Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Sellainen kysymys sinulle, että pidätkö nykyisiä valtion toimintoja, kuten Trafia, Valviraa, Finnairia, yms. hyödyllisinä? Tai kuten asian mainitsit, ihan oikeana työnä. Mikäli et, niin haluatko selittää, kuinka taho, joka ei kykene järjestämään nykyisille työntekijöilleen järkevää tekemistä, kykenee järjestämään sitä sadoille tuhansille uusille työntekijöille?
Mikäli pidät em. tahoja hyödyllisinä, niin ehdotuksessasi ei ole sisäistä ristiriitaa, se on myönnettävä. Sen sijaan ihmettelen hieman, kuinka mm. Ron Jeremyn naaman sensuroiminen rommipullon etiketistä, on hyödyllistä.
Arhinmäen ehdotus on saanut vastakaikua: Paatero: Pankkitilien varoja voisi sijoittaa yritysten kasvuun | Taloussanomat
Kun tällä hetkellä pankit sijoittavat tileillä makaavan rahan eteenpäin poislukien osan, jonka valtio on kieltänyt sijoittamasta, niin olisiko jatkossa niin, että valtio sijoittaa osuuden, jonka valtio on kieltänyt sijoittamasta? Vaiko kenties niin, että valtio kieltää pankkeja sijoittamasta rahaa, jotta voi ne itse sijoittaa? Oloni on taas hieman huojentuneempi, kun tiedän, millaisia rautaisia asiantuntijoita on päättämässä minunkin asioistani.

En oikein jaksa uskoa näihin verokikkoihin, enkä myöskään siihen, että tälle löytyisi poliittista kannatusta. Mietin tässä mielessäni jotain ison firman yhtiökokousta, missä osa osakkaista aina haluaisi irtisanoa vanhemmasta päästä väkeä, että saisi osinkoja alennetulla verotuksella.Niin ja kun tama olis Suomen visiitin saunoittelun seuraus, niin kiinnostaa erityisesti mika tassa ei toimisi.![]()
Tuli tassa parin kaverin kanssa pohdittua kuinka pienyrittajia saataisiin tyollistamaan. Nythan ongelmat ovat paaosin seuraavat:
1. Ongelma hankkiutua tyontekijoista eroon suhdanteiden muuttuessa
2. Jos porukkaa potkitaan pellolle, niin syyllistetaan yrittajia kuinka han repii rahat tyontekijoiden selkanahasta.
Pitaisi siis olla malli, jossa (1) on suht helppoa, mutta jossa (2) on mahdotonta, ts. jos potkii porukkaa pellolle, niin tama syo yrittajan omia tuloja eika vassarit voisi siten tasta syyttaa. Naiden parametrien seurauksena tuli mieleen jotain seuraavanlaista:
1. Annettaisiin yrityksen omistajien kotiuttaa verottomana yrityksesta rahaa suhteessa tyontekijoille maksettaviin nettopalkkoihin.
2. Tama suhte per tyontekija kasvaisi niiden vuosien myota kun tyontekija on ollut yrityksessa toissa. Toisin sanoen, jos on uusi tyontekija, niin verottomana saisi nostaa x*nettotulot, jos on ollut toissa vaikka 5 vuotta, niin a*x*nettotulot, jossa a
olisi kerroin joka kasvaisi vuosien myota kun tyontekija on ollut toissa.
3. Samalla kevennettaisiin irtisanomissuojaa.
En tieda onko vastaavanlaisia malleja ehdotettu. Toki palkkauksen esteena on edelleen selvasti tyontekijan oheiskulut ja kaikki turha byrokratia, joka tulee yrittajalle erityisesti eteen kun tama palkkaa ensimmaisen tyontekijansa. Toisaalta talla mallilla yrittaja voisi saada sen ekan tyontekijan suht halvalla, koska voisi nostaa osan tulostaan verottomana. Tuo veroton osuus voisi myos olla korkeampi muutaman ensimmaisen tyontekijan kohdalla.
Niin ja kun tama olis Suomen visiitin saunoittelun seuraus, niin kiinnostaa erityisesti mika tassa ei toimisi.![]()
Eesti ei ole yrittäjän itsensä kannalta mikään veroparatiisi. Yritykselle ja yrityksen pääomien kerääämisen kannalta Eestin verotus on todella hyvä. Monelle pienyrittäjälle kuitenkin ratkaisee enemmän omaan taskuu saat raha. Harva pystyy suuria pääomia yritykseensä kuitenkaan jättämään.
Jos joku puolueeton taho olisi tehnyt tämän tutkimuksen niin voisin uskoakin. Toki suurin osa kansasta elää edelleen uskossa, että veroja korottamalla nämä palvelut saadaan pidettyä.Puolet suomalaisista pitää sosiaaliturvan tasoa sopivana. Liian korkeana sitä pitävät etenkin hyvin koulutetut työssä käyvät miehet.
Kansa korottaa mieluummin veroja, jotta palvelut säästyvät.
Tuohon ICT-puolen säheltämiseen tuskin tulee ratkaisua 10 vuoteen, keksiikö joku mikä se oikeasti olisi?
Valtion epäonnistunut it-hanke nieli 9 miljoonaa euroa | Yle Uutiset | yle.fiJulkishallintoa varten kehitetyn Valda-tietojärjestelmän piti palvella 60 000 käyttäjää, mutta pian koko 9 miljoonaa euroa maksanut järjestelmä ajetaan alas.
Julkisen hallinnon ICT-johtaja Timo Valli Valtiovarainministeriöstä toteaa, että palvelinkapasiteetin rakentaminen ja ohjelmiston pitkällinen kehitystyö johtivat ennakoitua suurempiin kustannuksiin, noin 9 miljoonaan euroon.
Järjestelmän oli määrä olla valmis vuonna 2009, mutta sitä pystyttiin tarjoamaan käyttäjille vasta kuluvan vuoden alussa.
Kehitystyön aikana virastoihin oli kuitenkin jo hankittu muita ohjelmistoja, joten käyttäjämäärä jäi kauas suunnitellusta.
Tuohon ICT-puolen säheltämiseen tuskin tulee ratkaisua 10 vuoteen, keksiikö joku mikä se oikeasti olisi?