Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Millä alalla on 20% prosenttia noussut palkat? Ei ainakaan metalliteollisuudessa.

Ihmettelin joskus samaa, mutta näyttäis että ainakin sekä yksityisellä että julkisella. Oma liksa on junnannut samoissa ainakin viisi vuotta. Miettikää jos palkat olisi oikeasti jäätyneet 2007 tasolle sillon kun kriisi iski...

Graphserver.png
 
No nyt sain auki tuon pappanan pdeeäffän, ei vakuuttanut.
Tässä viimeisen kuuden vuoden korotukset, jostain syystä sitä quatea ei enään saa viesteihin...
"
Ahjo
1825.9.2008

Lokakuun alussa voimaan tulevat palkankorotukset vaihtelevat jonkin verran Metallin eri sopimusaloilla.

Metallin suurimmalla sopimusalalla teknologiateollisuudessa palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, joka on 2,5 prosenttia.

Tämän lisäksi käytössä on yritys- tai työpaikkakohtainen erä, jonka suuruus on ensisijaisesti 1,6 prosenttia ja ääritapauksissa 1,0 prosenttia silloin kun ei ole saatu neuvottelutulosta."
ja
" Keväällä 2012 aikaansaadut neuvottelutulokset:

Mekaanisen metsäteollisuuden huolto-osastot
(raamisopimuksen mukainen)

Sopimuskausi:
1.3.2012-31.1.2014

Kattavuus:
n. 400

Palkankorotukset:
1.3.2012: yleiskorotus 1,4 % + paikallinen erä 1,0 %; jos erästä ei sopua, maksetaan se yleiskorotuksena 1.5.2012
1.3.2012: kertaerä 150 e, jos työsuhde jatkunut keskeytymättä siihen mennessä väh. 3 kk; jos työnantajalla ei 1.3.2012 ole palkanmaksuvelvollisuutta, mutta työntekijä palaa työhön viim. 31.1.2014, kertaerä maksetaan poissaolon päättymisen jälkeisenä ensimmäisenä palkkapäivänä
1.4.2013: yleiskorotus 0,9 % + paikallinen erä 0,7 %"
Ahjo - Metallityöväen Liiton jäsenlehti
Työehtosopimukset liitoittain

En kiistä sitä etteikö palkka kehitys yleensä ottaen olisi ollut liian suurta heikkoihin aikoihin nähden. Tuo vain pisti silmään kun liittoja syytti. ne kun on yleensä synonyymi metallille.

- - - Updated - - -

Miksei näitä pysty enää ees muokkaamaan? Kopypastasin tohon vahingossa väärän kohdan. Linkistä löytyy oikea.
 
Ihmettelin joskus samaa, mutta näyttäis että ainakin sekä yksityisellä että julkisella. Oma liksa on junnannut samoissa ainakin viisi vuotta. Miettikää jos palkat olisi oikeasti jäätyneet 2007 tasolle sillon kun kriisi iski...

Graphserver.png

Keskiansio on vähän huono, vaikka erot noissakin viivoissa ovat selkeät. Tässä vähän erilaista näkökulmaa vuoteen 2012 asti, vihreällä viivalla oma suunta tässäkin, vaikka eri otos kyseessä. Harmi vaan, että hinnat nousee aina vähintään samaa tahtia korotusten kanssa, joten tulee se tunne, että palkka junnaa paikoillaan, kun ostovoima ei parane.
pra_2012_2014-04-08_kat_001_fi_001.gif


Lähde: Tilastokeskus - Kokoaikaisen palkansaajan nimellinen mediaaniansio noussut 50 prosenttia 2000-luvulla
 
^Hyva etta joku pistaa tammoistakin kuvaajaa. Nayttaa paremmin kokonaiskuvaa. En nyt ota kantaa onko nousu liian jyrkka mutta lainausta tilastokeskuksen sivuilta: "Nimellinen mediaaniansio on näin ollen noussut 2000-luvulla 50 prosenttia. Reaalisesti, eli hintatason nousu huomioon ottaen, mediaaniansio nousi 21 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla."
 
No nyt sain auki tuon pappanan pdeeäffän, ei vakuuttanut.
Tässä viimeisen kuuden vuoden korotukset, jostain syystä sitä quatea ei enään saa viesteihin...

Ei ammattiliitolla yleensä tarkoitta metallia. Kyllä palkkakustannukset Suomessa on nousseet 50% 2000 luvulla. Se näkyy ihan verottajan tilastoista. Prosentuaalisesti eniten ovat nousseet julkisen sektorin palkat.
 
Käytännössä yleensä hyvin toimeentulevat neuvottelevat itse palkkansa ja siksi käyrät tulevatkin menemään eri suuntiin. TESsit ja yleiskorotukset turvaavat sitten sen minimitason. Eivät kaikki saa samansuuruisia korotuksia, se on aika utopiaa, vaikka liitot kuinka yhdessä sopisivat asioista.
 
En saa tuota linkkiäsi auki. Vaikka saisinkin en usko väitettäsi.
Koska viimeisen 10 vuoden aikana olen saanut kaikki tegnologiateollisuuden palkan korotukset ja palkkani on noussut 17,39 prosenttia ja alkuperäisessä linkissä puhuttiin kuudesta vuodesta ja myöskään sivukulut eivät kuuluneet siihen. Myös työnantajien joitain maksuja leikattiin jokunen vuosi sitten (en nyt muista mitä), toki niitä on voinut tulla sen jälkeen lisää.
Jos jonkun alan/sektorin keskipalkka nousee X prosenttia, ei se tarkoita sitä, että jokainen kyseisellä alalla työskentelevä on saanut kyseisen prosentin suuruisen palkankorotuksen kyseisellä aikajaksolla. Esimerkiksi julkisella sektorilla keskipalkkaa on nostanut muun muassa matalapalkka-alojen ulkoistaminen, ja tämän vaikutus ei johdu kenellekään annetusta yleis- tai muusta korotuksesta, vaan siitä, että altaan matalamman pään uimareita on siirtynyt toiseen altaaseen. Vastaavasti sijaisten ja muiden lyhyiden määräaikaisuuksien + harjoittelijoiden palkkaamatta jättäminen huonoina talousaikoina korottaa keskipalkkoja kaikilla aloilla, vaikkei kukaan mitään kummempia korotuksia saisikaan.

Kyllä palkkakustannukset Suomessa on nousseet 50% 2000 luvulla. Se näkyy ihan verottajan tilastoista. Prosentuaalisesti eniten ovat nousseet julkisen sektorin palkat.
Ja jatkavat suhteellista nousuaan, kun matalapalkka-aloja yksityistetään. Tälläkin hetkellä taitaa olla lakonuhka päällä, kun Helsinki yksityistää siivoojien, vartioiden ja kiinteistöhuollon palveluita.
 
Yhteisövero on kyllä oikeasti tullut aika reilusti alas viime vuosina. Liian myöhään ja liian vähän tosim, jotta sillä olisi ollut kunnolla vaikutusta.

Minusta pååttan väite, että työttömyysluvut alkaisivat kakkosella, mikäli julkista sektoria olisi leikattu samassa tahdissa, kuin vienti tippui, on sinänsä ihan tosi. Jatkokysymys vaan kuuluu, että olisiko sen pitännyt ollakin? Miksi pitää yllä rakenteita, joihin ei ole varaa.

Julkinen sektori voi kyllä pitää yllä kysyntää muutenkin, kuin hyysämällä kunnissa 100.000 ylimääräistä virkamiestä. Nekin rahat ja vähän lainaa päälle voitaisin käyttää vaikkapa sosiaalisektorin palveluiden ostamiseen tehokkaammalta sektorilta tai kehittämällä kunnille oikeasti toimivia digitalisoituja palveluita.

Mielestäni taloutta ja moraalia ei pidä sotkea. Sinänsä resursseja tulisi ohjata tehokkaasti, muttei Suomen työttömyysongelmat siitä juurikaan muutu, vaikka palvelut yksityistettäisiin ja oletetaan tämä tehostaa niitä (yleensä taitaa julkisten palveluiden yksityistäminen huonontaa niitä ja nostaa hintoja). Jostain pitäisi tulla lisää kysyntää.
 
Yle saattaa irtisanoa 6 % - perusteena indeksikorotuksen jäädyttäminen

No mutta herttinen sentään! Eikös tämän maan sosiaalidemokraattiseen eetokseen ole kuulunut, että yksityisten firrmojen on kestettävä huonot ajat hammasta purren ilman irtisanomisia. Mites se nyt valtion yhtiö tällaista menee tekemään? Pientä pelottelun makuahan tuossa on. Oma veikkaus on, että YLEltä ei ehditä irtisanoa ketään, kun hallitus on jo palauttanut indeksikorotuksen.
 
Yle saattaa irtisanoa 6 % - perusteena indeksikorotuksen jäädyttäminen

No mutta herttinen sentään! Eikös tämän maan sosiaalidemokraattiseen eetokseen ole kuulunut, että yksityisten firrmojen on kestettävä huonot ajat hammasta purren ilman irtisanomisia. Mites se nyt valtion yhtiö tällaista menee tekemään? Pientä pelottelun makuahan tuossa on. Oma veikkaus on, että YLEltä ei ehditä irtisanoa ketään, kun hallitus on jo palauttanut indeksikorotuksen.

Kuulin radiosta ja hymyilin samaa.... kunnes radiouutisen lopussa todettiin: "Ylen budjetti on 512 miljoonaa euroa ja Ylen menoista yli 50% on henkilöstökuluja. Henkilöstöä ylellä on reilu 3000."

Miten tuo voi olla mahdollista?
 
Tuosta Katharinan postaamasta kuvaajasta viela sen verran etta se kylla myos hyvin vahvistaa sita vaitetta etta palkkatyolla ei voi Suomessa rikastua. Tuon mukaan toiseksi ylimman desiilin palkka on (silmamaaraisesti arvioituna) noin 2,3 kertaa alimman desiilin palkka. Kun progressiivinen verotus viela tasoittaa sita eroa niin en mina rikastumisesta puhuisi.
 
Esimerkiksi julkisella sektorilla keskipalkkaa on nostanut muun muassa matalapalkka-alojen ulkoistaminen, ja tämän vaikutus ei johdu kenellekään annetusta yleis- tai muusta korotuksesta.

Ja jatkavat suhteellista nousuaan, kun matalapalkka-aloja yksityistetään. Tälläkin hetkellä taitaa olla lakonuhka päällä, kun Helsinki yksityistää siivoojien, vartioiden ja kiinteistöhuollon palveluita.

Tämä väite ei pidä paikkaansa. Julkisen sektorin peruspalkatkin ovat hieman korkeammalla tasolla, kuin yksityisellä puolella. Keskimääräistä palkkakulua nostaa vielä automaattiset ikälisät. Kun työaika on lyhyemi, lomat 2 viikkoa pidemmät ja poissaoloprosentti 15-20%, niin julkisen sektorin "matalapalkkatyön" kustannus on helposti noin 1,5-2 kertainen ihan suoraan matemaattisesti laskettuna.

Huono johtaminen, hierarkiset kiveen hakatut organisaatiot, vanhentuneet tietojärjestelmät ja yleinen tiedottamisen haluttomuus laskevat työtehoa vielä entisestään. Kun tähän lisää käytännössä ikuisen irtisanomissuojan, joka johtaa siihen, että yhteistyökyvyttömät ja työhaluttomat vaan pesiytyvät organisaatiossa omaan pikkukoloonsa täydellä palkalla, niin julkisesta työstä tulee yleensä yli kaksi kertaa kalliimpaa, kuin yksityisen tekemästä.

Tämä ei ole mututuntumaa, eikä asenteellista puhetta. Se perustuu mittaukseen omassa organisaatiossani. Olemme ottaneet vastaat kuntasektorin ulkoistuksia.
 
Perkele. Nyt sen keksin.

Meidän pitäisi laskea Alvia ja alkoholiveroa huomattavasti niin, että saataisiin perustarvikkeiden hinnat lähelle saksan hintatasoa. Nyt niitä hankitaan kilvan netistä ja tälle ei valtio voi mitään, ellei sitten erota EU:sta.

Tätä pitäisi kompensoida isosti sellaisilla veroilla joita ei voida siirtää muihin maihin, esim. kiinteistö, energia ja liikkuminen.

Taisi Nalle olla oikeassa!
 
Tämä väite ei pidä paikkaansa. Julkisen sektorin peruspalkatkin ovat hieman korkeammalla tasolla, kuin yksityisellä puolella. Keskimääräistä palkkakulua nostaa vielä automaattiset ikälisät. Kun työaika on lyhyemi, lomat 2 viikkoa pidemmät ja poissaoloprosentti 15-20%, niin julkisen sektorin "matalapalkkatyön" kustannus on helposti noin 1,5-2 kertainen ihan suoraan matemaattisesti laskettuna.

Huono johtaminen, hierarkiset kiveen hakatut organisaatiot, vanhentuneet tietojärjestelmät ja yleinen tiedottamisen haluttomuus laskevat työtehoa vielä entisestään. Kun tähän lisää käytännössä ikuisen irtisanomissuojan, joka johtaa siihen, että yhteistyökyvyttömät ja työhaluttomat vaan pesiytyvät organisaatiossa omaan pikkukoloonsa täydellä palkalla, niin julkisesta työstä tulee yleensä yli kaksi kertaa kalliimpaa, kuin yksityisen tekemästä.

Tämä ei ole mututuntumaa, eikä asenteellista puhetta. Se perustuu mittaukseen omassa organisaatiossani. Olemme ottaneet vastaat kuntasektorin ulkoistuksia.
Niin siis mikä väite? Se, että jos julkiselta sektorilta lähtee matalapalkkaisimmat ulos, keskipalkka ei sinusta nouse? Okei. Niiden järjettömän kovapalkkaisten suojatyöntekijöiden siirtyminen teille ei sitten varmaan vaikuttanut keskipalkkoihin?

Huomattavassa osassa julkista sektoria ikälisät ovat jo poistuneet (valtiolla niitä alettiin poistaa vaiheittain palkkausjärjestelmäuudistuksessa 2003, kunnalla ikälisä taisi lähteä 2012, jolloin käyttöönotettiin pienempi työkokemukseen perustuva lisä), koska on katsottu, että se on epätasa-arvoinen eri-ikäisten työntekijöiden välillä. Irtisanomissuojasta muutostilanteissa on jo ilmoitettu luovuttavan esimerkiksi tulevassa sote-uudistuksessa, vaikka se on toki aiemmin ollut kunnalla uudelleenjärjestelytilanteissa melkoinen, valtiolla se on jo melko pitkälti historiaa.

Uskon kyllä että yksityistämisen jälkeen poissaoloprosentti hetkellisesti laskee, koska vallalla on se käsitys, että muutaman vuoden jälkeen irtisanotaan puolet pois. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimusten mukaan yksityisellä keskimääräiset poissaolot olivat muuten 18,5 %, joten en vielä aivan shokissa ole paljastuksestasi, jos teille tulleilla ne olivat ennen muutosvaihetta 15-20 %. (Teollisuuden työntekijöillä oli muuten 20,8 % ja rakentamisen 22,9 %)

Siitä olen samaa mieltä, että julkisella on vanhentuneet järjestelmät käytössä ja tiedotus heikosti hoidettua. Hienoa, että teillä järjestelmien ajantasaisuus ei aiheuta kustannusvaikutuksia. Selkeästi parempaa johtamistakin, kun saitte jo nyt niistä yhteistyöhaluttomista heikoista työntekijöistä kelpo duunareita. Nostan hattua! :)

Oon melko vahvasti useimpien toimintojen yksityistämisen kannalla, mutta toistaiseksi en ole törmännyt ihan noin hyvin onnistuneeseen yksityistämiseen. Ilo kuulla. :)
 
Niin siis mikä väite? Se, että jos julkiselta sektorilta lähtee matalapalkkaisimmat ulos, keskipalkka ei sinusta nouse? Okei. Niiden järjettömän kovapalkkaisten suojatyöntekijöiden siirtyminen teille ei sitten varmaan vaikuttanut keskipalkkoihin?

Huomattavassa osassa julkista sektoria ikälisät ovat jo poistuneet (valtiolla niitä alettiin poistaa vaiheittain palkkausjärjestelmäuudistuksessa 2003, kunnalla ikälisä taisi lähteä 2012, jolloin käyttöönotettiin pienempi työkokemukseen perustuva lisä), koska on katsottu, että se on epätasa-arvoinen eri-ikäisten työntekijöiden välillä. Irtisanomissuojasta muutostilanteissa on jo ilmoitettu luovuttavan esimerkiksi tulevassa sote-uudistuksessa, vaikka se on toki aiemmin ollut kunnalla uudelleenjärjestelytilanteissa melkoinen, valtiolla se on jo melko pitkälti historiaa.

Uskon kyllä että yksityistämisen jälkeen poissaoloprosentti hetkellisesti laskee, koska vallalla on se käsitys, että muutaman vuoden jälkeen irtisanotaan puolet pois. Elinkeinoelämän keskusliiton tutkimusten mukaan yksityisellä keskimääräiset poissaolot olivat muuten 18,5 %, joten en vielä aivan shokissa ole paljastuksestasi, jos teille tulleilla ne olivat ennen muutosvaihetta 15-20 %. (Teollisuuden työntekijöillä oli muuten 20,8 % ja rakentamisen 22,9 %)

Siitä olen samaa mieltä, että julkisella on vanhentuneet järjestelmät käytössä ja tiedotus heikosti hoidettua. Hienoa, että teillä järjestelmien ajantasaisuus ei aiheuta kustannusvaikutuksia. Selkeästi parempaa johtamistakin, kun saitte jo nyt niistä yhteistyöhaluttomista heikoista työntekijöistä kelpo duunareita. Nostan hattua! :)

Oon melko vahvasti useimpien toimintojen yksityistämisen kannalla, mutta toistaiseksi en ole törmännyt ihan noin hyvin onnistuneeseen yksityistämiseen. Ilo kuulla. :)

Tuotetun palvelun hinta laskee ja kunnan veronmaksaja säästää, kun palvelu ulkoistetaan. En ihan ymmärtänyt logiikkaa, että vain huonopalkkaisia ulkoistettaisiin. Käsittääkseni esimerkiksi lääkärit ovat olleet aika hyvin palkattua väkeä kunnallissektorillakin.

Minun yritykseni poissaoloprosentti on vaihdellut vuosien 2002 ja 2013 välillä 0,5 - 2,1 %. Näin pienessä yrityksessä yhden ihmisen pitka-aikaissairaus tai pahempi tapaturma nostaa prosenttia heti. Osa yrityksestä toimii samalla alalla kuin erät kunnan organisaatiot, joita tosin nyt viime aikoina on ensin yhtiöitetty ja sen jälkeen joko yritetty myydä tai vain lopetettu. Poissaoloprosentit noissa kunnan organisaatioissa on ollut hyvin samanlainen, kuin ko. kunnissa keskimäärin

Järjestelmien ajantasaisuuden tehtävä on tietenkin säästää kustannuksia, ei lisätä niitä. Siksi niitä järjestelmiä kehitetään ja käyttöönotetaan. Juuri tämän vuoksi meillä on otettu ERPit, hankintajärjestelmät ja sähköiset laskunkäsittelyt käyttöön jo ajat sitten. Kunnilla niiden käyttöönotto on siinä mielessä turhaa, että vaikka sähköistettäisiin prosessit, niin mitä hyötyä siitä olisi? Ihmiset vaan istuisivat lehtiään lukien samoissa pikku kopperoissaan, kuin ennenkin. Eihän heitä voi irtisanoa tai siirtää muihin tehtäviin. Samalla kunnalla voi olla tarvetta vaikkapa hoivapalveluissa, mutta kirjanpito-osaston merkantti istuu yhä paikallaan siirtymättä mihinkään. Miksi?

Ja kyllä, ne ulkoistukset, joissa olemme olleet mukana ovat onnistuneet hyvin. Asiakkat ovat kertoneet pääosin olevansa tyytyväisiä saamaansa palveluun, eritoten yleensä siihen, että joku on ylipäätään kiinnostunut heidän ongelmistaan ja haluaa kehittää palvelua yhdessä asiakkaan kanssa avoimesti. Tietenkin osasta henkilökuntaa on pitänyt hankkiutua hiljalleen eroon.

Väkeä on palvelusta riippuen yleensä vanhassa organisatiossa ollut 30-70% liikaa. Myös työntekoasenteessa ja työhönsopivuudessa on ollut jonkin verran ongelmia, ei tosin niin paljon, kuin luultiin. Todellisia helmiäkin on toki joukossa ollut.
 
Ei tarvitse olla kyllä mikään henkilöjohtamisen guru tietääkseen että mitä pienempi täysvastuullinen yksikkö, sen tehokkaammin ihmiset tekevät töitä. Eikä yleensä mistään pelosta vaan siitä että töiden teko vaikuttaa koko yhteisön hyvinvointiin ja on jo nähtävissä yhden ihmisen työpanoksen tullessa lisää/puuttuessa. Tähän nähden kunnalliset organisaatiot ovat mahdollisimman huonoja koska kyseessä on kasvoton organisaatio jossa vastuu tulevaisuudesta ei kanavoidu mitenkään työntekijöille, ei hyvässä eikä pahassa.
 
Minun yritykseni poissaoloprosentti on vaihdellut vuosien 2002 ja 2013 välillä 0,5 - 2,1 %. Näin pienessä yrityksessä yhden ihmisen pitka-aikaissairaus tai pahempi tapaturma nostaa prosenttia heti.
Ja aivan tasan varmasti ei ole ollut poissaoloprosentti 0,5 - 2,1 %, sairauspoissaolo voi hyvinkin olla. Poissaoloprosenttiin lasketaan saikkujen lisäksi kaikki muutkin poissaolot, kuten esimerkiksi lomat, perhevapaat, opintovapaat jne. Jos olet oikeasti verrannut teidän sairaspoissaoloja kunnan ilmoittamaan poissaoloprosenttiin, ymmärrän kyllä johtopäätöksesi. Jos taas teille yksityistäneen kunnan sairauspoissaoloprosentti oli 20 %, ilmoitatko mistä kunnasta on kysymys.

Ymmärsinkö oikein, te olette pieni yritys, jossa jo yhdenkin työntekijän pitkäaikainen poissaolo heilauttaa tilastoja, ja jonne on ulkoistettu kunnan työntekijöitä useammalta eri palvelualueelta, ja jossa tehtyihin mittauksiin käsityksesi perustuu?

Järjestelmien ajantasaisuuden tehtävä on tietenkin säästää kustannuksia, ei lisätä niitä. Siksi niitä järjestelmiä kehitetään ja käyttöönotetaan. Juuri tämän vuoksi meillä on otettu ERPit, hankintajärjestelmät ja sähköiset laskunkäsittelyt käyttöön jo ajat sitten. Kunnilla niiden käyttöönotto on siinä mielessä turhaa, että vaikka sähköistettäisiin prosessit, niin mitä hyötyä siitä olisi? Ihmiset vaan istuisivat lehtiään lukien samoissa pikku kopperoissaan, kuin ennenkin. Eihän heitä voi irtisanoa tai siirtää muihin tehtäviin. Samalla kunnalla voi olla tarvetta vaikkapa hoivapalveluissa, mutta kirjanpito-osaston merkantti istuu yhä paikallaan siirtymättä mihinkään. Miksi?.
Niin onko tässä taustaolettamana, että kunnilla ei ole käytössä sähköisiä laskunkäsittelyjärjestelmiä tai hankintajärjestelmiä, vai että jos ei olisi, sillä ei olisi vaikutusta työntekijöiden tehtäviin?
 
Ja aivan tasan varmasti ei ole ollut poissaoloprosentti 0,5 - 2,1 %, sairauspoissaolo voi hyvinkin olla. Poissaoloprosenttiin lasketaan saikkujen lisäksi kaikki muutkin poissaolot, kuten esimerkiksi lomat, perhevapaat, opintovapaat jne. Jos olet oikeasti verrannut teidän sairaspoissaoloja kunnan ilmoittamaan poissaoloprosenttiin, ymmärrän kyllä johtopäätöksesi. Jos taas teille yksityistäneen kunnan sairauspoissaoloprosentti oli 20 %, ilmoitatko mistä kunnasta on kysymys.

Ymmärsinkö oikein, te olette pieni yritys, jossa jo yhdenkin työntekijän pitkäaikainen poissaolo heilauttaa tilastoja, ja jonne on ulkoistettu kunnan työntekijöitä useammalta eri palvelualueelta, ja jossa tehtyihin mittauksiin käsityksesi perustuu?

Niin onko tässä taustaolettamana, että kunnilla ei ole käytössä sähköisiä laskunkäsittelyjärjestelmiä tai hankintajärjestelmiä, vai että jos ei olisi, sillä ei olisi vaikutusta työntekijöiden tehtäviin?

Anteeksi,puhun tietysti sairaspoissaoloista.

Kyllä olemme 170 hengen yritys. Yhdenkin henkilön sairaspoissaolo näkyy 0,6% verran.

Olemme ottanee kolmessa eri ulkoistuksessa kahden eri kunnan toimintoja liikkeenluovutuksella. Henkilöitä tuli yhteensä 22, joista jäljellä on 13. Me mittaamme tietenkin omaa henkilökuntaamme. Liikkeenluovutusten yhteydessä saimme luovuttajilta ko. organisaatioita koskevat tilastot muistaakseni kolmelta viimeiseltä vuodelta.

Kunnilla alkaa nyt olla sähköisiä laskunkäsittelyjärjestelmiä. Tämä on yleistynyt laajemmalti oikeastaan vasta viime ja tänä vuonna. ERPejä tai muita toiminnanohjausjärjestelmiä ei ainakaan niillä sektoreilla ole, jotka sivuavat meidän toimintaamme.

En ymmärtänyt kysymystäsi kokonaan. Alunperin jänkkäsit järjestelmien kustannusvaikutuksista. Yksityisellä sektorilla järjestelmillä on vaikutusta ihmisten tehtäviin, koska niillä ohjataan ja aikataulutetaan tehtäviä ja varataan resursseja. Kunnissa näin tietenkään ei ole. Ymmärsinkö minä puolestani oikein, että sinulla ei ole hajuakaan mikä on toiminnanohjausjärjestelmä?

Ihan vaan kuntalaisena sanoisin, että omassa kunnassani, joka on sentään kohtalainen kaupunki, vähänkään virallisempi tiedonsiirto kunnan ja kuntalaisen kesken toimii paperilapuin postin välityksellä. Koulu taitaa olla ainoa, jonka kanssa asioidaan sähköisesti. Joku yritys kunnalla oli teettää päivähoidon varauksia nettisivun kautta. Se kaatui siihen, että hanke viivästyi ja henkilökunta oli lomalla, kun vastauksia olisi pitnyt käsitellä.
 
Back
Ylös Bottom