Tämä olkoon nyt viimeinen viesti sinulle tähän aiheeseen liittyen. Laitetaan vaikka ranskalaisilla viivoilla, jos asia aukeaisi:
- Sinä väitit, että 10 vuodessa säästät loppuelämän rahat, kun saat 1700 € säästöön
- Minä lyttäsin ajatuksen ja kyselin tuotto%:a
- Sinä ilmoitit 10% luokkaa olevan odotettu jatkuva vuosituotto
- Minä ilmaisin sinulle yhtenä 10-vuoden aikavälinä olevan tuoton, josta päässälaskin aritmettisen keskiarvon vuosituotoksi, joka ei ollut lähelläkään tuotto-odotustasi
- Tuosta (aritmeettisesta) keskiarvosta tulisi tajuta, että tuolla aikavälillä todellinen tuotto% on vielä tätä huomattavasti alhaisempi eikä kaikkina 10 vuoden aikasarjoina todellakaan päästä lähellekään tuollaisia tuottoja
- Sen jälken alkoi väittely ja vittuilu sinun osaltasi
Nyt viikonlopun viettoon.
- - - Updated - - -
Sun kannattaa sitten varmaan päivittää wikipedia
Compound annual growth rate - Wikipedia, the free encyclopedia ja valistaa Investopediaa ja muita lähteitä, kuinka asiat tulisi hoitaa
Opettele oikeasti lukemaan.
Monta pörssipäivää sulla on vuodessa? 1?
Siis tuollaisilla geometrisilla sarjoilla on hyvä laskea vaikkapa asuntolainojen korkoja, jossa korko vaihtuu aina koron määräytymispäivänä. OSAKETUOTTO EI TAPAHDU KERRAN VUODESSA. Capiche?
Jos lasket niin käytä sitten edes pörssipäivien määrää aikaperiodien määränä. Niitä on 252 vuodessa. Paljon parempi tapa on käyttää Jatkuvan Korkotuoton kaavaa. Koska sun maailman pörssi on auki vain kerran vuodessa päivän vaan meidän muiden maailman pörssi on auki jokaisena pörssipäivänä.
Investointilaskelmissa ja diskonttauslaskuissa tilanne on toinen. Kuponkikorkojen laskennassa bondiasioissa tilanne on toinen. Näihin tuo sun linkin sisältö pätee täysin.
Osakemarkkinoiden tuottoja nyt vaan kuuluu laskea logaritmisina tuottoina. Osaketuottoja laskiessa aikasarjasta käytetään AINA logaritmeja. Ja osaketuottoprosentin laskennassa ehdottomasti paras tapa on käyttää logaritmeja.
Ne nyt vaan on niin, koska osakemarkkinat nyt vaan sattuu olemaan koko ajan liikkeessä ja jos osake yhtenä päivänä laskee prosentin, toisena nousee saman prosentin niin kolmantena päivänä ei olla samassa arvossa kuin päivänä nolla.
Sun matematiikka käy kyllä esimerkiksi osinkotuottopohjaisiin arvonmäärityksiin, tai osinkotuoton laskentaan aikaperiodilla
Siihen on ihan oikeasti hyvä syy miksi pitää käyttää osinkokorjattuja indeksejä ja logaritmejä. Ja kyllä se oikea tapa on käyttää jatkuvan koron kaavaa kun näitä lasketaan. Kaikki muut antavat väärän tuloksen ei sen vakavampaa.
Ja kyllä jos sä lasket vuosituottoa yhdellä periodilla voit laskea prosentuaalisena muutoksena mutta et sä voi näitä ynnätä yhteen etkä käyttää keskiarvoina jos periodeja on 10 tai oikeammin 2520 pörssipäivää.
Sun laskutapa on vaan ihan täysin sopimaton osakeindeksien tuottoprosentteihin. Ihan oikeasti on.
En mä siitä väännä että mä olisin sitä mieltä että aina toteutuu se 10% vuodessa. Se on ihan todellinen pitkän ajan tuotto mutta se pitkä aika on jostain 1900 luvun alusta asti, eikä ole koskaan mitään takeita tulevaisuudesta jos menneisyydessä joku asia jotenkin on. Siitä ei ole kysymys vaan siitä että mä tiedän miten osakeindeksien tuottoprosentit kuuluu laskea sinä et sitä tiedä.
Ei tän asian tietäminen ole erityisen tärkeää mutta kyllä mä tän asian silti tiedän nyt paremmin kuin sä
sig hansenin sanoin "there's your way, there's my way and then there's the Norwegian way."
Paras tapa on käyttää näitä logaritmisia tuottoja. Sitä paitsi TODELLA helppo laskea ja muistaa se kaava.