi voitu korjata siten, ettei se aiheuta ongelmia?
Nyt kysyt sitä, mitä
nyt pitäisi tehdä. No nyt Kreikka on pyrkinyt muuttamaan sopimusta. vrt Haaparanta.
Se mitä vuosia sitten olisi pitänyt tehdä, niin minusta Islannin esimerkki antaa vinkkiä siihen.
mm. MIT:n Holmströmin kommenttia neljän vuoden takaa:
http://www.uusisuomi.fi/raha/111438-lehdet-professorit-haukkuvat-eun-–-”velkasaneeraus-tehtava”
Faktaa on kuitenkin se, että myös Islanti on ottanut aika tavalla osumaa kriisistään. Kansalaisten ostovoima ei olle lähelläkään sitä ja valuutta on selvästi kriisiä heikompi.*
Valuutta joustaa, se on sen tarkoituskin. Työttömyys tällä hetkellä Islannissa about 5% luokkaa. vs. Kreikan about 25%.
Kriisin yhteydessä myös valtiontalous supistui tuntuvasti. Ja kyllähän se Islantikin teki leikkauksia. Kannattaa miettiä tarkkaan mitä leikataan ja miten elvytetään.
Tätähän minä olen kritisoinutkin, että ne Kreikan leikkaukset aiheuttivat ihmisoikeuksien loukkauksia. On siis, kuten sanoit tarkkaan mietittävä mitä leikataan. Lainaohjelmaan sidotut leikkaukset eivät ottaneet perusoikeus-näkökulmaa huomioon. Tuloksena sosiaalinen kriisi, joka rikkoo ihmisten perusoikeuksia. vrt. ihmisoikeusliiton linkki. ja versus. Islanti
Islanti antoi pankkiensa kaatua - nyt häämöttää 2 % työttömyys - Uutiset - Talouselämä
Islannissa velka oli pankkien pelivelkaa ja Kreikassa se on valtion syömävelkaa. Monesti täälläkin näkee elvyttämisen vain yhtenä isona hanana, josta tulee elvyttävää rahaa voitelemaan talouden rattaita ja rakenteellisia ongelmia ei ole... Itse en hyväksy tuota mallia. Rahaa voi käyttää monella tavalla ja rakenteissa voi olla ongelmia.
Kreikka on tehnyt reformeja, ovatko toimineet? eivät. Reformien liittäminen talouskasvuun ja sitä kautta velkojen maksu. Siihen (kärjistetysti) Kreikka pyrkii nyt neuvotteluilla pääsemään. Vrt. Islanti, reilu 3% talouskasvu ja nyt maksaa velkoja. (konkurssiin menneen pankin jäämistöllä)
No niin, nyt kuulostaa jo oikeammalta. Aikaisemmin vain kirjoitit, että "rakennemuutokset" on valtion omaisuuden halvalla myyntiä. Jotain on myyty, mutta se on vain yksi monista toimista. Annatko esimerkkejä tuosta pilkkahintaan myymisestä.
Ai tästä kenkä puristaa, se oli kärjistys. Anteeksi, ajattelin sen olevan ihan notorinen tieto, että tiedetään se, että rakenneuudistuksiin kuuluu mm. julkisten menojen leikkaamista ym. Linkitin jo aiemmin sen ihmisoikeusliiton linkinkin, jossa tuotiin esille näitä "rakenneuudistuksia".
Ja tämänkin olisit löytänyt aivan itse parissa sekunnissa.
Kreikan hallitus pysäytti troikan vaatimat yksityistämiset - Ulkomaat - Verkkouutiset
Energian ja veden yksityistäminen suututtaa Kreikassa | Kansan Uutiset | Verkkolehti
En oikein usko tuohon. Kyllä siellä Kreikassa aina jollekin määrää ihmisiä töitä riittää. Ja eipä sekään välttämättä mikään ongelma ole, jos ne kädet siirtyvät johonkin tuottavampaan maahan. Kreikassa voi olla hankala koskaan päästä erityisen hyvään tuottavuuteen.
Aivovuoto ei millekään yhteiskunnalle ole eduksi ja tottakai Kreikka voi aivan hyvin kehittyä tulevaisuudessa ja saavuttaa korkean elintason. Miksi ei voisi?
Pitäisi ensin saada yleinen ja poliittinen mielipide typerän tasapainotus politiikan vastaiseksi ennenkuin voidaan katsoa mihin elvytys tarkemmin kohdennetaan. Veroalet ja infrahan nämä perinteiset ovat olleet.
