Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Tätä mä olen moneen kertaan kaipaillut, hyvä että löysit! Monta kertaa tässä ketjussa on tehnyt mieli linkata tämä.
Tän linkin saisi mun mielestä laittaa stickyksi.

Ja asiaan: tälläinen muutos pitäisi tehdä Suomessakin mutta varmaankin tietty kun työllisyystilanne olisi edes vähän parempi, radiouutisissa aamu 7.n aikaan ne puhui kuinka paljon työttömyys on lisääntynyt pk-seudulla. Ehkei nyt ole paras aika näille reformeille

Ei liberaaleja kiinnosta miten paljon taloudellista tuhoa aiheutuu. Kunhan pyritään kohti luonnontilan kaltaista vapaata kilpailua, ideologia on tärkeintä niinkuin kommareille.
 
Ei liberaaleja kiinnosta miten paljon taloudellista tuhoa aiheutuu. Kunhan pyritään kohti luonnontilan kaltaista vapaata kilpailua, ideologia on tärkeintä niinkuin kommareille.

No onneksi näitä "liberaaleja" toimenpiteitä ei saada koskaan aikaan vaan julkinen talous kunnostautuu esimerkiksi rukkaamalla alkoholilainsäädäntöä joka ajaa yrityksiä ahdinkoon ja aiheuttaa työttömyyttä. Pååtta voisikin nyt kaivaa jostain tilaston missä esimerkiksi tällainen säätely auttaa meidän talouskasvuamme. Varmaan kymmenellä työttömällä ravintolatyöntekijällä saadaan aina työllistettyä yksi alkoholivalvoja ?

e: muutenkin viime aikoina Suomi on kyllä mennyt kaikkea muuta kuin liberaaliin suuntaan, vai onko joku eri mieltä ???
 
Olisi kiinnostavaa analysoida, missä vaiheessa Suomen valtio lakkasi olemasta kansalaisia varten, ja kansalaisille kaadettiin niskaan tämän moraalisesti korruptoituvan ja läskistyvän valtion ruokkiminen. Tulee mieleen käen muna vaikka peipon pesässä, joka viattoman näköisen alun jälkeen pikkuhiljaa valtaa koko toiminnan itselleen.

80-luvulla?

Mielenkiintoinen kysymys, mutta tuskinpa yhtä vuosikymmentä on osoitettavissa. Sitä mukaa, kun on tullut lisää jaettavaa talouskasvun myötä niin äänestäjien nuoleskelu on taannut sen, että tämä on myös jaettu. Talouskasvun myötä on myös lisätty poliittisia lahjavirkoja, kun näin on ollut varaa tehdä. Nyt onkin sitten hätä kädessä, kun pohja ainaiselta jakamispolitiikalta on rapautunut ja pitäisi ruveta perimään jaettuja etuuksia takaisin. Suomen tilanne sen osoittaa, ettei poliitikkojen katse kovin pitkälle tulevaisuuteen yllä.
 
Olisi kiinnostavaa analysoida, missä vaiheessa Suomen valtio lakkasi olemasta kansalaisia varten, ja kansalaisille kaadettiin niskaan tämän moraalisesti korruptoituvan ja läskistyvän valtion ruokkiminen. Tulee mieleen käen muna vaikka peipon pesässä, joka viattoman näköisen alun jälkeen pikkuhiljaa valtaa koko toiminnan itselleen.

80-luvulla?

Valvira tästä erinomainen esimerkki. Miten minä nyt toivoisin että Koffin kuljetukset siirtyisi ensin Viroon ja sitämyötän koko tuotanto. Eipä olisi tuota synninpesää täällä. No ei silti, ulkomaiset rekat saa ajaa Koffin mainosten kanssa ja sittenhan sitäkin voisi tuoda verotta Virosta tänne. Että lopputulos on että kansa juo enemmän, työttömyys lisääntyy ja niin työttömänähän on aikaa juoda entistä enemmän.

Koska pääsee heitteleen polttopulloja?
 
Tiesittekö että siilipuolustuksena julkisen sektorin leikkaukset aloitetaan aina opettajista ja sairaanhoitajista? Bullshit bingoon uusi ruutu.
 
Tiesittekö että siilipuolustuksena julkisen sektorin leikkaukset aloitetaan aina opettajista ja sairaanhoitajista? Bullshit bingoon uusi ruutu.
Tottakai kannattaa ensin säästää sieltä, missä säästämisen negatiivinen vaikutus on suurin ja näkyvin. Tällaiset säästöt usein perutaan, mikä oli tietysti alunperin tarkoituskin. Jos lomautettaisiin hallintoa ja toiminnot tämän kautta nopeutuisivat, niin kuka niitä hallintopäälliköitä haluaisi ottaa takaisin?
 
Tällä on nähdäkseni erittäin tärkeä elvyttävä vaikutus kansantalouteemme;)
Totta. Eihän sillä ole mitään väliä mihin tai miten rahaa käytetään ja mistä tuo raha tulee. Ainoa asia on vain se, että rahaa käytetään maksimaalisesti niin kauan että rahankäyttö on luonut täystyöllisyyden. Ehdotankin, että tuosta mestariteoksen hintaan lisätään kaksi nollaa ja niitä tehdään 100 kappaletta. Tuolla saataisiin työllistettyä kyseistä taiteilijaa 300 000 miljoonalla ja Suomen nosua ei voisi mikään estää.
 
Olisi kiinnostavaa analysoida, missä vaiheessa Suomen valtio lakkasi olemasta kansalaisia varten, ja kansalaisille kaadettiin niskaan tämän moraalisesti korruptoituvan ja läskistyvän valtion ruokkiminen. Tulee mieleen käen muna vaikka peipon pesässä, joka viattoman näköisen alun jälkeen pikkuhiljaa valtaa koko toiminnan itselleen.

80-luvulla?

No mutta! Virkamieskunnan hyvinvointihan on koko eurooppalaisen valtion olemassaolon perustarkoitus! Virkamiehellä täytyy mennä hyvin oli sota tai rauha. Lamassa ei lomauteta eikä nousukaudella tule hiki.

On aina ilo olla tekemisissä Helsingin kaupungin tai eri keskusvirastojen ylemmän virkamiehen kanssa. Asenne on aina sama: "Sinä alamainen aiheutat häiriötä päivääni. Olin juuri pohtimassa määräilemistä, kun soitit."

Ne luulevat vieläkin saaneensa valtuutuksensa suoraan tsaarilta.
 
Tuossa edellisellä sivulla Dopey puhui pulskistuvasta valtiosta ja sen kustannusten maksattamisesta kansalaisilla. Kirjoitin samasta aiheesta eilen Iltalehdessä.

Vaikka keskustelu sittemmin johti kaikenlaiseen pohdiskeluun siitä, onko ongelma tavassa, jolla julkisen sektorin kustannukset kirjataan tilinpitoon, pääasia kuitenkin lienee, että meillä ei ole varaa pitää yllä tätä valtiorakennetta. Se mistä sitten leikkaaminen aloitetaan, onkin vaikeampi päättää. Minusta se olisi aloitettava esimerkiksi miettimällä, mitä ilman voimme elää (johtaa valtion palveluiden lakkauttamiseen). Samalla voisi yrittää tehdä yrittämisestä hieman helpommin kannattavaa - ja yrittämisen aloittamisen kilpailukykyiseksi etelänaapurimme kanssa.
 
Helppo vastaus on aina leikata ensin sieltä missä on eniten leikattavaa, eli tulonsiirroista. Ensin tietysti kaikki ne joissa työssäkäyville jaetaan monimutkaisten kuvioiden jälkeen niiltä kertaalleen verotettua rahaa. Pakko on myös leikata huonompiosaisten tukea, asumistuki etunenässä.
 
Voisiko edes olla mahdollista olla puhumatta me-muodossa kun puhutaan leikkauksien välttämättömyydestä? Ihan niinkuin kuriositeettina leikkausten jälkeen on vielä vähemmän varaa ylläpitää sitä jäljellä olevaa "julkeaa sektoria", koska leikkausten ja elvytyksen kerroinvaikutus taantumassa on reilusti yli 1, itseasiassa lähteestä riippuen 1,5-3.
 
Voisiko edes olla mahdollista olla puhumatta me-muodossa kun puhutaan leikkauksien välttämättömyydestä? Ihan niinkuin kuriositeettina leikkausten jälkeen on vielä vähemmän varaa ylläpitää sitä jäljellä olevaa "julkeaa sektoria", koska leikkausten ja elvytyksen kerroinvaikutus taantumassa on reilusti yli 1, itseasiassa lähteestä riippuen 1,5-3.

Se elvytys raha voidaan jakaa ihan suoraan kulutukseen, vaikkapa verojen kevennyksen muodossa. Ei siihen julkista sektoria erikseen tarvita.

Tässä taas esimerkki anti-elvytyksestä : http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/73341-nain-suomalaista-autoilijaa-rokotetaan-lisaa-merkittava-askel
 
Se elvytys raha voidaan jakaa ihan suoraan kulutukseen, vaikkapa verojen kevennyksen muodossa. Ei siihen julkista sektoria erikseen tarvita.

Julkisen kulutuksen kerroinvaikutus on suurempi kuin veronalennusta, täälläkin S-kolmosen ja Goodwinin toimesta pari kertaa esiintuotu seikka. Ei siinä veronalennukset ovat ihan hyvä idea. Pohjimmiltaan kuitenkin pitäisi ensin saada julkinen alijäämä kasvamaan reilusti, kyllä minäkin uskon, että tuloveron nollaaminen vuodeksi buustaa kulutusta aika nussakasti.

Ongelman ydin on, että oikeisto ei halua julkista kulutusta lisää, eikä vasurit veronalennuksia. Pattitilanne.
 
Fiksuinta olisi mielestäni helpottaa kotimaista kulutusta alentamalla ALVia oikeissa paikoissa. Mikä tahansa muu veronalennus, joka käytännössä tuottaa x euroa kuluttajan taskuun, valuu enimmäkseen ulkomaille, kun välttämättömien kulutustuotteiden kotimaisuusaste on reilusti alle 50%.
 
Fiksuinta olisi mielestäni helpottaa kotimaista kulutusta alentamalla ALVia oikeissa paikoissa. Mikä tahansa muu veronalennus, joka käytännössä tuottaa x euroa kuluttajan taskuun, valuu enimmäkseen ulkomaille, kun välttämättömien kulutustuotteiden kotimaisuus aste on reilusti alle 50%.

Näin juuri. Esimerkiksi ravintoloiden arvonlisäveron nollaaminen ja alkoholi veron pienentäminen lisää kotimaista kulutusta taatusti enemmän kuin saman euromäärän sijoittaminen trafiin ja valviraan.
 
Julkisen kulutuksen kerroinvaikutus on suurempi kuin veronalennusta, täälläkin S-kolmosen ja Goodwinin toimesta pari kertaa esiintuotu seikka. Ei siinä veronalennukset ovat ihan hyvä idea. Pohjimmiltaan kuitenkin pitäisi ensin saada julkinen alijäämä kasvamaan reilusti, kyllä minäkin uskon, että tuloveron nollaaminen vuodeksi buustaa kulutusta aika nussakasti.

Ongelman ydin on, että oikeisto ei halua julkista kulutusta lisää, eikä vasurit veronalennuksia. Pattitilanne.

Miksi julkisen sektorin velalla aikaan saatu kulutuksen kerrannaisvaikutus olisi yhtään sen suurempi, kuin yksityisen sektorin kulutuksen (vaikkapa veronalennuksella aikaansaadun)? Rahaa tulee kiertoon ihan samalla tavalla. Minusta tuo julkisen kulutuksen kerrannaisvaikutus on ekonomistien hokema, joka sinänsä varmaan voi olla oikeakin, mutta ei se kerannaisvaikutus voi olla sen suurempi, kuin muunkaan talouteen virtaavan rahan vaikutus. Ekonomistien hokemat pakkaavat olemaan ideologisesti värittyneiden päätelmien lopputulemia.

Erohan näissä vaihtoehdoissa on se, että veronalennus pakottaa julkista sektoria miettimään menojaan, jolloin on paljon mukavampi puhua julkisten menojen lisäämisen kerrannaisvaikutuksista- Ja onhan se tietenkin valtakysymyskin: virkamiehen mielestä on paljon mukavampi päättää mihin kansalainen kuluttaa rahojaan, kuin antaa kansalaisen päättää itse.

Lisänä mausteena sopassa on vielä se, että sen, joka ei ole velkoja veroillaan juurikaan takaisin maksamassa, ja jonka työpaikka on ikuisesti turvattu, on paljon helpompi puolustaa julkisen kulutuksen lisäämistä velalla, kuin niiden, jotka riskillään osallistuvat tulevien verojen maksuun. Sinänsä siitä ei ole erimielisyyttä, että lamassa julkisen sektorin pitäisi investoida, vaikka velaksi.
 
Miksi julkisen sektorin velalla aikaan saatu kulutuksen kerrannaisvaikutus olisi yhtään sen suurempi, kuin yksityisen sektorin kulutuksen (vaikkapa veronalennuksella aikaansaadun)? Rahaa tulee kiertoon ihan samalla tavalla. Minusta tuo julkisen kulutuksen kerrannaisvaikutus on ekonomistien hokema, joka sinänsä varmaan voi olla oikeakin, mutta ei se kerannaisvaikutus voi olla sen suurempi, kuin muunkaan talouteen virtaavan rahan vaikutus. Ekonomistien hokemat pakkaavat olemaan ideologisesti värittyneiden päätelmien lopputulemia.

Tiivistettynä vastauksena tähän quoteen ja Jamillekin edellisiin viesteihin veronkevennyksistä. Kevennykset ovat hyviä tukemaan elvyyttävää talouspolitiikkaa, mutta rinnalle tarvitaan lähes välttämättä menojen lisäystä eli ekspansiivista finanssipolitiikkaa. Syy on luotonannon, toisin sanoen, rahan endogeenisyys. Veronkevennys itsessään ei luo yhtään tulovirtaan talouteen eivätkä investoinnit ja kulutus kasva. Nämä eivät kasva juuri sen takia, koska investointi- ja kulutushalukkuus ovat matalia hitaan talouskasvun ja korkean työttömyyden takia. Maalaisjärki sanoo varmaan juu, että jos on pienempi verotaakka, niin laitettaisiin esimerkiksi kulutukseen enemmän, mutta datan mukaan yksityinen sektori on varovainen taantumassa tästä huolimatta.

(Julkiset) menolisäykset tuovat jo itsessään lisää rahavirtoja talouteen, koska rahavirta tulee tällöin luotua pakosta. Lisäksi taantumassa julkisten menojen lisäyksillä on tosiaan veronkevennyksiä korkeampi kerroinvaikutus. Ensin on velkakomponentti ja raha, sen jälkeen vasta taloudellisen aktiivisuuden kasvu.
 
Aivan. Siis julkisen sektorin velan lisäys on uutta rahaa talouteen. Samoin ilmeisesti yksityisen sektorin uusi velka tai säästotileiltä rahan siirtäminen kulutukseen. Verojen vähentäminen ei taas lisää rahaa talouteen, ilmeisesti.

Minusta tuossa on joku ristiriita. Kyllä verojen korotus vähentää taloudellista aktiviteettia ja hidastaa pääomien kertymistä ja sitä kautta vaikuttaa negatiivisesti investointeihin.

Ei kaikkia investointeja tehdä velaksi vaikka Raha ja Talous kirjassa niin väitetäänkin. Kyllä omaa pääomaa on oltava ensin. Lainaa saa vasta sen oman pääoman kerryttämisen jälkeen.
 
Back
Ylös Bottom