Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[mskomu]

Onpa mukava, kun välillä tulee asiallisia ja perusteltuja vastauksia, niin syntyy keskustelua.

ya-ya: Mainitsitkin tuossa, kuinka valituskierteistä syntyy kuluja ja turhaa työtä. Valitusoikeus tai -käytäntö ei ole mikään hiljalleen muodostunut käytäntö, vaan yksityiskohtaisesti lakiin kirjattu asia. Toisaalta tämä vähentää (ainakin yrittää) yksittäisen virkailjan mielivaltaa, mutta toisaalta tähän tähtäävät lait valitusoikeuksineen ovat väkisin niin monimutkaisia ja tulkinnanvaraisia, että tilanne saattaa olla jopa alkuperäistä pahempi. Lakien ja asetusten vaatimat hyllymetrit selittyvät pitkälti tällä, eli turha lakiteksti lisää kuluja.

Pappana: En tarkoittanut Tieto-esimerkillä sitä, että laki olisi lisännyt korruptiota. Korruptiota on toki ollut ennen lakiakin. Esimerkillä hain sitä, että korruptio kukoistaa laista huolimatta. Eli laki ei pysty puuttumaan ongelmaan, jota sillä koitetaan ratkaista, mutta tehtailee muutaman ylimääräisen ongelman olemassa olevan lisäksi. Selkein esimerkki tästä lienee alkoholin kieltolaki, joka ei poistanut tai edes vähentänyt alkoholin ongelmakäyttöä, mutta loi nipun uusia ongelmia, kuten trokauksen ympärille syntyneen järjestäytyneen rikollisuuden. Korruption uskon noin yleisesti pienenevän pitkällä tähtäimellä yhteiskunnan vaurastuessa.

Laitetaan vielä ihan loppuun pari vuotta vanha uutinen valtion yhtiöiden (ja lakisääteisten monopolien) johtajien palkoista. Melko kovia. Kyllä noiden eteen kannattaa vähän persettä nuolla. Mutta hyviä tuloksiahan tuolla syntyy, lähes edesmennyt Nokia voi vain kadehtia VR:n johtajan pitämästä 100 %:n markkinaosuudesta. Samalla sivuan hieman Pappanan hyvää huomiota siitä, että moni ei ymmärrä, mitä korruptio Suomessa on. Se ei ole sitä, että hakiessaan passin, joutuu sujauttamaan pari seteliä virkailijalle vaan sitä, että julkisissa viroissa ja hankinnoissa suositaan kaveria/kaverin firmaa, kuten myös lakeja ja kaavoitusta tehtaillessa.

- - - Updated - - -

Ei päivää tai ainakaan viikkoa, ilman turhaa säädöstä. Tälläkin kertaa asialla Trafi. http://fin.afterdawn.com/uutiset/artikkeli.cfm/2014/09/12/viranomaisille_lisaa_byrokraattista_valtaa_trafi_tekee_pienlennokeiden_kauko-ohjauksesta_luvanvarasta

 

[Indica]

Eikös vasemmisto juuri periaatteesta vastusta yksityistä terveydenhuoltoa? Ei sillä väliä, kuin paskaa julkiset palvelut ovat kuhan ne on julkisia. Ainiin ja onhan sekin perustelu, että yksityisellä osakkeenomistaja vetää välistä. Kiinostaisi tietää, kuka meillä julkisella puolella sitten vetää välistä, kun tuntuu se terveyspalveluiden tuottaminen niin kallista olevan, että ihmiset kuolee leikkausjonoihin.

Vasemmisto vihaa osakkeenomistajia ja osakkaita. Lähinnä siksi koska vasemmisto haluaa vallan virkamiehille, virkamiehiksi pääsee suhteilla ja oikealla puoluekirjalla. Vasemmisto haluaa luoda eliittiluokan.

Yksityisyyttä vihataan koska yksityisellä sektorilla pärjää ansioilla ja omilla teoilla. Puoluepoliittisilla ansioilla ei siellä ole niinkään virkaa. Julkisella pärjää suhteilla, oikealla puoluekirjalla ja sitä puoluepoliittiset toimijat voi kontrolloida.

Vasemmisto ei ole oikeastaan niinkään ihmisten puolesta vaikka niin usein väitetään.'vasemmisto luottaa kyllä kontrolliin ja Stalinin sanoin: luottamus hyvä kontrolli parempi. Tosin luottamus ei kuulu suomalaiseen vasemmiston sanavarastoon.

Mm. Esimerkiksi nuorisotakuu.. Ei siinä ole tarkoituskaan työllistää vaan kontrolloida. Mitä turhempaa lintulautojen tekoa sitä parempi. Demareiden ajatusmaailma lie aika synkkä..

Kuuluu ihan alusta asti vasemmistoon erittäin vahva me-muut ajattelu.
Luokkataistelu, Neuvostoliiton gulag, työläiset vs omistava luokka. (Nykyään vahvojen liittojen duunarit, julkinen sektori vs työttömät jotka nähdään kontrollin tarpeessa olevina subjekteina)

SDP-aate vihaa omistajia koska niitä ei koske demarilainen kontrolli.

Koko demariaate on sellainen yhteiskunnan syöpä.

E: mielenkiintoista itsepetosta on koska demariaatteessa oikeasti on kyse kaikenkattavasta muiden ihmisten kontrolloinnista. Ihan joka tasolla, missä ne asuu, millaista autoa ajaa, missä käy töissä ja millä ehdoilla, jos ei käy töissä niin tekee ilmaistöitä, moneen asti baarit saa olla auki, kuinka pitkä lava saa olla pick-upissa.
Ihan siis isoista ja tärkeistä asioista uskomattoman pikkusieluiseen valvontaan asioissa millä ei ole mitään väliä.. Vaikkapa aikanaan soutamishuopaaminen lisäjarruvalojen kanssa, saako salmiakkikossua myydä (kiellettiin ehkä 1993).. Ilokaasukapselit pari vuotta sitten..

Joka ihme pikku mitättömyyksiin puuttuminen kuuluu vasemmistolaiseen yhteiskuntaan.. Kaikki naamioidaan huolehtimisen ja hyvinvointivaltion alle. Ja hyvinvointivaltio on taikasana: se on sellanen politiikan hitlerkortti että sillä hiljennetään ihan kaikki arvostelu.

 

[Ranger]

Vartiaiselta kommenttia

Eurooppa ei ole Amerikka - Suomenkuvalehti.fi

 

[Pesupallo]

Julkisten hankintojen lain ongelmat johtuu paljolti myös siitä, että virkamies ei osaa sitä käyttää ja pelkää että joku osapuoli vie asian oikeuteen. Tietysti julkisen puolen tapaan edetään maailmassa, joka on jäänyt 80-luvulle riippumatta siitä mitä ollaan hankkimassa. Kaikki hoidetaan periaatteella "ostohinnaltaan halvin tuote voittaa" kokonaistaloudellisuudesta riippumatta. IT-puolella ostetaan laitteita joilla ei tee mitään tai päivitykset maksavat enemmän kuin alkuperäinen ostohinta. Rakennuspuolella käytetään hankkeesta riippumatta kokonaishintaista "kaikki kuuluu urakkaan" -mallia vaikka se ei tehtävään työhön sopisi urakan luonteen tai työsisällön puolesta mitenkään. Uutta ei uskalleta kokeilla ja silloin kun nuo dinosaurukset on olleet työelämässä mukana ei tällaisia tarvinnut osata.
Kevyemmät organisaatiot, jotka kuitenkin ovat hankintalain piirissä, ovat onnistuneesti käyttäneet monenlaisia työtapoja hankinnoissaan.

 

[timse]

Monille on varmaan tuttua, kuinka tarjouspyyntö tai hankinta muotoillaan tarkoituksella sellaiseksi, että vain yksi, ennakkoon valittu, toimija tai hakija täyttää ehdot. Parhaimpana ja tunnetuimpana esimerkkinä tästä lienee julkiset IT-hankinnat, jotka osuvat aina Tietoon.

Tuohon voin sanoa sanasen, sillä olen nähnyt vastauksen tarjoukseen. Tarjous hylättiin, sillä meillä ei ollut riittävää kokemusta riittävän laajojen julkisten tietojärjestelmien kehittämisestä Suomessa. Kansainvälistä kyllä löytyi, ei kelvannut. Se on mielenkiintoinen ikiliikkuja, sillä tuolla perusteella kukaan ei sitä kokemusta saa lukuunottamatta muutamaa toimijaa. Joka tarkoittaa että ne muutamat toimijat saavat kaikki hommat, hinnasta riippumatta.

Itse lopullisessa päätöksessä (Tieto & accenture voitti kilpailun) perusteltiin valintaa nimenomaan sillä, että noilla kahdella on kattava ja pitkäaikainen kokemus laajojen tietojärjestelmien kehittämisestä. Varmasti onkin, tosin yli 70% niistä on epäonnistunut ja yli 90% ylittänyt budjettinsa.

Vieläkin sieppaa... Noh, hyvän läksyn opin.

 

[Deleted member 96894]

Julkisten hankintojen lain ongelmat johtuu paljolti myös siitä, että virkamies ei osaa sitä käyttää ja pelkää että joku osapuoli vie asian oikeuteen.

Huomattavan osan julkisista hankinnoista toteuttaa ammatikseen julkisia hankintoja tekevät ihmiset ja organisaatiot, kuten Hansel ja kuntayhtymien hankintakeskukset. Voidaan tietysti yhteisesti todeta, että ei sielläkään mitään osata, mutta oishan sekin teoriassa mahdollista, että hankintalaista ja erityisesti hankintadirektiivistä saattais muutama pieni kehittämiskohta löytyä. Julkista hankinnoista valittaminen kun ei ole ihan yksin Suomen ongelma.

Otetaan nyt esimerkiksi vertailuperusteet. Joo, jos julkiselta löytyisi pienintäkään osaamista, niin tyhjentävän speksin tekeminen olisi lasten leikkiä, eikä kukaan käyttäisi vertailukriteerinä pelkkää hintaa (tosin miksei, jos speksi kerran on tyhjentävä), mutta kun pitäisi kääntää pisteiksi vaikkapa tulkkauspalveluiden, laitosruokailun tai vanhusten kotipalveluiden laatu, vaaditaan jo vilkasta mielikuvitusta. Varsinkin, jos ei haluta tehdä tarjoamista käytännössä mahdottomaksi pienemmille toimijoille edellyttämälle kohtuuttoman raskasta tarjousprosessia. Samoin kaikkiin ennakoimattomiinkin hankintatarpeisiin osattaisiin luonnollisesti varautua riittävän ajoissa, jotteivat hankintalain määräajat aiheuta toimituskatkoksia, ja koko prosessi hoituu ilman lisäresurssien tarvetta pienimmälläkin kunnantalolla.

Se on kyllä totta, että sekä hankintayksiköissä että tarjoajapuolella ollaan monin paikoin vieläkin aikalailla kuutamolla sen suhteen, mitä hankintalain soveltaminen nyt käytännössä sitten mahtaa tarkoittaa.

Kevyemmät organisaatiot, jotka kuitenkin ovat hankintalain piirissä, ovat onnistuneesti käyttäneet monenlaisia työtapoja hankinnoissaan.

Kerrotko tästä lisää?

 

[pååtta]

Ihan täysin offtopik, mutta hyvä graafi

Mielenkiintoista siten, että tilastokeskuksen mittaama EU alueen työttömyys ei ole Suomessa paljoa Ruotsia korkeampi. Kuitenkin Ruotsin työllisyysaste on liki 10 prosenttiyksikköä korkeampi. Kuvastaa miten jengi heittää hanskat naulaan duuni etsimisen kanssa.

 

[mskomu]

Tuohon voin sanoa sanasen, sillä olen nähnyt vastauksen tarjoukseen. Tarjous hylättiin, sillä meillä ei ollut riittävää kokemusta riittävän laajojen julkisten tietojärjestelmien kehittämisestä Suomessa. Kansainvälistä kyllä löytyi, ei kelvannut. Se on mielenkiintoinen ikiliikkuja, sillä tuolla perusteella kukaan ei sitä kokemusta saa lukuunottamatta muutamaa toimijaa. Joka tarkoittaa että ne muutamat toimijat saavat kaikki hommat, hinnasta riippumatta.

Itse lopullisessa päätöksessä (Tieto & accenture voitti kilpailun) perusteltiin valintaa nimenomaan sillä, että noilla kahdella on kattava ja pitkäaikainen kokemus laajojen tietojärjestelmien kehittämisestä. Varmasti onkin, tosin yli 70% niistä on epäonnistunut ja yli 90% ylittänyt budjettinsa.

Vieläkin sieppaa... Noh, hyvän läksyn opin.

Voin arvata. Olen kuullut aika monelta muultakin alalla työskennelleeltä vastaavia kokemuksia.

Haluan kuitenkin hieman puolustaa virkamiehiä systeemin kustannuksella. Nimittäin kukaan ei ole saanut eikä varmaan tule saamaan potkuja sen takia, että ottaa tilauksen suurimmalta ja/tai tunnetuimmalta toimittajalta. Mikäli valitaan tuntemattomamman tarjoajan parempi tarjous ja siirto osoittautuu hyväksi, niin se ei näy valitsijan palkassa. Aivan kuten ei näy sekään, jos projekti otetaan esimerkiksi Tiedolta ja se menee ns. vituiksi. Sen sijaan, jos valitaan tuntematon toimittaja ja projekti epäonnistuu, niin valinnan tehnyt taho voi joutua ongelmiin. "Miksi teit valinnan, jota ei ole ennen kokeiltu?"

Rapakon takana IBM on (tai ainakin oli, en ole seurannut asiaa muutamaan vuoteen) hieman samassa asemassa kuin Tieto täällä. Eli suurin toimija, johon julkiset hankinnat osuivat lähes aina, vaikka parempiakin toimittajia olisi ollut. Mukaan mahtui monia floppeja, mutta silti IBM valittiin aina uudestaan pitkälti edellä mainituista syistä. Valitsijan tilanne on siis usein se, että kahdesta vaihtoehdosta (useimmin valittu toimittaja vs mikä tahansa muu), että kumpikaan valinta ei sisällä minkäänlaista porkkanaa ja valinnoista vain toinen sisältää kepin mahdollisuuden. Oman selustan suojaamista siis.


Pååtta: Kertonee myös siitä, miten työttömyyslukuja on helpompi "peukaloida", koska esim. opiskelijat eivät ole työttömiä. Sen sijaan työllisiä ovat vain ne, jotka ovat oikeasti töissä. Erilaiset kurssit ja työharjoittelut eivät vaikuta siihen. Koitan kaivaa jostain vertailun opiskelijoiden määrästä pohjoismaissa/Euroopassa, mutta Suomessa oli muistaakseni 2-kertainen määrä yliopistotutkinnon suorittavia Ruotsiin nähden. Myös akateeminen työttömyytemme lienee maailman huippua.

 

[pååtta]

Ainakin akateeminen työttömyys nousee maailmanennätysvauhtia :D

Opiskelu on yksi selkeä juttu mikä Suomessa on hölmösti. Täysin turhaa kouluttaa niin isoa massaa yliopistoissa ja korkeakouluissa kun työelämässä pärjää usein ilman akateemista tutkintoa. Yleensäkin akateeminen tutkinto voi estää saamasta ns. alemman tason töitä ja noita hyviä hommia ei riitä nousukaudellakaan kaikille maistereille. Resurssien väärinkohdentamista.

 

[Timba79]

Ainakin akateeminen työttömyys nousee maailmanennätysvauhtia :D

Opiskelu on yksi selkeä juttu mikä Suomessa on hölmösti. Täysin turhaa kouluttaa niin isoa massaa yliopistoissa ja korkeakouluissa kun työelämässä pärjää usein ilman akateemista tutkintoa. Yleensäkin akateeminen tutkinto voi estää saamasta ns. alemman tason töitä ja noita hyviä hommia ei riitä nousukaudellakaan kaikille maistereille. Resurssien väärinkohdentamista.

Ai eikö kaikki voinutkaan olla hienossa johto tai asiantuntijahommassa kovalla liksalla?

Eikä tää ollut Pååtalle vaan lähinnä tämä mitä ei vissiin tunnuta ymmärtävän kun ylikoulutetaan koko ajan ja tavallinen amis on paskakasa jota ei kiinnosta opiskelu.

 

[Indica]

Ai eikö kaikki voinutkaan olla hienossa johto tai asiantuntijahommassa kovalla liksalla?

Eikä tää ollut Pååtalle vaan lähinnä tämä mitä ei vissiin tunnuta ymmärtävän kun ylikoulutetaan koko ajan ja tavallinen amis on paskakasa jota ei kiinnosta opiskelu.

Ei kai nykyisin enää..
Eikös amiksiin mene enemmän väkeä kuin lukioihin ja monissa paikoissa vaatii paremman todistuksen?

Okei kun olin nuori niin erityisesti lähihoitsulinjalle meni aika kaameaa teiniäiti-nappiensyöjä-4 matikasta sakkia kuten myös partureiksi, ja koulukiusaaja-300tuntia lintsaavat narkkarin alut ja skinit oli metallilla, ja kaikki 4-5 keskiarvolla säälistä peruskoulu läpi häiriköt hotelli-ravintola-alalla

Ei ole provo.

Toisaalta oli viitisen vuotta sitten amiksessa ollut 17 v jätkä kämppiksenä ja oli kyllä viksu, ei juonut ja muutenkin kunnollinen kaveri.
Siitä olen samaa mieltä että täällä ylikoulutetaan ihmisiä ihan helvetisti ja varmasti suurin osa tulee pahasti pettymään elämässä. Jos on suomalainen koulutettu kannattaa kyllä yrittää muuttaa pois

 

[Deleted member 96894]

Mun mielestä koulutusjärjestelmää pitäis pohdiskella vähän hienojakoisemmalla tasolla, kun sillä tuleeko liikaa maistereita vai pitäiskö porukan mennä amikseen. On aloja, jossa tarvitaan lisääkin niitä maistereita, ja aloja, joissa jäädään amispohjalta työttömäksi. Sama toisinpäin. Jonkun viksun pitäisi visioida, minkälaisiin tehtäviin tarvitaan jatkossa minkälaisella koulutuksella olevia ihmisiä, ja minkälaiset koulutusalat voisi vaikka kokonaan jättää julkisista varoista kustantamatta. En nyt mainitse esimerkkejä, mutta ehkä niitäkin koulutusohjelmia löytyy kaikilta koulutusasteilta, joissa jostakin jännästä syystä työttömäksi valmistuvien määrä on vähän keskimääräistä suurempi.

 

[Timba79]

Ei kai nykyisin enää..
Eikös amiksiin mene enemmän väkeä kuin lukioihin ja monissa paikoissa vaatii paremman todistuksen?

Okei kun olin nuori niin erityisesti lähihoitsulinjalle meni aika kaameaa teiniäiti-nappiensyöjä-4 matikasta sakkia kuten myös partureiksi, ja koulukiusaaja-300tuntia lintsaavat narkkarin alut ja skinit oli metallilla, ja kaikki 4-5 keskiarvolla säälistä peruskoulu läpi häiriköt hotelli-ravintola-alalla

Ei ole provo.

Toisaalta oli viitisen vuotta sitten amiksessa ollut 17 v jätkä kämppiksenä ja oli kyllä viksu, ei juonut ja muutenkin kunnollinen kaveri.
Siitä olen samaa mieltä että täällä ylikoulutetaan ihmisiä ihan helvetisti ja varmasti suurin osa tulee pahasti pettymään elämässä. Jos on suomalainen koulutettu kannattaa kyllä yrittää muuttaa pois

Meneehän sinne tänäkin päivänä paljon väkeä. Tahdoin vain sanoa sitä että jos sanot koulutukseksesi amis niin se on yhtäkuin tyhjää eikä kannattaisi samassa lausessa mainitakkaan että on käynyt kouluja.

Samantyyppisen asenteen aistii täälläkin eri keskusteluissa, aina tulee itsellekin että eikös kannattaisi lähteä kouluun. Ööö miksi ja opiskeleen öö mitä? Joku hienompi tutkinto eikä minkään valtakunnan takeita että saisi mitään sen ihmeempää duunia jos ei ole valmis lähtemään työn perässä toiselle puolelle Suomea.

Aivan täysi eri asia jos jäisi vaikka työttömäksi eikä saisi nopeasti itselle mielekästä duunia.

Suorastaan siis ylenkatsotaan ku on vain tavallinen amis jolla pitkä työkokemus. Vähän sairasta sillä kaikki ei vaan voi olla edelleenkään korkeasti koulutettuja ja koulutustaan vastaavassa työssä. Ei vaikka Suomella menisi miten hyvin tahansa. No ehkä tähänkin vielä joskus oikeasti herätään ja ei kouluteta joka alalle niin paljon kuin nyt koska on osalla aloista selkeetä ylitarjontaa. Se on isoa resurssien tuhlaamista. Ihminen voi sivistää itseään harrastuspohjaltakin. Ei yhteiskunnan tarvi kenenkään opiskeluharrastusta kustantaa. ;)

 

[Pesupallo]

Kerrotko tästä lisää?

Helsingissä ainakin Tilakeskus kieltäytyy käyttämästä mitään muuta kuin kokonaishintaurakoita, vaikka muuta konsultti suosittelisikin hankkeeseen. Vastaavasti Yliopisto on ollut oikein tyytyväinen ainakin yhteen tiedossani olevaan projektiin, jossa käytettiin projektinjohtourakkaa toteutustapana. Tuskin HY on kovin kevyt organisaatio, mutta ei mitään verrattuna Tilakeskukseen.

 

[Timba79]

Mun mielestä koulutusjärjestelmää pitäis pohdiskella vähän hienojakoisemmalla tasolla, kun sillä tuleeko liikaa maistereita vai pitäiskö porukan mennä amikseen. On aloja, jossa tarvitaan lisääkin niitä maistereita, ja aloja, joissa jäädään amispohjalta työttömäksi. Sama toisinpäin. Jonkun viksun pitäisi visioida, minkälaisiin tehtäviin tarvitaan jatkossa minkälaisella koulutuksella olevia ihmisiä, ja minkälaiset koulutusalat voisi vaikka kokonaan jättää julkisista varoista kustantamatta. En nyt mainitse esimerkkejä, mutta ehkä niitäkin koulutusohjelmia löytyy kaikilta koulutusasteilta, joissa jostakin jännästä syystä työttömäksi valmistuvien määrä on vähän keskimääräistä suurempi.

Juuri näin. Sinä sen osasit sanoa paljon minua hienommin ja järkevämmin. Itsellä oli vaan vähän turha katkera sävy siitä pienestä kakasta jota aina välillä tahtoo niskaan saada kun ei ole vähintään insinööri tai ekonomi.

Mutta siis tuohon sun hyvään tekstiin vielä lisänä se että tota pitäisi vielä joka ikinen vuosi tarkastella ja muuttaa tarpeiden muuttuessa. Eikä päättää nyt ja hakata päätä seinään 5 vuotta jos se suunta ei ollutkaan se mitä ennakoitiin.

Paljonko vieläkin tuotetaan koulusta väkeä Nokian jne tarpeisiin?

 

[Indica]

No kyllä se opiskelleiden ihmisten jalustalle nostaminen loppuu helvetin tehokkaasti sitä mukaa mitä opiskelee.

E: poistettu


Okei on ne pätevimmät ihan helvetin hyviä. Mutta keskiarvo.. Ei oo kummosta

 

[Goodwin]

Vartiaiselta kommenttia

Eurooppa ei ole Amerikka - Suomenkuvalehti.fi

Mene tiedä uskooko joku päättäjä sellaiseen, mutta ainakaan minä en tunne ketään hyvin koulutettua taloustieteilijää, joka ajattelisi kireän talouspolitiikan edistävän elpymistä. Totta kai julkisen talouden sopeuttamisponnistelut ovat pitkittäneet taantumaa.

Kaikkein paras vaihtoehto olisi tietysti yhdistää elvytys ja sellaiset rakenneuudistukset, joilla talouden tuotantopotentiaalia nostetaan vuosikymmeniksi eteenpäin. Kun rakenneuudistukset olisi tehty, voitaisiin Krugmanin reseptit ottaa käyttöön.

Rakenneuudistukset ja elvyttävä finanssipolitiikka eivät siis ole toistensa vaihtoehtoja, niin kuin binäärisissä vastakkainasetteluissa elävä poliittinen väittely antaa ymmärtää. Edelliset ovat jälkimmäisen edellytys.

Vartiaisessa hyvää on se, että hän kykenee älyllisesti rehelliseen keskusteluun näistä asioista toisin kuin suurin osa uusklassisista taloustieteilijöistä, kuten esim. Vesa Kanniainen.

Tuosta boldatusta olen kuitenkin hieman eri mieltä. Kyllä nyttenkin jo voitaisiin lisätä kokonaiskysyntää aktiivisella finanssipolitiikalla ilman, että synnytettäisiin inflaatiota. Vartiainen on itsekin myöntänyt aiemmin, että Suomessa on tuotantovajetta, joka johtuu puutteellisesta kokonaiskysynnästä ja joka voitaisiin kuroa umpeen kokonaiskysyntää lisäämällä. Rakenteellisilla uudistuksilla kokonaiskysyntää vaan voidaan lisätä entistä enemmän ilman että synnytetään kysyntävetoista inflaatiota.

 

[higher physics]

Itsellä oli vaan vähän turha katkera sävy siitä pienestä kakasta jota aina välillä tahtoo niskaan saada kun ei ole vähintään insinööri tai ekonomi.

On nykyään hassua, että jos henkilöllä ei ole maisterin papereita, urahuippu saavutetaan muutamassa vuodessa. Kuitenkin useita firmoja johtaa 70-80-luvuilla valmistuneet yo-merkonomit. Tämä johtuu käytännössä siitä, kun 90-luvulla poliitikot päättivät, että kaikista pitää saada leivottua maistereita, vaikka väkisin. Nyt he taas koittavat purkaa tätä synnyttämäänsä soppaa miettimällä, miten jengi saataisiin nopeammin työelämään :face: No eihän tässä tietenkään onnistuta, kun esimerkiksi pari vuotta töissä olleet tradenomit joutuvat palaamaan koulupenkille, kun eivät pääse enää urallaan eteenpäin. Koulutuspolitiikka Suomessa on ollut aina enemmän aluepolitiikkaa.

 

[mskomu]

^
Jep. Räikeimpinä esimerkkeinä Rovaniemen oikeustieteellinen ja Lappeenrannan teknillinen. Molempiin mennään pi-seudulta opiskelemaan ja valmistumisen jälkeen palataan pk-seudulle töihin. Rovaniemi ja Lappeenranta hyötyvät molemmista koulutuspoliittisista (vai pitäisikö sanoa aluepoliittisista) linjauksista paljon, mutta itse opiskelijat, ja kaikki muutkin, kärsivät. Vastapainona tietty pk-seudun aloituspaikkoja pidetään keinotekoisen matalana.

Muutenkin koko opiskelujärjestelmä on hyvin poliittissävytteinen. Päättäjillä on erilaisia agendoja, joita he pyrkivät ajamaan koulutuspoliittisin keinoin. Näustä selkeimmät ovat "pidetään koko Suomi asuttuna... tai ainakin minun äänestäjien kaupunki" ja toinen on "koko väestölle akateeminen loppututkinto".

 

[Indica]

^
Jep. Räikeimpinä esimerkkeinä Rovaniemen oikeustieteellinen ja Lappeenrannan teknillinen. Molempiin mennään pi-seudulta opiskelemaan ja valmistumisen jälkeen palataan pk-seudulle töihin. Rovaniemi ja Lappeenranta hyötyvät molemmista koulutuspoliittisista (vai pitäisikö sanoa aluepoliittisista) linjauksista paljon, mutta itse opiskelijat, ja kaikki muutkin, kärsivät. Vastapainona tietty pk-seudun aloituspaikkoja pidetään keinotekoisen matalana.

Muutenkin koko opiskelujärjestelmä on hyvin poliittissävytteinen. Päättäjillä on erilaisia agendoja, joita he pyrkivät ajamaan koulutuspoliittisin keinoin. Näustä selkeimmät ovat "pidetään koko Suomi asuttuna... tai ainakin minun äänestäjien kaupunki" ja toinen on "koko väestölle akateeminen loppututkinto".

Jos ei nyt ole syntyjään perkeleen rikas niin eikö se ole ihan hyvä silloin asua edullisesti kun on köyhimmillään ja muuttaa sitten ihmisten ilmoille kun saa töitä.

Ihmisten ilmoilla tarkoitan ruuhka-suomea luonnollisesti. Kuka sitä koko ikäänsä haluaa tuhlata jossain hevon ****ssa rajaseudulla mutta ei voi niin hienohelma olla ettei siellä voi kolmea vuotta olla? Sen puoleen että viettää koko elämänsä edes Suomessakaan.. Mutta mulle erilaiset kokemukset ja vaihtelevuus on se juttu, oonkin juureton.

Mutta onko se nyt niin helvetin kauheaa joutua herranjumala pois stadista muutamaksi vuodeksi?