Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Kuntien kustannusrakennetta:
ktt_2010_2011-11-04_tie_001_fi_001.gif

Tuli tuosta lätystä mieleen, että jos joku haluaisi:
A) säästää rahaa
B) edistää yrittäjyyttä
C) edistää eritoten naisyrittäjyyttä,

niin minkähän sektorin palvelujen tuottaminen kannattaisi aidosti avata kilpailulle?
 
Varmistetaan nyt ensiksi, että ymmärrämme sanan tulonsiirto, samalla tavalla. Eli verotetaan jostain ja siirretään ne johonkin muualle, vai mitä? Kai ymmärrät, että tulonsiirron ensimmäinen osa, verotus on pois yksityisestä kulutuksesta? Siirretty raha valitsemassasi Kela-esimerkissä menee toki yksityiseen kulutukseen, mutta se sama raha on ensin poistettu verotuksella kulutuksesta, jonka lisäksi osa tuosta rahasta häviää byrokratiaan, eli tässä esimerkissä Kelan virkailijoiden palkkoihin yms. Mekanismi toimisi sillä oletuksella, että jos varoja ei verotettaisi, niin ne jätettäisiin patjan alle homehtumaan. Kyseinen oletus ei vain pidä paikkaansa.
Okei, tämä kertoo minulle sen, ettet ole sisäistänyt rahan velkaluonnetta. Rautalankana esitettynä; julkinen kulutus ei tarvitse verotuloja missään kohtaan tai millään aikavälillä. Tulonsiirron verran euroja ei tarvitse missään vaiheessa verottaa vastaavasti keneltäkään muulta. Tämä tosin voi olla tarpeellista suhdanteen kuumentuessa, ja verotuksen tärkein tehtävä onkin estää talouden ylikuumentuminen ja leikata rahavirtoja. Esimerkissäsi tulonsiirron suuruista vastaavaa summaa ei oteta muualta yksityiseltä sektorilta, vaan valtio luo kyseisen velan ja on näin alijäämäinen - toisena puolena yksityinen sektori saa vastaavan ylijäämän kulutettavaksi, ostovoimaksi. Heitin tulonsiirron julkisesta menosta ihan provona, mutta samalla tavalla toimivat julkiset investoinnit yksityisen säästämistavoitetta pienentäen paitsi, että jotakin tuotannollista tai tarkoituksenmukaista tapahtuu ensivaiheessa jo (moottoritie, vanhuspalvelut, tuotekehitystä, rakennuksia).


En ole huomannut vielä kenenkään väittäneen, että kaikki julkisen sektorin rahat menisivät nukkuvien virkamiesten taskuun. Tuotakin ilmiötä kuitenkin tapahtuu, eli osa rahasta menee turhaan byrokratiaan. Liian suuri osa. Esimerkissäsi julkisesta talonrakennusprojektista osa rahoista uppoaa asiasta päättävien virkamiesten taskuihin.
Ykkösargumenttihan täällä on, että julkinen kulutus kasvattaa virkamiesten määrää, jotka tuhoavat taloutta ja yksityistä sektoria. Ovatko mielestäsi esimerkiksi rakennusvaihetta suunnittelevien virkamiesten palkat siitä työstä, jossa mietitään, mikä olisi taloudellisesti tehokkain ratkaisu esimerkiksi radan rakentamiseen, liian suuri hintalappu? Jos tämä on ideologinen kysymys, niin voihan tämänkin kilpailuttaa yksityisille toimijoille.


Et ymmärtänyt. Koitan selventää. Ensinnäkin en puhunut julkisen sektorin koosta BKT-mitattuna, vaan roolista (taloudessa), jolla on negatiivinen korrelaatio hyvinvoinnin, inhimillisen kehityksen indeksin, odotetun eliniän,... kanssa ja positiivinen korrelaatio korruption kanssa. Olen linkannut useamman tutkimuksen aiheesta aiemmin, mikäli haluat, niin voin kaivaa tutkimukset vielä kertaalleen, mutta koen, ettei sille ole tarvetta. Tutkimukset eivät perustu mihinkään yksittäisiin maihin, vaan kaikkiin tilastoituihin. Osassa maista ei sisällissodan tai muun vastaavan takia löydy vertailukelpoisia tilastoja, mutta tutkimukset kattavat suurimman osan maailman valtioista.
Ei ole todellakaan mitään konsensusta olemassa siitä, että pieni julkinen sektori on yhtä kuin korkea elintaso. Näyttäisi olevan päin vastoin, mutta tätä tuskin nielet.

Toiseksi, ja tärkeämpänä kohtana, ihmettelin, että mikäli julkinen sektori luo hyvinvointia kuvailemillasi tavoilla, niin tämän pitäisi näkyä esimerkiksi tilastoissa. Siksi haluaisinkin kuulla ensinnäkin, miksi niin monessa maassa, joissa on vahva julkinen sektori, menee niin huonosti verrattuna muihin lähialueen maihin? Euroopan maista voidaan ottaa vaikka Ranska, Kreikka tai Italia, jotka ovat kaikki kauan sitten teollistuneita länsimaita suurissa taloudellisissa ongelmissa (Euroopan tasolla). Esimerkeiksi voidaan ottaa myös E-Amerikasta Argentiina, Brasilia, Venezuela,... (E-Amerikan tasolla). Sen sijaan koitapa etsiä maita, joissa julkisen sektorin rooli on pieni ja niillä on suunta alaspäin tai edes sellaisia, jotka eivät erotu edukseen lähialueen muista maista. Maailmanlaajuisilta taloussuhdanteilta ei taida suojata oikein mikään, mutta maat kuten Viro, Irlanti, Sveitsi, Uusi-Seelanti, Austraalia, Yhdysvallat,... ovat selvinneet kriisistä aika hyvin ja monissa noissa taantuma/lama pysähtyi jo kriisin ensimmäisenä tai toisena vuotena. Sen sijaan esimerkiksi täällä tulevaisuus näyttää yhä harmaalta, vaikka kriisin alusta on aikaa jo useita vuosia.
Heh, ei minulla ole mitään tarvetta kategorisoida isoa julkista sektoria yhdeksi kausaatioksi tai tehdä samaa muillakaan muuttujilla. Aivan hyvin voi olla vahva valtio suurella julkisella sektorilla, joka sössii taloutensa kuralle. Saadaan myös hyvin toisen suuntaisia tuloksia samalla tarkastelulla. Olisikin suotavaa varmaan ottaa muitakin tekijöitä huomioon.


Ainakin suurin osa kuvaamistasi taloutta korjaavista mekanismeista tai toimenpiteistä ovat toimivia, jos ne pystytään tekemään järkevästi ja tehokkaasti. Pointtini on alusta asti ollut, ja mitä olen yrittänyt esimerkeillä ja tilastoilla todistaa, että poliittinen päätäntävalta ei käytännössä ikinä pysty tekemään kuvaamiasi asioita järkevästi ja tehokkaasti. Paras esimerkki tästä lienee Argentiinan toinen konkurssi lyhyen ajan sisällä omasta valuutastaan huolimatta. Päinvastoin, poliittinen päätäntävalta vain pahentaa ja pitkittää kriisejä, koska voimavarat suunnataan vaaleissa pärjäämiseen ja oman tai puolueen aseman pönkittämiseen.
Ikinä ei saada niin optimaalista tilannetta, ettei pystyttäisi sano, minkä julkisen sektori olisi tuotannossaan tai palveluissaan voinut tehdä paremmin. Samoja mokia on yksityisellä puolellakin, mutta virheiden vastuun kantaa omistaja. Taloutemme vain perustuu siihen, että on talouden toimijoita, jotka pitävät rahan kierron, velkaantumisen ja investointien (talouskasvun) riittävästä tahosta huolta. Raha on viime kädessä, koska keskuspankki, julkinen instrumentti, minkä takia valtion tulisi huolehtia riittävästä kysynnästä kulloisessakin taloudellisessa tilanteessa, sillä maksukyvyttömyysriski ei tarvitse olla.

Ja Argentiinan ongelmat johtuvat dollarimääräisestä velasta, jota otettiin juuri sen takia, kun tahdottiin pysyä poissa kelluvasta valuuttakurssista samojen euroalueenkin vakausperustelujen kanssa. Turha vetää analogiaa taas siihen suureen julkiseen sektoriin, joka olisi olemassaolollaan tilanteet tehnyt. Muutamia talouskriisejä olisi nykyisen globaalin talouden aikana väistetty, jos valuutat olisivat joustaneet.
 
Tuli tuosta lätystä mieleen, että jos joku haluaisi:
A) säästää rahaa
B) edistää yrittäjyyttä
C) edistää eritoten naisyrittäjyyttä,

niin minkähän sektorin palvelujen tuottaminen kannattaisi aidosti avata kilpailulle?

Pappana, sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty lähes täysin julkisen sektorin kautta koska markkinat eivät pysty niitä tyydyttävästi hoitamaan. Terveyspuolella tämä selittyy pitkälti oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo argumentein (on katsottu erittäin tärkeäksi että kaikki saavat tyydyttävät terveydenhuollon varattominakin, tässä on tietenkin myös vahva taloudellinen pointti pitää kansan syvät rivit työkykyisinä). Lisäksi yksityistämällä terveydenhuolto voidaan päinvastoin lisätä tehottomuutta (USA:ssa ainoana länsimaana lähes täysin yksityinen terveydenhuolto ja yllätys, suurimmat terveydenhuoltomenot BKT:sta)

Sosiaalipuolella vastaavien argumenttien lisäksi palveluiden julkista järjestämistä puoltaa se varsin yksinkertainen seikka, että sosiaalipalveluiden asiakkaista aniharva olisi a)riittävä halu maksaa saamastaan sosiaalipalvelusta ja b) maksukykyä. Otetaan esimerkiksi vaikka lastensuojelu. Kuvittele, että persoonallisuushäiriöiset ja vakavista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät vanhemmat (jollaisia huostaanotettujen lasten vanhemmat usein ovat) ostaisivat kovalla rahalla yritykseltä lastensuojelupalveluja, joka päätyy siihen, että maksavalta asiakkaalta viedään käräjäoikeuden päätöksellä hänrn lapsensa vastoin tahtoaan. (mikset muuten ehdottanut samantien vaikkapa oikeuslaitoksen yksityistämistä?)

Päihdehuolto. Ok, tällä kertaa esimerkkiasiakas, juuri potkut juomisen takia saanut alkoholisti, haluaa päihdekuntoutukseen yksityiseen hoitolaitokseen (kyllä, ne ovat kaikki nykyäänkin yksityisiä), mutta hänen omat rahansa riittävät kustantamaan pari yötä laitoshoitoa (reilut 100 e/vrk). Se ei kuitenkaan riitä mihinkään, sillä tutkimusten mukaan vasta muutaman kuukauden mittainen laitoshoito puree päihdeongelmaan. Eli varmaan parasta että kunta verovaroillaan maksaa alkoholistin puolesta hänen hoitonsa yksityisessä hoitolaitoksessa.

Päivähoito. Pystytään hyvin vertaamaan nytkin yksityisen ja kunnallisen kustannuksia. Päivähoito maksaa molemmissa noin 10 000 e / lapsi vuodessa. Ei siis saavuteta mitään tehokkuusetuja jos kaikki olisi yksityistä. Näin siis kapealla ajattelulla. Mutta kun otetaan huomioon se, että erittäin monessa perheessä ja varsinkin suurperheessä jompi kumpi/ainoa vanhempi joutuisi taloudellisen pakon/kannustinloukun takia jättämään ansiotyönsä/yrittämisensä sikseen kun päivähoidon hinta olisi lähes 1000 e/kk/lapsi, olisi tällä neronleimauksella yksityistää koko päivähoitojärjestelmämme suorastaan katastrofaaliset kansantaloudelliset vaikutukset.

Lisää esimerkkejä voisi keksiä vaikka kuinka, mutta tyhmemmänkin pitäisi jo ymmärtää pointti.
 
Hieman mielenkiintoisempi kysymys yksityistämisen liittyen on, saavutettaisiinko säästöjä sillä, että kunta ostaa palvelun yksityiseltä eikä tuota sitä itse. Epäilen että nimenomaan palveluiden "leikkiyksityistäminen" on lisännyt kuntien kustannuksia. Esimerkiksi huostaanotetun lapsen hoito perhekodissa (siis isossa omakotitalossa jossa on soveltuvan koulutuksen saanut pariskunta + ehkä muutama palkollinen silloin tällöin tuuraamassa, ei sen kummempaa)maksaa keskimäärin n. 200e/vrk!! Jos kunta perustaisi omat perhekotinsa, päästäisiin helposti 100 e vuorokausihintaan.

Vastaavia esimerkkejä on pullollaan vaikkapa lääkärifirmojen puolella (esim. keikkalääkärifirmat terveyskeskuksien määrärahojen kuppaajina).
 
Päivähoito. Pystytään hyvin vertaamaan nytkin yksityisen ja kunnallisen kustannuksia. Päivähoito maksaa molemmissa noin 10 000 e / lapsi vuodessa. Ei siis saavuteta mitään tehokkuusetuja jos kaikki olisi yksityistä. Näin siis kapealla ajattelulla. Mutta kun otetaan huomioon se, että erittäin monessa perheessä ja varsinkin suurperheessä jompi kumpi/ainoa vanhempi joutuisi taloudellisen pakon/kannustinloukun takia jättämään ansiotyönsä/yrittämisensä sikseen kun päivähoidon hinta olisi lähes 1000 e/kk/lapsi, olisi tällä neronleimauksella yksityistää koko päivähoitojärjestelmämme suorastaan katastrofaaliset kansantaloudelliset vaikutukset.

Mitähän ihmeen järkeä on subventoida noin rankasti naisten työntekoa, kun aika monen naisen vuodessa maksamat verot ei riitä tuohon. Olisi edullisempaa että pienituloiset naiset hoitaisi lapsensa itse. Kannatan ehdottomasti saksalaistyylistä perheverotusta.

Ihan seinähullua maksaa noin valtava määrä rahaa / lapsi kun kuitenkin monet naiset on luokkaa 1500 e/ kk ja joiden työpanos on varmasti korvattavissa lasten hoidon ajalta jollakulla lapsettomalla työntekijällä. Harva on niin tuottava ja ainutlaatuinen ettei olisi.

Päihdekuntoutuksesta: eikös se raitistuminen lähde ihan itsestä, se on kuitenkin oma valinta ja itse pitää olla se motivaatio osata lopettaa ei sitä missään terapioinnissa tehdä.

Aiheesta päihdeongelmat on omakohtaista kokemusta ja ainakin itse kyennyt lopettamaan tuhon tien kulkemisen.
 
Oletan että tarkoitat tuloverokertymää. Jos kahden lapsen äiti jättää 3000e-paikkaisen työnsä ja siirtyy kotiäidiksi yhteiskunta menettää enemmän kuin tuloverokertymän. Siinä jää yhden ihmisen työpanos väliin. Päivähoito vs kotiäiti-kysymys voidaan yksinkertaistaa seuraavaan kysymykseen. Kumpi on tehokkaampaa: se, että hoidat kahta lastasi(pl päivähoidon ajan, jolloin yhdellä hoitajalla on 4-10 lasta hoidettavanaan) ja käyt kokopäivätöissä vai se että vaan hoidat lapsesi ja kukaan ei käy töissä,et niin sinä eikä se päivähoitajakaan.
 
Mahtavaa kuulla Indica että sait korkin kiinni ilman päihdekuntoutusta. Kaikilta se ei onnistu, varsinkin jos päihdeongelma on ehtinyt kehittymään pahaksi. Ja monelta niiltäkin jotka vihdoin onnistuvat löytyy historiastaan kuntoutusjaksoja ja avohoitovuosia esim. A-klinikalla ja aa-ryhmissä
 
Pappana, sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty lähes täysin julkisen sektorin kautta koska markkinat eivät pysty niitä tyydyttävästi hoitamaan.

Minusta ilman muuta iso osa sosiaali- ja terveyspalveluista kuuluu julkisen sektorin järjestettäväksi juuri asiakkaan maksuongelman takia.

Millään tavallanhan se ei pakota julkista sektoria tuottamaan palvelua. Palveluiden tuotanto voidaan aina kilpailuttaa.

Ei sosialismin ongelmat miksikään siitä muutu, että harrastetaan sosialismia rajoitetulla alueella yhden kunnan palveluiden tuottamisesssa. Tehottomuus, vapaamatkustaminen, korruptio, oman organisaation vallan vahvistaminen ja turhan touhaamisen keksiminen kukoistavat automaattisesti, kun kilpailun ohjaava voima häviää.
 
Mahtavaa kuulla Indica että sait korkin kiinni ilman päihdekuntoutusta. Kaikilta se ei onnistu, varsinkin jos päihdeongelma on ehtinyt kehittymään pahaksi. Ja monelta niiltäkin jotka vihdoin onnistuvat löytyy historiastaan kuntoutusjaksoja ja avohoitovuosia esim. A-klinikalla ja aa-ryhmissä

Varmaan salaisuus oli se etten hyvästä yrityksestä huolimatta onnistunut aikuisten oikeasti alkoholisoitua.. onnistuin saamaan epilepsiakohtauksen juomisesta.. Meni korkki aika pitkäksi aikaa kiinni ja sen jälkeen (=viimeiset 4 vuotta) on juominen ollut vähäistä (=kerrallaan sellasta 4 annosta max ja myös useampaan kertaan vuodessa muutaman kuukauden tipattomia + juomisaikoinakaan vain viikonloppuisin eikä känniin asti) viimeisin kerta humalassa oli itseasiassa toissa vappuna.. Mut pelasti varmaankin ne ekat säikäyttävät oireet, sai ajattelemisen aihetta. Enää ei kyllä kiinnosta koko alkoholi.



Oletan että tarkoitat tuloverokertymää. Jos kahden lapsen äiti jättää 3000e-paikkaisen työnsä ja siirtyy kotiäidiksi yhteiskunta menettää enemmän kuin tuloverokertymän. Siinä jää yhden ihmisen työpanos väliin. Päivähoito vs kotiäiti-kysymys voidaan yksinkertaistaa seuraavaan kysymykseen. Kumpi on tehokkaampaa: se, että hoidat kahta lastasi(pl päivähoidon ajan, jolloin yhdellä hoitajalla on 4-10 lasta hoidettavanaan) ja käyt kokopäivätöissä vai se että vaan hoidat lapsesi ja kukaan ei käy töissä,et niin sinä eikä se päivähoitajakaan.

Kummasti saksa jossa kotiäitiys on yleistä pärjää todella hyvin..
Varmaankin olet oikeassa jos elettäisiin maailmassa jossa on täystyöllisyys, ja kaikki äidit vieläpä todella osaamisintensiivsillä aloilla joihin korvaavaa osaajaa ei ole edes mahdollista saada. Nykyisellään kun on satoja tuhansia työttömiä joista löytyy oikeastaan lääkäreitä lukuunottamatta aivan koko kirjo eri ammatteja metallimiehistä juristeihin, niin kotiäitiys toisi vaan eri ihmisille tilaisuuden näyttää.

Kuinka moni teistä koskaan on ollut äitiysloman sijaisena?
Tätä tarkoitan.

E: sitäpaitsi taas on kyse niistä omista valinnoista. Jos rahan tienaaminen kiinnostaa enemmän kuin lapset (= as if Suomessa voisi vaurastua) niin housut voi pitää jalassakin ja jos taas haluaa lapsia niin niistä kustannuksistakin pitäisi vastata itse. Ja sitäpaitsi nythän lasten päivähoitoa maksamme kaikki mekin joilla ei ole lapsia eikä minkäänlaista kiinnostusta ikinä sellaisia hankkiakaan. Silti myös lapsettomat maksaa ja se on kyllä väärin kun toisten lompakolla aina käydään.
 
No sitten se raha menee ulkomaiden sijaan suomalaiselle sijoittajalle. Joka luonnollisesti verosuunnittelee. Pointti oli se, että ne omistajat ovat kansanterveyden kannalta täysin ylimääräistä porukkaa. Siksi en ole koskaan ymmärtänyt oikein minkään ulkoistuksen kannattavuutta. Siivoojatkin on firmoissa jostain ISS:ltä yms. Jos itse palkkaisi oman siivoojan, niin samaa palkkaa se saisi ja ehkä jopa työ olisi parempaa koska ollaan kuitenkin samassa firmassa jne. jne. Nykyisellään siivojan palkan päälle maksetaan ISS:n omistajien osinko ja pääjohta



Kyläyhteisö taitaa nykyään tarkoittaa kaupunginhallitusta? No sehän on poliittisten mätäpaiseiden ensimmäinen etappi urallaan ylöspäin ;) Olisi vaaleissa edes kerran esillä CV:t ja koulutodistukset. Mahdollisesti rikosrekisteri, kun taustat tsekkaillaan jopa meikäläisen tapaiselta sukankuluttajalta töihin tultaessa.
Se osinko on yleensä varsin pieni. Puhutaan muutamasta prosentista. Jos palkkaat itse siivoojan, niin siitäkin syntyy kaikenlaista järjestelvää ja kulua. Ulkopuoliselta firmalta voit ostaa siivouspalvelua juuri tarvittavan määrän, mutta oma siivoojasi maksaa myös niiltä ajoilta, kun siivouspalvelulle ei ole tarvetta.

Yksi isoja pointteja on se, että erikoistuminen johonkin tuo mukanaan tehokkuutta. Jos esimerkiksi oma siivoojasi alkaisi pesemään respan matot, niin siivoojasi tarvitsisi pesukonaan matolle, jonkilaisen kulkuvälineen maton roudaamiseen, koulutusta homaan ja varamiehen poissaoloja varten. Sinun pitääisi kouluttaa myös itsesi, jotta osaisit kouluttaa siivojasi nyt ka tulevaisuudessa. Suurimman osan ajasta nuo resurssit olisivat totaalisen käyttämättöminä. Ulkoistettuna palveluna pihaan vain tulee silloin tällöin auto ja matto vaihtuu puhtaaseen. Helppoa ja toimivaa, enkä usko, että saisit laskettua takaisinmaksuaikaa omalle mattopesulalle. Lindströmin muutaman prosentin osinko ei ole mitään verrattuna oman pesulasi muutaman prosentin käyttöasteeseen.

En todellakaan tarkoita mitään mätäpaiseiden muodostamaa parlamenttia. Yhteisö osaa kyllä päättää itsekin jos se vain on mahdollista. Tuo tosin vaatii demokraattisen järjestelmän.
 
Ja sitäpaitsi nythän lasten päivähoitoa maksamme kaikki mekin joilla ei ole lapsia eikä minkäänlaista kiinnostusta ikinä sellaisia hankkiakaan. Silti myös lapsettomat maksaa ja se on kyllä väärin kun toisten lompakolla aina käydään.

Jos päätettäisiin että lapsettomat ei maksa lapsiperheille mitään verojen kautta niin samalla logiikalla voidaan sitten lopettaa verovaroista järjestetyt eläkkeet ja vanhainkodit & vanhusten kotihoito. Nimittäin ne parjatut lapset ja lapsenlapset maksaa vanhempien sukupolvien hoidon ja suurimman osan eläkkeistä. Vanhoihin ihmisiin uppoaa kyllä aika paljon enemmän rahaa kuin alaikäisiin kun oikein aletaan laskemaan.

Em. Indican logiikalla (elämän alku- ja loppupäässä ei olisi julkista sektoria auttamassa) kärsiöitä olisivat loppupeleissä juuri lapsettomat. Kun he olisivat vanhoja (ja oletetaan että sitä hyväntahtoista siskon/veljen lasta ei olisi joka huolehtisi tästä hölmöstä mukavuudenhaluisesta joka ei osallistunut aikanaan uusien työntekijöiden ja veronmaksajien tekemiseen), he olisivat muiden almujen varassa kerjäläisten tapaan. Nimittäin epäilen että suuri enemmistö ei pystyisi/ymmärtäisi säästää niin suurta summaa, että kattaisi kulunsa välillä 63 v - kuolema. Varsinkin jos kuviteltaisiin että terveydenhuolto olisi täysin markkinaehtoista. Ja vaikka lapsettomalla olisikin kyllin suuret säästöt elättää oma vanhuutensa, on ne silti muiden lapset ja lapsenlapset jotka pitäisivät sen yhteiskunnan pyörimässä jossa vanhukset ovat nuorempien sukupolvien työn teon varassa koko ajan.

Eli tiivistetysti: lapsettomat ovat yhteiskunnan suurimpia vapaamatkustajia.
 
Mitä pahaa siinä on että siirryttäisiin saksalaisten perheverotukseen?

Mun mielestä suomen pitäisi kyllä tutkia tarkoin tätä..

Vai onko kyse siitä ettei edes itse kestetä omia lapsia?
Vai että päivähoidossa kasvaa ainoastaan kunniallisia demareita?

Muutamalla sukulaisella oli lapsena kotiin palkattu oma kodinhoitaja ja lastenhoitaja joilla oli omat asuintilatkin ja joku aina paikalla ja niistä tuli kaikista mitä yhteiskuntakelpoisimpia kansalaisia vaikkei ne päiväkodeissa koskaan olleetkaan. Päinvastoin menestyneitä ovat.

Sitä mä vaan että ei se päiväkoti autuaaksi tee..
 
Eli tiivistetysti: lapsettomat ovat yhteiskunnan suurimpia vapaamatkustajia.

Eli sillä ei ole väliä, kuinka paljon duunaa hyvinvointia yhteiskuntaan. Ainoastaan lasten tekeminen ratkaisee. Lapsia yhteiskunnan elätettäväksi tehtaileva pummi on yhteiskunnan tukipilari. Upea logiikka.
 
Minusta ilman muuta iso osa sosiaali- ja terveyspalveluista kuuluu julkisen sektorin järjestettäväksi juuri asiakkaan maksuongelman takia.

Millään tavallanhan se ei pakota julkista sektoria tuottamaan palvelua. Palveluiden tuotanto voidaan aina kilpailuttaa.

Eikö tuota kilpailutustakaan tarvitse minkään virkamieskoneiston järjestää ylhäältä käsin. Sosiaaliturva antaa köyhälle palvelusetelin, jonka kanssa hän menee sinne missä kokee saavansa parasta palvelua ja missä palvelusetelin arvo riittää haluttuun palveluun.
 
Eikö tuota kilpailutustakaan tarvitse minkään virkamieskoneiston järjestää ylhäältä käsin. Sosiaaliturva antaa köyhälle palvelusetelin, jonka kanssa hän menee sinne missä kokee saavansa parasta palvelua ja missä palvelusetelin arvo riittää haluttuun palveluun.
Ei toimi Suomessa koska...
 
Eli sillä ei ole väliä, kuinka paljon duunaa hyvinvointia yhteiskuntaan.

Ei loppupeleissä olekaan, ihan oikeasti. Sillä tätä yhteiskuntaa ei muutaman kymmenen vuoden kuluttua olisi, jos kukaan ei lisääntyisi. Miten tuota nyt on niin vaikea ymmärtää? Tuohon yh-pummimaalailuun en lähde mukaan.
 
Ainahan osa lisääntyy. Sitäpaitsi Suomeen muuttaa koko ajan helvetisti ihmisiä.
Luotaisiin nyt vaikka sitten Australiasta kopioitu pisteytyssysteemi sitten..'

En nyt näe niin että ihmiset Suomesta loppuisi ikinä. Edes etnisesti suomalaiset ihmiset.
 
Okei, tämä kertoo minulle sen, ettet ole sisäistänyt rahan velkaluonnetta. Rautalankana esitettynä; julkinen kulutus ei tarvitse verotuloja missään kohtaan tai millään aikavälillä.

Ei ole todellakaan mitään konsensusta olemassa siitä, että pieni julkinen sektori on yhtä kuin korkea elintaso. Näyttäisi olevan päin vastoin, mutta tätä tuskin nielet.

Ikinä ei saada niin optimaalista tilannetta, ettei pystyttäisi sano, minkä julkisen sektori olisi tuotannossaan tai palveluissaan voinut tehdä paremmin. Samoja mokia on yksityisellä puolellakin, mutta virheiden vastuun kantaa omistaja.
No nyt löytyikin lääke Suomen ongelmiin. Lopetetaan verotus kokonaan ja samalla lisätään voimakkaasti julkista kulutusta. Noilla keinoilla tulee kunnolla vipinää talouteen. Ja kun tuota voi näköjään jatkaa rajattoman pitkään, niin tulevatkin kriisit ratkaistaan samalla.

Aika pirun monessa kurjassa maassa julkinen talous on suuri. Neuvostoliitto, DDR, Valko-Venäjä ja Suomi 2025.

Olennaista yksityisellä puolella on se, että mokien korjaamiseen on iso motivaatio. Tehottomuus loppuu nopeasti joko kehitykseen tai konkurssiin. Suomen julkinen sektori pyörittää tänäkin päivänä sotahevosten jalostamislaitosta, vaikka hevosia ei ole sodissa käytetty ihmissukupolviin. Tuosta hevosten sukimisesta julkinen sektori saa kiitokseksi muutamia rahakkaita ja rentoja palkkiovirkoja tyyliin sotahevosten tiedotuspäällikkö.

- - - Updated - - -

Ei loppupeleissä olekaan, ihan oikeasti. Sillä tätä yhteiskuntaa ei muutaman kymmenen vuoden kuluttua olisi, jos kukaan ei lisääntyisi. Miten tuota nyt on niin vaikea ymmärtää? Tuohon yh-pummimaalailuun en lähde mukaan.

Sama lopputulos on silloinkin, jos kukaan ei duunaa mitään. Jos ei ole ruokaa ja asuntoja, niin yhteikunta katoaa hyvin nopeasti. Tuo ajattelumalli ei johda mihinkään. Mieti ennemminkin sitä, että millaista on hyvinvointi yhteiskunnissa, jotka lisääntyvät paljon, mutta tuottavat vähän. Sitä voit verrata sitten alhaisen syntyvyyden ja korkean tuotannon maihin.

Tästä voit ihailla, kuinka hyvinvointi korreloi syntyvyyden kanssa: http://en.m.wikipedia.org/wiki/List_of_sovereign_states_and_dependent_territories_by_fertility_rate
 
Suomalaisnaisten keskimääräinen lapsiluku on hieman alle 1,9 (1960-luvun lopulla syntyneillä naisilla). Populaation tason pitämiseksi samalla tasolla tuon luvun pitäisi olla 2,1. Näiden lukujen valossa maahanmuuton pitäisi olla selvästi korkeammalla tasolla kuin maastamuuton jotta väkiluku ei laskisi.

Toivottavasti väki lisääntyisi vielä nykyistä hieman enemmän ja toivottavasti yhä useampi jaksaisi tehdä vielä sen kolmannekin lapsen. Suomen kohdalla naisten(miesten) lisääntymisen ongelmaksi on muuten katsottu juuri se, että täällä on liikaa lapsettomia naisia(miehiä). Peräti 20 % 1960-luvun lopulla syntyneistä naisista on jäänyt lapsettomiksi.(Gissler et al. 2009, teoksessa Lammi-Taskula et al.(toim.) Lapsiperheiden hyvinvointi 2009.)
 
Back
Ylös Bottom