Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Dopey]

Eiku kyllä lainsäätelijän tehtävä on miettiä kuumeisesti paljonko yksityisen yrityksen pitää saada voittoa MAIDOSTA. Valio ihan satavarmasti keräsi katteen muista maitotuotteista, kuten rahkasta, jugurtista ja jäätelöstä eritoten. Mutta perkele ei saa myydä tappiolla yksityinen yritys.

Kilpailulainsäädäntö on kuluttajan kannalta pidemmällä tähtäimellä oikeinkin hyvä keksintö. Valion kannalta raskauttavaa oli, että maitoa myytiin tappiolla jotta kilpailija vetäytyisi markkinoilta, ja että suunnitelma oli varsin hyvin dokumentoitu tavoitteineen firman sisäisiin sähköposteihin.

 

[pååtta]

Onhan Suomessa turhaa byrokratiaa. Lähinnä vain saattaa tulla yllätyksenä, ettei tulevan porvarihallituksen leikkausten jälkeen talous ole siinä kasvussa mitä rakenteelliset uudistajat maalailevat. Olettaen, että maailmantalouden tila pysyy ennallaan ja kurilinjaa jatkuu EU:ssa. Tulos todennäköisesti on päinvastainen.

 

[Goodwin]

Mun mielestä oli hyvä huomio jokin aika sitten se, että nykyajan kapitalistit eivät edes ole kiinnostuneita talouskasvusta, vaan tärkeämpää on se, että menee paremmin kuin naapurilla (oli naapuri sitten perhe, yritys tai valtio).

Täällä kun on katsellut esimerkiksi Indican kirjoituksia niin juuri näinhän se menee. Mies (vai poika?) sanoi jotain siihen suuntaan, että sehän olisi ihan hirveää jos kaikilla olisi tuoreet bemarit, koska eihän sitä sitten voisi osoittaa omaa ylempiarvoisuuttaan millään.

(En toki väitä että mikään talousjärjestelmä mahdollistaisi sitä, että kaikki ajavat tuoreilla bemareilla.)

 

[Dopey]

Mun mielestä oli hyvä huomio jokin aika sitten se, että nykyajan kapitalistit eivät edes ole kiinnostuneita talouskasvusta, vaan tärkeämpää on se, että menee paremmin kuin naapurilla (oli naapuri sitten perhe, yritys tai valtio).

Mikä ihme on tämä "nykyajan kapitalisti"? Ainakaan omaa napaa ei kaiva naapurin autot tai asunnot pätkääkään, mutta kannatan silti yksityistä omistusoikeutta. Ja elän nykyajassa.

Ehkä olen sitten kuitenkin tulevaisuuden kapitalisti, sillä osaan sen verran laskea, että tiedän jatkuvan globaalin talouskasvun olevan fysikaalinen mahdottomuus. Koska kyse on lopulta nollasummapelistä, on talouskasvuun pyrkiminen valtiona tai talousalueena land grab strategiasta, ennenkuin kasvu muuttuu mahdottomaksi. Eli siitä, että halutaan enemmän kuin mitä naapuri tulee ikinä saamaan.

 

[PappAna]

Mun mielestä oli hyvä huomio jokin aika sitten se, että nykyajan kapitalistit eivät edes ole kiinnostuneita talouskasvusta, vaan tärkeämpää on se, että menee paremmin kuin naapurilla (oli naapuri sitten perhe, yritys tai valtio).

Uskoisin kyllä, että jokainen yrittäjä / kapitalisti on jossain määrin kiinnostunut talouskasvusta. Yrittäjää kiinnostaa aina omaa yrityksen kasvu ja numerot Ne ovat kuitenkin aika pitkälle kiinni talouskasvusta. Siinä olet kyllä ihan oikeassa, että ei kapitalisti ole sen vähemmän kateellinen naapurille, kuin muutkaan ihmiset. Aika naurettaviakin reaktioita tulee usein esin Suomen Yrittäjiltä; valitetaan aina laskee tai nousee verot.

 

[pååtta]

Uskoisin kyllä, että jokainen yrittäjä / kapitalisti on jossain määrin kiinnostunut talouskasvusta. Yrittäjää kiinnostaa aina omaa yrityksen kasvu ja numerot Ne ovat kuitenkin aika pitkälle kiinni talouskasvusta. Siinä olet kyllä ihan oikeassa, että ei kapitalisti ole sen vähemmän kateellinen naapurille, kuin muutkaan ihmiset. Aika naurettaviakin reaktioita tulee usein esin Suomen Yrittäjiltä; valitetaan aina laskee tai nousee verot.

Mikä kotimaan yrittäjien lausunnoissa aina tökkii on, että kuvitellaan, että palkanalennuksista saadaan pelkästään ne hyödyt eikä lainkaan haittoja. Samasta pienenevästä palkkasummasta ostetaan sitten huomattavasti vähemmän heidän tuotteitaan. Vientifirmoilla palkka-ale on tietysti hyvä asia, olettaen ettei muut maat lähde samaan juoksuun pohjalle.

 

[pååtta]

Mikä ihme on tämä "nykyajan kapitalisti"? Ainakaan omaa napaa ei kaiva naapurin autot tai asunnot pätkääkään, mutta kannatan silti yksityistä omistusoikeutta. Ja elän nykyajassa.

Ehkä olen sitten kuitenkin tulevaisuuden kapitalisti, sillä osaan sen verran laskea, että tiedän jatkuvan globaalin talouskasvun olevan fysikaalinen mahdottomuus. Koska kyse on lopulta nollasummapelistä, on talouskasvuun pyrkiminen valtiona tai talousalueena land grab strategiasta, ennenkuin kasvu muuttuu mahdottomaksi. Eli siitä, että halutaan enemmän kuin mitä naapuri tulee ikinä saamaan.

Onhan tässä vielä koko aurinkokunta hyödyntämättä

 

[Jami2003]

Mun mielestä oli hyvä huomio jokin aika sitten se, että nykyajan kapitalistit eivät edes ole kiinnostuneita talouskasvusta, vaan tärkeämpää on se, että menee paremmin kuin naapurilla (oli naapuri sitten perhe, yritys tai valtio).

Siinä määrin tuo tietysti pitää paikkaansa että tällaisena nykyajan kapitalistina näen että mikäli samat taloudelliset hyödyt saavuttaa kotona töitä tekemättä kuin töissä käyden, jähmettää tämä työmarkkinat ja tekee käytännössä joustot mahdottomiksi. Ei ole ensimmäinen eikä edes toinen keissi joka on ollut valmis neuvottelemaan palkkauksen perusteista vasta kun on liiton "ansaitut" 500 ansiosidonnaispäivää lomautuksien muodossa käytetty. 500 päivää on vaan yrityselämässä aika pitkä aika ja saattaa tietyissä tapauksissa olla ettei ole enää mitään neuvoteltavaa siinä vaiheessa kun ansiosidonnainen on loppu ja ollaan valmiit työntekijän puolelta katselemaan talon sisältä uusia hommia uudella palkalla.

 

[Indica]

Mun mielestä oli hyvä huomio jokin aika sitten se, että nykyajan kapitalistit eivät edes ole kiinnostuneita talouskasvusta, vaan tärkeämpää on se, että menee paremmin kuin naapurilla (oli naapuri sitten perhe, yritys tai valtio).

Täällä kun on katsellut esimerkiksi Indican kirjoituksia niin juuri näinhän se menee. Mies (vai poika?) sanoi jotain siihen suuntaan, että sehän olisi ihan hirveää jos kaikilla olisi tuoreet bemarit, koska eihän sitä sitten voisi osoittaa omaa ylempiarvoisuuttaan millään.

(En toki väitä että mikään talousjärjestelmä mahdollistaisi sitä, että kaikki ajavat tuoreilla bemareilla.)

Meilläpäin sanotaan että sano sitten pojaksi kun maksat viikkorahaa..

Toisekseen vaikka kapitalisti-alexstubb pukumiehet tuskin saavat yhtä paljon naisia kuin hampputukka-che guevara-vihervasemmistolaiset ja vaikka kuubalaiset vallankumouslaulut kieltämättä on parempaa musiikkia kuin vaikka cheek, niin kyllä kapitalismilla on parempi track record kuin sosialismilla.

Yksilönvapaus on ihan toisella tasolla Amerikassa kuin vaikka DDR:ssä oli aikanaan. Sen sijaan se että pyrkii aina parempaan kuin muut tuo yritteliäisyyttä, jos kaikki olisi "mulle riittää kun vaikka te-keskuksen toimenpiteistä saisi sen sossutuen ja ei tarvitse tehdä mitään" niin eipä täällä kovin kummoinen hyvinvointivaltio olisi..

Kyllä ahneus vaan ajaa maailmaa eteenpäin.

E: mä en edes ole ihan varma olenko enemmän sitä mieltä että pitäisi kaikkien tienata mahdollisimman paljon rahaa ja talouskasvua vai se että onko kuitenkin tärkeämpää vapaus valtion kontrollista ja viranomaisista? Säännöistä ja määräyksistä? Sipilän sanoin porvarillinen DDR..

Yksilönvapaus on tärkein mahdollinen arvo.

 

[PappAna]

Mikä kotimaan yrittäjien lausunnoissa aina tökkii on, että kuvitellaan, että palkanalennuksista saadaan pelkästään ne hyödyt eikä lainkaan haittoja. Samasta pienenevästä palkkasummasta ostetaan sitten huomattavasti vähemmän heidän tuotteitaan. Vientifirmoilla palkka-ale on tietysti hyvä asia, olettaen ettei muut maat lähde samaan juoksuun pohjalle.

Luulen kyllä, että vähittäiskaupassa kiinni olevat yrittäjät ymmärtävät hyvin ostovoiman merkityksen. Monet yritykset ovat tietenkin tarjouskilpailujen varassa ja häviäminen hintakilpailussa harmittaa. Tulee helposti ensimmäisenä mieleen, että pienemmillä palkoilla oltaisiin pärjätty paremmin.

Ehkäpä se on niinkin, että monet yrirykset kasvoivat vahvojen vientifirmojen menestyksen myötä. Loihan se menestys mukavasti kysntää kotimaahankin. Nyt pelottaa, mten käy, kun vientitulot hiipuvat. Siksi niin moni toivoisi vientiyritysten olevan kilpailukykyisiä.

 

[higher physics]

Mikä kotimaan yrittäjien lausunnoissa aina tökkii on, että kuvitellaan, että palkanalennuksista saadaan pelkästään ne hyödyt eikä lainkaan haittoja. Samasta pienenevästä palkkasummasta ostetaan sitten huomattavasti vähemmän heidän tuotteitaan. Vientifirmoilla palkka-ale on tietysti hyvä asia, olettaen ettei muut maat lähde samaan juoksuun pohjalle.

Enpä usko, että suurin osa yrittäjistä noinkaan sitä ajattelee. Esimerkiksi Nordean ekonomisti ajankohtaisessa kakkosessa sanoi, että kompensoidaan alennettu palkka alennetulla verolla, omanlaistaan elvytystä tämäkin. Mutta myönnettävä on, että rumaltahan se näyttää, kun verotiedot tulee ja media mässäilee miljonääreillä. Tottakai sitä irtisanottu duunari miettii, että nuilleko pitäisi vielä jotain löysiä antaa. Ei nähdä sitä, että siellä miljoonia tienanneen peliyrittäjän takana on aika monta kärvistelijää ja viroon lähtijää.

Varmastihan siinä on totuuden siemen, että jos em. veropolitiikkaa ruvettaisi harjoittamaan, niin jotku rikkaat siitä hyötyisi. Mutta ei siinä mielestäni mitkään tuloerot kasvaisi, sikäli että se estäisi samalla monien köyhistymisen.

Vähän tuota sanomaasi lainaten, niin valtion veropolitiikka tuntuu olevan juuri samankaltaista: nostetaan veroja eikä ollenkaan ajatella miten se vaikuttaa kulutukseen. Merkitään vaan veron korotus suoraan plussana valtion budjettiin. Se on, mikä itseäni tökkii.

 

[Xtreme]

Sitten kestäisi vähän aikaa ja uudet meijerit tulisivat takaisin markkinoille. Ellei pohjattoman kassan omistava Valio turvautuisi lobbaukseen, jonka johdolla lainsäätäjät tehtailisivat Valviran kautta kilpailua estäviä lakeja.

Jos (edes etäisesti) vapailla markkinoilla on toimija, joka toimittaa sekundaa, niin se jää jalkoihin. Nokialla oli melkoinen kassa ja markkina-asema, mutta niin vain jäi jalkoihin, kun tuotteensa ei pärjännyt kilpailijoille. Microsoftilla oli melkoinen kassa ja markkina-asema, mutta niin vain kilpailijat ovat puskeneet ohi varsinkin mobiilipuolella. Chryslerillä, Fordilla ja GM:llä oli tripoli ja varmasti kassaa, mutta niin vain japsimerkit menivät ohi, kun vanhojen kolmen tuotteet eivät enää pärjänneet.

Monopolit toimivat pelkästään säännellyillä markkinoilla tai puhtaasti lakisääteisen aseman turvin. Esim. Suomen vähittäistavarakauppa, Alko, Veikkaus, Ray, VR, matkahuolto (ennen), Finnair (ennen), apteekki, taksi, ...

En tiedä luitko viestiäni loppuun. Jos tuo Venäläinen ensiluokkaista maitoa tuottava meijeri tiputtaisi hinnan 10:een senttiin litra aina kilpailijoiden pyrkiessä markkinoille, ei kilpailijat pääsisi markkinoille.

Voi hyvänen aika sentään. Rupeatko tosissasi vertaamaan raskaasti tuotekehitykseen perustuvaa korkean teknologian alaa maidon myyntiin ?
Onhan se nyt hieman eri asia tippua markkinoilta jatkuvasti muuttuvalla alalla (kuluttajaelektroniikka, autoteollisuus yms.), jonka tuotteiden ostaminen perustuu nimenomaan uusien teknologioiden hypettämiseen. Ja mitä tulee Microsoftiin, eihän siitä kukaan ole puskenut mobiilipuolella ohi, kosa Microsoft ei ole päässyt kenenkään edelle, jotta siitä olisi edes tarvetta mennä ohi.

Jos puhutaan bulkkituotannosta (maito, kalja, leipä), jossa tuotteet eivät varsinaisesti kehity (ainakaan kovin suuri volyymi niistä), olisi suurimman kassan omaavalla hyvinkin helppo työ tiputtaa kilpailijat markkinoilta ja kilpailijoiden yrittäessä paluuta markkinoille tiputtaa ne taas maan pinnalle. Tämä siis, jos minkäänlaista kilpailulainsäädäntöä ei olisi. Kyllä se vaan on kuluttajan etu.

 

[pååtta]

Enpä usko, että suurin osa yrittäjistä noinkaan sitä ajattelee. Esimerkiksi Nordean ekonomisti ajankohtaisessa kakkosessa sanoi, että kompensoidaan alennettu palkka alennetulla verolla, omanlaistaan elvytystä tämäkin. Mutta myönnettävä on, että rumaltahan se näyttää, kun verotiedot tulee ja media mässäilee miljonääreillä. Tottakai sitä irtisanottu duunari miettii, että nuilleko pitäisi vielä jotain löysiä antaa. Ei nähdä sitä, että siellä miljoonia tienanneen peliyrittäjän takana on aika monta kärvistelijää ja viroon lähtijää.

Varmastihan siinä on totuuden siemen, että jos em. veropolitiikkaa ruvettaisi harjoittamaan, niin jotku rikkaat siitä hyötyisi. Mutta ei siinä mielestäni mitkään tuloerot kasvaisi, sikäli että se estäisi samalla monien köyhistymisen.

Vähän tuota sanomaasi lainaten, niin valtion veropolitiikka tuntuu olevan juuri samankaltaista: nostetaan veroja eikä ollenkaan ajatella miten se vaikuttaa kulutukseen. Merkitään vaan veron korotus suoraan plussana valtion budjettiin. Se on, mikä itseäni tökkii.

Joo Kangasharju kirjoitti Hesarissa tänään asiasta. Nimellispalkkoja haluisi tosiaan alentaa ja ylikompensoidaan tuloveroa alentamalla. Muistaakseni kuitenkin aika nappikaupan suuruisista elvyttävästä vaikutuksesta oli kyse. Kangasharju sulkee pois tehokkaammat keinot oli julkisen elvytyksen argumentilla "ei voi tehdä koska menot on jo niin suuret suhteessa BKT:en". Jos jos kerroin on yli 1 niin menothan pienenee suhteessa BKT:n. Nojoo ei pitäisi valittaa jos ekonomisti ehdottaa jotain kokonaisuutena elvyttävää ratkaisua

 

[Jami2003]

Joo Kangasharju kirjoitti Hesarissa tänään asiasta. Nimellispalkkoja haluisi tosiaan alentaa ja ylikompensoidaan tuloveroa alentamalla. Muistaakseni kuitenkin aika nappikaupan suuruisista elvyttävästä vaikutuksesta oli kyse. Kangasharju sulkee pois tehokkaammat keinot oli julkisen elvytyksen argumentilla "ei voi tehdä koska menot on jo niin suuret suhteessa BKT:en". Jos jos kerroin on yli 1 niin menothan pienenee suhteessa BKT:n. Nojoo ei pitäisi valittaa jos ekonomisti ehdottaa jotain kokonaisuutena elvyttävää ratkaisua

No ymmärrät varmaan itsekkin että tuollaiset julkisen talouden elvytyskertoimet on pelkkää teoreettista löpinää koska tuo kerroin riippuu täysin siitä mihin julkisen talouden kustannusten kasvatus kohdistetaan, minkä kokoinen julkinen talous on valmiiksi, mikä on kokonaistalouden tilanne jne jne jne. Jos kaava olisi noin yksinkertainen niin talouden ikiliikkuja olisi keksitty.

 

[higher physics]

Joo Kangasharju kirjoitti Hesarissa tänään asiasta. Nimellispalkkoja haluisi tosiaan alentaa ja ylikompensoidaan tuloveroa alentamalla. Muistaakseni kuitenkin aika nappikaupan suuruisista elvyttävästä vaikutuksesta oli kyse. Kangasharju sulkee pois tehokkaammat keinot oli julkisen elvytyksen argumentilla "ei voi tehdä koska menot on jo niin suuret suhteessa BKT:en". Jos jos kerroin on yli 1 niin menothan pienenee suhteessa BKT:n. Nojoo ei pitäisi valittaa jos ekonomisti ehdottaa jotain kokonaisuutena elvyttävää ratkaisua

Sori ei ole nyt aikaa taloustieteen tutkimukseen perehtyä joten kysyn suoraan, että perustuuko tämä yli 1 kerroin empiriaan vai ennustukseen? Koska jos halutaan menoilla saada (selvästi) yli 1 kerroin niin pitäisi menojen kohdentua todella tuottaviin hankkeisiin (jotka vielä hyödyttäisi koko maata) ja valtio sijoittajana ei ole osoittautunut kovin uskottavaksi tapaukseksi viimeaikoina.

 

[Xtreme]

Loppujen lopuksi, kaikki jotka ovat olleet tekemisissä kunnallisten ja/tai valtiollisten organisaatioiden kanssa tietävät todellisen syyn säästämisen mahdottomuudelle.
Kun vuosibudjetit laaditaan AINA edellisvuosiin verraten, ei tekeminen tule koskaan tehostumaan.

Kaikki saadut valtionosuudet yms. pyritään aina käyttämään täysimääräisesti, jotta ensi vuonna osuus ei tippuisi (ainakaan kovin paljoa).
Korvamerkityt rahat käytetään yleensä toki niiden vaatimiin kohteisiin ja muut projektit kirjautetaan melko usein sille yksikölle, jolle pienimmällä todennäköisyydellä löytyy keneltäkään uskallusta ehdottaa leikkauksia.

Ainoa tapa säästää on suunnitella koko julkinen sektori alusta asti uudelleen jonkin ulkopuolisen konsulttiarmeijan toimesta. Ei varmasti haplaa, mutta pitkällä aikavälillä säästöjä alkaisi varmasti tulemaan.

 

[Pesupallo]

En tiedä luitko viestiäni loppuun. Jos tuo Venäläinen ensiluokkaista maitoa tuottava meijeri tiputtaisi hinnan 10:een senttiin litra aina kilpailijoiden pyrkiessä markkinoille, ei kilpailijat pääsisi markkinoille.

Jos puhutaan bulkkituotannosta (maito, kalja, leipä), jossa tuotteet eivät varsinaisesti kehity (ainakaan kovin suuri volyymi niistä), olisi suurimman kassan omaavalla hyvinkin helppo työ tiputtaa kilpailijat markkinoilta ja kilpailijoiden yrittäessä paluuta markkinoille tiputtaa ne taas maan pinnalle. Tämä siis, jos minkäänlaista kilpailulainsäädäntöä ei olisi. Kyllä se vaan on kuluttajan etu.

Eikö tuo toimi noin suoraan vain, jos tuotetta pystyy myymään suoraan kuluttajille ilman välikäsiä JA tuotteelle ei ole minkäänlaista vaihtoehtoa?
Oma veikkaus tilanteesta menisi jotenkin näin:
Keskon ja S-ryhmän duopoli varmasti löisi kapuloita rattaisiin, jos maito tippuisi kokonaan jonkin monopolin haltuun, joka välillä nostaisi hintoja pilviin ja välillä myisi heille polkuhintaan. Syy kalliista maidosta kuitenkin mediassa menisi heidän (Kesko ja S-ryhmä) piikkiin ja toisaalta, jos hinta menee kipukynnyksen yli, on siihen vaikea leipoa omaa katetta enää päälle. Tällöin he varmasti pyrkisivät ohjaamaan kulutuskäyttäytymistä mehujen ym suuntaan.
Jos meijeri välillä myy 2€/litra ja välillä 10c/litra, niin tuskin kauppias myisi välillä 2,1€/litra ja välillä 11c/litra vaan jotain muuta. No ehkä se hinnoittelu kuluttajalle ei ole oleellista alennusten aikana vaan kalliimpien hintojen aikana...
Todennäköisesti kauppiaat lähtisivät etsimään mahdollisuuksia investoida itse meijereihin tai löytää yhteistyökumppaneita, jotka haluavat sitoutua pitkäjänteiseen työhön jollain kestävällä hinnoittelupolitiikalla, vaikka lyhyellä tähtäimellä olisikin kannattavinta ostaa vain sitä monopolimaitoa.

Käsittääkseni nyt maailmalla isot kauppaketjut antavat vaikkapa jossain keksiosastolla hyllytilaa vähemmän myyville valmistajille, vaikka lyhyellä tähtäimellä olisi kannattavinta antaa kaikki tila eniten myyvän ison brändin isoille tuotenimille.

 

[D.Yates]

Jos kaava olisi noin yksinkertainen niin talouden ikiliikkuja olisi keksitty.

Eiköhän noissa kaavoissa jätetä tyystin huomiotta verotuksen jähmettävä vaikutus. Että kun veroilla kerätään kansalta euro ja se jaetaan byrokraateille niin talous kasvaa enemmän kuin euron?

Julkinen terveydenhoito taitaa olla niin kommunismin mädättämä että ainoa mahdollisuus on yksityistää kaikki. Työntekijöiden etuja isompi ongelma taitaa kyllä olla täydellinen johtamisen puute.

Yksityistämisen taustalla on muun muassa se, että julkisella puolella työntekijöiden edut ovat paremmat kuin yksityisellä puolella
– Yksityisellä puolella työehtosopimukset ovat erilaiset eli lakisääteisiä vapaapäiviä on vähemmän kuin julkisella puolella, sanoo palvelujohtaja Pirjo Rehula.

Yksityistämisen tausta: Julkinen vanhustenhoito liian kallista | Yle Uutiset | yle.fi

– Todennäköisesti olisin ainoa lääkäri Rääkkylässä, joten aika heikosti menisi. Vuodeosasto olisi varmaan muutettu jo palvelutaloksi ja vanhusten ralli ympäri Keski-Karjalaa jatkuisi. Aavistimme jo vuosia sitten, mihin tilanne on kehittymässä, joten meidän oli pakko toimia.
Rääkkylässä on THL:n tutkimusten mukaan Suomen tyytyväisimmät potilaat.

– Rääkkylän terveydenhuollossa ei ole koskaan ollut näin paljon henkilökuntaa. Joskus tuntuu, että lääkäreitä on enemmän kuin potilaita. Työnjakoa onkin vielä kehitettävä, jotta ruuhkahuippuja saadaan tasattua.

Rääkkylä kiinnostaa terveyspäättäjiä - *Uutisarkisto - *Mediuutiset

 

[Ranger]

Ei nouse | Ylioppilaslehti

Hyvä tilannekatsaus Suomesta ja Euroopasta.

 

[higher physics]

Ei nouse | Ylioppilaslehti

Hyvä tilannekatsaus Suomesta ja Euroopasta.

Hyvä korkeintaan verrattuna kyseisen lehden "Paskoimme housuun bussissa Turkuun" artikkeliin