Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[mskomu]

Ainakin kepulla on nyt korkeassa asemassa typpi, jonka luulisi ymmärtävän tämän.

Itsekin toivon, että Sipilä saisi jotain aikaiseksi, mutta en tiedä uskonko siihen itsekään. Nimittäin jos ajatellaan, että Sipilä olisi pääministeri ensi vuonna ja hänen johdollaan kepu yrittäisi ajaa moista, niin muut hallituspuolueet todennäköisesti vastustavat sitä, koska ehdotus ei tullut omalta puolueelta ja vaativat jotain vastineeksi, jotta äänestäisivät muutoksen puolesta. Todennäköisesti tämä "jokin vastine" on sitä, että kepu vuorostaan äänestää jonkun muun ehdotuksen puolesta, joka on tavan mukaisesti tyyliä: "Luodaan tulonsiirto muilta ihmisiltä meidän (puoleen) äänestäjille" tai "Nimitetään korkeaan virkaan meidän puolueen jäsen". Koska Sipilän tekemä ehdotus ei ole suunnattu kepun äänestäjille, niin kepu olisi tilanteessa, jossa he antavat siimaa toiselle puolueelle saamatta sitä itse takaisin, joka saattaa johtaa helposti siihen, että kepun jäärät ja poliittiset broilerit kääntyvät Sipilän ehdotusta vastaan.

Tietysti on mahdollista, että esim. hallituksen toinen suuri puolue kannattaisi ehdotusta, koska se on järkevää, mutta hieman skeptisesti suhtaudun moiseen ihmeeseen. Stubbkin tuntuu välillä puheidensa perusteella ymmärtävän aika hyvin kaikenlaista, mutta käytännössä toimii jatkuvasti päinvastoin. Johtui tämä sitten puolueesta tai ei, niin fakta on, että toimii päinvastaisesti.

 

[Jami2003]

Ei tule menemään ikinä tuo alvi ehdotus läpi koska hallituksemme on iän kuun päivän kuunnellut etujärjestöjä ja avl rajan korotus on heikentää sekä ammattiyhdistysliikkeiden sekä yrittäjäjärjestöjen valtaa. Yksin yrittäjä kun harvemmin kuuluu sen enempää SAK:n kuin EK:n jäsen järjestöihin.

ps. Aina kun haukutaan julkista sektoria niin haukutaan vaihteeksi yhdistyksiä (joita ei kai julkiseen sektoriin lasketa). Miten helvetissä Suomessa yhdistykset ovat pääseet siihen asemaan että jopa eläkelaki päätöksiä ei uskalleta tehdä ilman heidän suostumustaan. Pitäisi ymmärtää että yhdistykset ajavat viime kädessä omaa etuaan ja puolustavat Levin kelohonka mökkejään.

pps. Tuli muuten mieleen että tämä nykyisen hallituksen touhu muistuttaa ihan jääkiekkomatsia jossa Suomi on häviöllä kolmannen erän alussa loistokkaan alkupelin jälkeen. Sen sijaan että saataisiin joukkue kasattua uudelleen tehokkaaksi toimimaan kohti voittoa, onkin pelimme ihan sekaisin ja kiekkoa sataa surkeiden hyökkäyksien ja puolustuksien jäljiltä omaan maaliin. Miestä yritetään vaihtaa kentällä mutta joukkuepeli puuttuu ja kiekon pyöritys menee kikkailuksi. Ehkä meillä tosiaan on jokin häviämisen trauma. Kun vähän tulee turpaan, heti mennään sikiö asentoon sen sijaan että ruvettaisiin rohkeasti matsaamaan...

 

[Dopey]

Joo, ratkaisuksi tarjotaan ennenaikaisia vaaleja. Miksi tää kansa äänestäisi yhtään sen fiksummin tällä kerralla? Demareiden ja persujen kannatus olisi vähän matalampi, ja keskustan korkeampi.

 

[Timba79]

Joo, ratkaisuksi tarjotaan ennenaikaisia vaaleja. Miksi tää kansa äänestäisi yhtään sen fiksummin tällä kerralla? Demareiden ja persujen kannatus olisi vähän matalampi, ja keskustan korkeampi.

Mitä merkitystä äänestämisellä edes on? Vaalilupausten jälkeen voi sitten puuhastella taas mitä huvittaa ja pönkittää oma asemaa ja omia ja etupiirien etuja.

 

[vässy74]

Mitä merkitystä äänestämisellä edes on? Vaalilupausten jälkeen voi sitten puuhastella taas mitä huvittaa ja pönkittää oma asemaa ja omia ja etupiirien etuja.

Eikä hirveästi tarvitse vaalilupauksiakaan rikkoa, koska julkisesta kassasta rahaa saavien (työntekijät + tulonsiirtojen saajapuolella olevat) äänillä vaalit voitetaan.

Tää muutama sivu sitten linkitetty Case Uusi Seelanti; olis kiva kuulla meidän talousoppineiden kertovan mikä kaikki tuolla tehtiin väärin. Vaikuttaisi että olivat 80-luvun puolivälissä aika paljolti tilanteessa jossa monien mielestä meillä ollaan nyt: When a reform government was elected in 1984, it identified three problems: too much spending, too much taxing and too much government. The question was how to cut spending and taxes and diminish government’s role in the economy

Tässä siis toi mainittu artikkeli
http://cafr1.com/April-04.html

Niillä menee kuitenkin ihan semi-ok tänä päivänä

The deregulation of the economy which occurred in the 1980s and 1990s created a very business-friendly regulatory framework. A 2008 survey in the Heritage Foundation and Wall Street Journal ranked New Zealand 99.9% in "Business freedom"
...

In January 2014, HSBC chief economist for Australia and New Zealand, Paul Bloxham, predicted that, with a growth rate of 3.3%,[46] New Zealand's growth would outpace most of its peers, and described New Zealand as the "rock star economy of 2014". Another financial commentator said the New Zealand dollar was the "hottest" currency of 2014.

 

[darker]

Mitä merkitystä äänestämisellä edes on? Vaalilupausten jälkeen voi sitten puuhastella taas mitä huvittaa ja pönkittää oma asemaa ja omia ja etupiirien etuja.

Itse olen kanssa aika lailla samaa mieltä, vaikka olisin mielelläni väärässä. Mutta koska mielipide pitää perustella, tein iltapäivän ratoksi vähän tutkimustyötä. Lähteenä siis kansanmuisti.fi, tässä pääpointit.

1. Nykyisessä hallituksessa meillä on 117 poliittista broileria, joilla on 100% samanmielisyys puolueen enemmistön kanssa ja 100% samanmielisyys äänestyksen lopputuloksen kanssa. Jos huomioidaan prosentin tai parin heitto alaspäin, määrä on vielä isompi. Hallituspuolueiden puoluekuri tarkoittaa siis sitä, että vaikka yksilöllä olisi äänestäjän mielestä hyviä ajatuksia, sillä ei ole mitään väliä, jos ne eivät ole linjassa puolueen kanssa.

2. Vaalikonevastauksien perusteella näyttää myös siltä, että vaalilupauksista voidaan lipsua. Vaalikonevastaustensa mukaisesti ovat äänestäneet lähinnä Perussuomalaiset (yhdenmukaisuusprosentti 95%, oppositiossa) ja Vasemmisto (87%, oppositiossa). Hallituspuolueilla Kokoomus 71%, SDP 65%, RKP 62%, Kristillisdemokraatit 43%. Ja mitä tämä tarkoittaa äänestäjän kannalta: vaikka kohdan 1) perusteella äänestäisikin yksilön sijasta puoluetta, voi helposti joutua juksatuksi.

Johtopäätös: Suomi on (kolmen suuren puolueen) konsensuspolitiikan luvattu maa, tarvittaisiin jonkun sortin vallankumous jotta asiat muuttuisivat.

 

[higher physics]

Kaksipuoluejärjestelmä Suomeenkin. Tai vaihtoehtoisesti vaalitakuu, jossa hallituspuolueet lyödään lukkoon ennen vaaleja. Ei ainakaan enää koskaan nykyisen kaltaista täysin rampaa hallitusta, jossa hyvätkin ehdotukset kaatuu/vesittyy mskomun esittämän sulle-mulle politiikan takia.

 

[aja_tollah]

Yksi vaihtoehto olisi rajata kansanedustajan uran pituutta esim. kolmeen kauteen. Tällöin ei voisi taktikoida liikaa huonoja päätölksiä seuraaville hallituksille, kun omaa uraa ei olisi kovinkaan paljoa jäljellä.

 

[Timba79]

Negatiiviset äänet. Kansa saisi tiputtaa vaikka puolen vuoden välein 20 paskinta pihalle ja 10 vaaleissa eniten ääniä saaneita ja ei ihan läpi päässeitä nousisi tilalle.

 

[NHB]

Valta kansalle, koneisto palvelemaan kansaa ja eroon ammattipoliitikoista. Nykyinen järjestelmä, jossa päätökset tehdään poliitikkojen uran ehdoilla, ei voi johtaa kansan kannalta hyvään lopputulokseen.

 

[Jerico]

Mitä merkitystä äänestämisellä edes on? Vaalilupausten jälkeen voi sitten puuhastella taas mitä huvittaa ja pönkittää oma asemaa ja omia ja etupiirien etuja.

Näinhän se valitettavasti on ja väitän että yksi suurimmista syistä tähän on puoluekuri, jossa puheenjohtaja päättää mitä nappia painetaan missäkin äänestyksessä ja jos et ole samaa mieltä niin eipä tarvitse miettiä ministerin paikkaa.

Haluaisin että edustajilla olisi vapaammat kädet äänestyksissä. Nykymallissa ei toteudu demokratia kun hallituspuolueen edustajat painavat salissa kyllä-nappulaa, vaikka eivät oikeasti edes olisi sitä mieltä.

Olen edelleen sen Sveitsin mallin kannalla eli kaipaisin suoraa demokratiaa päätöksentekoon. Se pitäisi vain ujuttaa pikkuhiljaa systeemiin aloittaen vaikka kunta-aloitteista tms. Nyt joku sanoo etteivät tämän maan kansalaiset tiedä mistään mitään. Käsittääkseni Sveitsissä homma pelittää aika hyvin ja eivät he ole mitään yli-ihmisiä meihin verrattuna. Luulisin että suora demokratia lisäisi ihmisten kiinnostusta politiikkaan, koska he kokisivat että nyt heillä olisi mahdollisuus oikeasti vaikuttaa asioihin, toisin kuin nykyisellä järjestelmällä.

Nykymenoon ei muutosta tule muuten kuin äänestämällä tarpeeksi monta uutta naamaa kerralla sisään. Ja tähän en usko, koska liian moni äänestää tutun kaavan mukaan sitä samaa edustajaa tai katsoo putousta kotona vaali-iltana.

Sveitsissä voi muuten muistaakseni erottaa kansanedustajan kesken kauden käyttäen tuota suoraa demokratiaa.

 

[PappAna]

Rahamäärä x kiertonopeus ei ole yhtä kuin talouskasvu, vaan transaktioiden reaalinen arvo eli reaalinen BKT.

Ei tarvita siis negatiivisia arvoja. Jos M ja V ovat positiivisia, mutta pienempiä kuin edellisenä vuonna, niin tällöin varmasti myös BKT on pienempi kuin edellisenä vuonna. Talouskasvu siis jäi negatiiviseksi.

Lisää esim. täältä:
Inflaatio, rahan kvantiteettiteoria ja animal spirits | Raha ja talous

Minusta linkisssä esitetty on hyvin perusteltu ja käy jollain tavalla yhteen arkikokemuksenkin kanssa. Silti on vieläkin hankala hyväksyä sitä asiaa, että kaikki raha järjestelmässä olisi velkaa (ja siis tietenkin myös jonkun saatava).

Suurin osa veloista, ehkä kavereiden vippejä lukuunottamatta, on kirjattu velallisen kirjanpitoon velkana ja velallisen kirjanpitoon saatavana. Eikö tällöin rahan määrä taloudessa ole tiettynä hetkenä noiden kirjanpidollisten velkojen yhteenlaskettu summa? Vai onko jossain jotain muuta rahaa?

Eikö silloin ole niin, että velan määrää kokonaisuutena on turha tuijottaa? Mitä isompi määrä velkaa taloudessa on, sitä suurempi on kokonaiskysyntä ja sitä paremmin talous pyörii? Onko se näin vaiko ei? Jotenkin käsitykseni velallisen velvollisuudesta (ja myöskin vakiintuneesta tavasta) maksaa velkansa takaisin ei mahdu tähän kuvaan. Velanantaja kai arvioi onko velallisella takaisinmaksukykyä, mutta muutenhan tässä ajatuksessa kaikkien etu on, että velkaa vaan kasvatetaan ja jätetään vaikka ikuisesti voimaan vakuutta vastaan.

 

[Dopey]

Puoluekuri ja vaalisysteemit on ihan toisarvoinen asia sen rinnalla, ettei kaikista nykypuolueista yhteenlaskettunakaan löydy kuin puolisen tusinaa kansanedustajaa tai ministeriä, joiden oikeasti soisi olevan Arkadianmäellä. Jäljellejääneet taas toimivat tehokkaana esteenä sellaiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle, jossa ehkä joku osa mediasta ja siten kansastakin tajuaisi heidän kontribuutionsa maamme asioiden edistämiselle olevan vahvasti negatiivinen.

 

[S-kolmonen]

Eikö silloin ole niin, että velan määrää kokonaisuutena on turha tuijottaa? Mitä isompi määrä velkaa taloudessa on, sitä suurempi on kokonaiskysyntä ja sitä paremmin talous pyörii? Onko se näin vaiko ei? Jotenkin käsitykseni velallisen velvollisuudesta (ja myöskin vakiintuneesta tavasta) maksaa velkansa takaisin ei mahdu tähän kuvaan. Velanantaja kai arvioi onko velallisella takaisinmaksukykyä, mutta muutenhan tässä ajatuksessa kaikkien etu on, että velkaa vaan kasvatetaan ja jätetään vaikka ikuisesti voimaan vakuutta vastaan.

Yksityinen sektori varsinkin on herkkä kysynnän vaihteluille ja voi pantata rahaa eli säästämistavoite kasvaa ja rahan kiertokulku vähenee --> talouskasvu heikkenee. Jos kaikki velka kuitattaisiin hypoteettisesti, niin ei olisi taloudellista toimeliaisuutta - ainakaan rahassa mitattavaa. Äärimmäinen esimerkki, mutta toivottavasti pointti löytyy. Yksityinen sektori investoi ja kuluttaa, kun raha kiertää ja odotukset ovat positiiviset tulojen kasvamisesta myös tulevaisuudessa. Tämä on juuri se rahavirta -juttu, jota hoen, tunnetaan myös kysyntänä.

Kun keskuspankeilla on nykyään inflaatiotavoite, jota säädellään ohjauskorolla, ovat keskuspankit luopuneet rahamäärätavoitteestaan. Luottoja ja uutta velkaa/rahaa luodaan sen verran, kun sille on kysyntää. Tähän liittyen Jan Hurrin keskiviikon Taloussanomien analyysi. EKP tarjoaa enemmän rahaa kuin pankit haluavat | Taloussanomat

 

[Dopey]

Pankkien into lainoittaa yrityksiä tapettiin jo vakavaraisuusvaatimuksilla ja stressitesteillä. Suomessa pk-yritys saa lainaa pankista.

 

[pååtta]

Yksityinen sektori varsinkin on herkkä kysynnän vaihteluille ja voi pantata rahaa eli säästämistavoite kasvaa ja rahan kiertokulku vähenee --> talouskasvu heikkenee. Jos kaikki velka kuitattaisiin hypoteettisesti, niin ei olisi taloudellista toimeliaisuutta - ainakaan rahassa mitattavaa. Äärimmäinen esimerkki, mutta toivottavasti pointti löytyy. Yksityinen sektori investoi ja kuluttaa, kun raha kiertää ja odotukset ovat positiiviset tulojen kasvamisesta myös tulevaisuudessa. Tämä on juuri se rahavirta -juttu, jota hoen, tunnetaan myös kysyntänä.

Kun keskuspankeilla on nykyään inflaatiotavoite, jota säädellään ohjauskorolla, ovat keskuspankit luopuneet rahamäärätavoitteestaan. Luottoja ja uutta velkaa/rahaa luodaan sen verran, kun sille on kysyntää. Tähän liittyen Jan Hurrin keskiviikon Taloussanomien analyysi. EKP tarjoaa enemmän rahaa kuin pankit haluavat | Taloussanomat

Silti rakenteelliset uudistukset se mitä kaikki hokevat. Euroalue on kuitenkin ylijäämäinen, joten minusta euroalueen kilpailukyky on ainakin suhteellisen hyvä. Nyt rakenteelliset uudistukset ja deflaatiopolitiikka johtavat naapurin köyhdyttämispolitiikkaan ja juoksuksi kohti pohjaa. Tämän on yhteisvaluutan ominaisuus, kun jotenkin inhimillistä tasaavaa mekanismia (valuuttakurssi) ei ole toisen vientimenestys tuppaa viemään edellytykset toiselta, kun toinen vastaa palkkadeflaatiolla tuohon supistuu kokonaiskysyntä euroalueella lisää, johon taas toinen vastaa samalla mitalla jne. eli kierre alaspäin on valmis.

Juuri tämän vuoksi vientivetoista kasvua ajava malli ei oikein toimia isossa mittakaavassa. Ellei sitten joku tosissaan ehdota, että maapallo voi juoksuttaa vaihtotaseen ylijäämää :D

 

[Dopey]

Suomessa pk-yritys saa lainaa pankista.

Äsh nakkisormi. Siis _ei saa_. Edes asiakastilausta vastaan ja moninkertaisilla vakuuksilla.

 

[higher physics]

Yksityinen sektori varsinkin on herkkä kysynnän vaihteluille ja voi pantata rahaa eli säästämistavoite kasvaa ja rahan kiertokulku vähenee --> talouskasvu heikkenee. Jos kaikki velka kuitattaisiin hypoteettisesti, niin ei olisi taloudellista toimeliaisuutta - ainakaan rahassa mitattavaa. Äärimmäinen esimerkki, mutta toivottavasti pointti löytyy. Yksityinen sektori investoi ja kuluttaa, kun raha kiertää ja odotukset ovat positiiviset tulojen kasvamisesta myös tulevaisuudessa. Tämä on juuri se rahavirta -juttu, jota hoen, tunnetaan myös kysyntänä.[/url]

Kysyin tuossa jo edellisellä sivulla, enkä saanut vastausta. Eli eikö todellakaan ole muuta keinoa lisätä yksityisen investointi- eli velkaantumishalukkuutta kuin julkisten menojen lisäys? Ainakin, jos yhtään usko tämän hetkistä debattia niin kyllä täällä on monia muitakin syitä investoimatta jättämiselle, kuin se ettei valtio menoelvytä.

 

[SIC-]

Pankkien into lainoittaa yrityksiä tapettiin jo vakavaraisuusvaatimuksilla ja stressitesteillä. Suomessa pk-yritys saa lainaa pankista.

Ehkä tie ulos kriisistä olisi löysentää vakavaraisuusvaatimuksia ja antaa pankkien jakaa lainaa yksityiselle sektorille vapaasti? EKP sitten aina välillä ostaisi pankeilta roskalainat pois taseista.

 

[Goodwin]

Juuri tämän vuoksi vientivetoista kasvua ajava malli ei oikein toimia isossa mittakaavassa. Ellei sitten joku tosissaan ehdota, että maapallo voi juoksuttaa vaihtotaseen ylijäämää :D

Joku näistä pankkien ekonomisteista väitti vielä muutama vuosi sitten, että ei ole mitään estettä sille miksei kaikkien maiden vaihtotaseet voisi olla ylijäämäisiä.

En ole enää pitkään aikaan voinut ottaa pankkien ekonomisteja vakavasti. :D