Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Ai seitkytluvun jälkeen?

- Aviovaimon raiskaus kriminalisoitiin 1994. Mun mielestä ihan hyvä lakiuudistus.
- Kuluttajansuoja ja tuotevastuu ovat käytännössä syntyneet tuon jälkeen. Hyviä ja kannatettavia uudistuksia.
- Työsuojelu on kehittynyt seitkytluvun jälkeen merkittävästi myös lainsäädännön tasolla, kimmokkeena Nokian paperitehtaan difenyylikuolemat 70-luvun alussa.
- Yksityisyyden suoja on parantunut ratkaisevasti sekä työelämässä, potilastietojen suojassa, asiakastietojen suojassa, ja esimerkiksi sähköisen viestinnän osalta sitä oli seitkytluvulla aika hintsusti.
- YK:n Lasten oikeuksien sopimus tuli Suomessa voimaan 1991. Vielä 90-luvulla lapsia surmattiin Suomessa kaksi kertaa enemmän kun tällä vuosituhannella, seitkytluvun lastensuojelutoiminnasta ei oikein voi puhua nykyisen rinnalla.
- Tuoreista laeista tän vuoden alusta voimaan tullut ns. koulurauhalaki antaa opettajalle paremmat mahdollisuudet puuttua häiritsevään käyttäytymiseen ja koulukiusaamiseen. Askel järkevään suuntaan minusta.

Siinä nyt äkkiseltään. Luettelo ei ole tyhjentävä.


Olen suurimmasta osasta samaa mieltä. Ilmeisen väärinymmärryksen takia korjaan vielä, että haasteviestini tarkoitus ei siis ollut, että: "ei ole tullut mitään järkevää ikinä", vaan ihan mielenkiinnosta mietin, että minkä verran ja mitä järkevää on tullut. Tosin viimeinen kohta haiskahtaa enempi nimenomaan siltä, että poistetaan asetuksia/rajoituksia. Ainakin itselleni on jäänyt sellainen kuva, että opettajan mahdollisuudet puuttua häiritsevään käyttäytymiseen yms. on nimenomaan sellainen asia, jota on voimakkaasti rajoitettu viime vuosikymmenien ajan. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että parempia valtuuksia tarvitaan, mutta pointti vain siinä, että tuo taitaa mennä kategoriaan "poistetaan turhia säädöksiä". Nähtävästi NHB ehti todeta tuon aiemmin, kuten myös sen, että noista suurin osa sijoittuu muutaman vuosikymmenen päähän.


Trafi taisi tehdä lyhyen historiansa ensimmäisen järkevän asetustulkinnan koskien uusien autojen rengaspaineantureita. Jopa paremman kuin ruotsi. Tietenkään tämä ei koske minua niin kauan, kuin 90-luvun lopun Dieselautoilla ajaminen on laillista. Sen uudempaa en osta, koska niitä voi edelleen korjata itse. Hipit itkeköön itsensä kuoliaaksi.

Onko kyseessä nyt se, että rengaspaineanturi ei tulekaan pakolliseksi niin laajassa mielessä kuin aiemmin oli tarkoitus? Mikäli näin on, niin kyseessähän ei ole uusi ja hyvä säädös, vaan huonon säädöksen tekeminen vähemmän huonoksi. Lisäksi tuo osuu mielestäni enemmän turhan lainsäädännön poistamiseen kuin uuden, hyödyllisen lainsäädännön, tekemiseen. Silti hyvä veto Trafilta.
 
Onko kyseessä nyt se, että rengaspaineanturi ei tulekaan pakolliseksi niin laajassa mielessä kuin aiemmin oli tarkoitus? Mikäli näin on, niin kyseessähän ei ole uusi ja hyvä säädös, vaan huonon säädöksen tekeminen vähemmän huonoksi. Lisäksi tuo osuu mielestäni enemmän turhan lainsäädännön poistamiseen kuin uuden, hyödyllisen lainsäädännön, tekemiseen. Silti hyvä veto Trafilta.
Paineanturiahan ei olla missään vaiheessa vaadittu. Epäsuora paineanturiton valvonta on kelvannut alusta lähtien. Muutos tarkoittaa sitä, että jos autossa on antureihin pohjauva järjestelmä, niin vain ensiasennuspyörissä pitää ola anturit.

- - - Updated - - -

Thanks for proving my point. :)

Virkamies ei tosiaan kovin kummoisia perusteita väitteilleen tarvitse.
 
Lisäisin kyllä listaan vielä lain julkisista hankinnoista. Vaikka virkamiehet siitä jatkuvasti napisevat ja valittavat sen aiheuttamaa työmäärää (koska eivät osaa/viitsi laatia kunnollisia tarjouspyyntöjä), se on lisännyt läpinäkyvyyttä ja vähentänyt hyvävelikäytäntöjä.

Lait, joilla valtion ja kuntien ei-osakeyhtiömuotoisia organisaatioita rajoitetaan osallistumaan tarjoskilpailuihin, joissa yksityisen sektorin yritykset ovat mukana, selkeyttävät markkinoiden pelisääntöjä.

Paljon on hyviäkin lakeja. Hyvin paljon on ihan vaan lainsäätämisen innosta ja jonkun äänestäjäryhmän nuoleskelun vuoksi säädettyjä lakeja ja asetuksia. Päälle vielä elämästä vieraantuneiden virkamiesten määräykset ja tulkinnat.

Pohdittiin kahvipöydässä muutama päivä sitten lakia julkisista hankinnoista. Sehän vaikuttaa ideana todella hyvältä. Eli estetään korruptiota, lobbausta tai hyvä veli -suhmurointia, miksi sitä ikinä haluaakaan kutsua. Mutta mietitäänpä hetki realisoituneita seurauksia eikä tarkoitettuja. Tarkkoja tilastoja lienee mahdoton hankkia, joten spekuloinniksihan tämä väkisin menee, mutta kokeillaan.

Estääkö laki todella korruption tai vähentääkö se sitä edes merkittävästi. Monille on varmaan tuttua, kuinka tarjouspyyntö tai hankinta muotoillaan tarkoituksella sellaiseksi, että vain yksi, ennakkoon valittu, toimija tai hakija täyttää ehdot. Parhaimpana ja tunnetuimpana esimerkkinä tästä lienee julkiset IT-hankinnat, jotka osuvat aina Tietoon. Asian vielä läpinäkyvämmäksi tekee se, että useammallakin kertaa Tiedon konsultteja on ollut mukana johtokunnassa, joka on tehnyt varsinaisen tarjouspyynnön. Kuinka merkittävässä osassa tilauksia tätä tapahtuu, en tiedä, eikä taida tietää kukaan muukaan.

Lisäksi laki tuottaa ylimääräistä vaivaa niille, jotka tekevät asiat kuten kuuluukin. Sillä on aina riski, että he ovat tietämättään tehneet jonkin mitättömän virheen tai ei-valittu toimija haastaa kilpailutuksen oikeuteen, kun ei tullut valituksi. Ylimääräistä ja turhaa työtä kuluu myös silloin, kun toimija on edellisen kappaleen esimerkin tavoin valittu etukäteen. Oli se sitten korruption seurauksena tai siksi, että joku toimija oikeasti tiedetään hyväksi ja luotettavaksi. Tällöin joudutaan turhaan kikkailemaan, että saadaan ns. laiton valinta tehtyä lailliseksi. Unohtamatta tietenkään sitä turhaa työtä, kun täysin oikein tehtyjä kilpailutuksia syynätään suurennuslasin kanssa.

En siis pysty mitenkään osoittamaan, että kyseinen laki on haitallinen, kuten tuskin kukaan pystyy sen absoluuttista hyödyllisyyttäkään osoittamaan. Tarkoituksenani vain oli, että kaikki hyvältä kuullostavat ideat eivät välttämättä ole hyviä. Tai ainakaan niin hyviä, kuin miltä ne kuullostavat.
 
Siihen nähden, kuinka paljon haitallisia käskyjä annetaan koko ajan, niin tuo listasi on aika laiha ja esihistoriallinen.
Jos tuntihinnasta sovitaan, valmistelen kyllä mielelläni laajemmankin listan yhteiskuntaa hyödyttävistä lakimuutoksista ajalta 1970-2014. :) Toden totta, en kahveetunnilla ulkomuistista siihen kattavasti pystynyt.

Siitä voidaan sitten keskustella, kuinka laiha on lakiluettelo, jossa mainitaan kaikki kuluttajansuojaan, tuotevastuuseen, työsuojeluun, yksityisyyden suojaan, potilaan oikeuksiin, työntekijän oikeuksiin, asiakastietojen suojaan, sähköiseen viestintään, lasten oikeuksiin ja koulurauhaan liittyvät lait ja asetukset. Tuon aiemman uutisoinnin mukaan Suomen lait ja asetukset kattavat 13 hyllymetriä. Uskoisin tuolla yläotsikoinnilla jo muutaman hyllymetrin kuitanneeni.

Mitä tulee koulurauhalakiin, voisihan yksisilmäisesti tosiaan ajatella, että ensin asetettiin opettajalle joku rajoitus, ja sitten se otettiin pois. Joku toinen taas saattaisi väittää, että tuossa kuviossa ovat vastakkain, ristikkäin ja lomittain oppilaan, muiden oppilaiden, opettajan, koulun, lastensuojelun (ja niin edelleen) oikeudet ja velvollisuudet, eikä se mene ihan niin, että on vaan laki jolla annetaan tai otetaan opettajien velvollisuuksia. Joo, vanhaan hyvään aikaan opettaja sai vedellä karttakepillä persuuksille, jos ei sana tehonnut tai oppi mene perille. Jossain vaiheessa alettiin pohtia, onko lapsilla oikeuksia. Nyt on alettu pohtia, oisko niillä muillakin lapsilla oikeus koulurauhaan. Tästäkään huolimatta ei palattu vanhaan, opettaja ei saa antaa karttakepillä persuuksille, mutta mm. saa tutkia lapsen tavarat, jos paikalla on vähintään kaksi aikuista. Lapsella on oikeuksia (tavaroita ei voi randomisti kaivella), opettajalla on oikeuksia (kahden todistajan sana, ei oikeusturvaongelmaa jos on lapsen sana omaa vastaan), ja muilla lapsilla on oikeuksia (häiriköltä voi ottaa pois tavaran, joka häiritsee opetusta). Uskon, että joka ainoa turha pykälä ja sana pääsee vielä monen monituista kertaa vanhempien testaamaksi, kun pohditaan oliko sillä opettajalla oikeutta ottaa pois meidän Nikopersiljan tabletti vai ei.

Tässäpä muuten oiva aasinsilta merkittävään julkisen puolen kustannuksien säästöön: mietitään nyt vielä kerran, minkälaisista asioista ihmisellä tarvitsee olla valitusoikeus. Vaikkapa tuo kouluesimerkki: useampikin opettaja kertoo saavansa viestejä, joissa vanhemmat käskevät ohjaamaan kaikki heidän lastaan koskevat asiat suoraan perheen lakimiehelle. Jos lapsukainen saa jälki-istuntoa, juristit ovat koulun kimpussa, ja kanteluita, muistutuksia sun muita valituksia käsitellään hallinto-oikeuksissa asti. Sama koskee muitakin hallinnonaloja, kirjelmöidään lautakuntiin, kun terveydenhoitaja laboratoriossa oli epäkohtelias ja katsoi pahasti, ja lähetellään valituksia ja tietopyyntöjä virastot pullolleen, just because I can. Julkinen rekrytointi on tehty puolimahdottomaksi, kun kahdestasadasta hakijasta kolmekymmentä haluaa kirjallisen selvityksen siitä, miksei tullut valituksi, ja luonnollisesti kopiot muiden hakijoiden hakemuksista. Jopa haastatteluun ilmestytään juristin kanssa. Toimeentulohakemuksen oikaisuvaatimuksen yhteydessä kerrotaan, että aion valittaa tänä vuonna jokaisen kuun hakemuksesta, kunnes nostatte tulorajoja. Ylinopeussakoista valitetaan, koska auton mittari näytti 152 km/h, eikä 160 km/h, kuten sakkolapussa sanotaan. Näillä jumitetaan koko julkinen koneisto, jonka jälkeen kannellaan eduskunnan oikeusasiamiehelle valitusten käsittelyaikojen viivästymisestä. Niin joo, ja lehtiin virkamiehistä, jotka eivät tee yhtään mitään. Noidenkin lippusten käsittelijöiden palkkoihin menevät varat voisi käyttää hyödyllisemminkin.

En siis pysty mitenkään osoittamaan, että kyseinen laki on haitallinen, kuten tuskin kukaan pystyy sen absoluuttista hyödyllisyyttäkään osoittamaan. Tarkoituksenani vain oli, että kaikki hyvältä kuullostavat ideat eivät välttämättä ole hyviä. Tai ainakaan niin hyviä, kuin miltä ne kuullostavat.
Hankintalaki on taidettu todeta epäonnistuneeksi sekä hankintayksiköiden että tarjoajien taholta. Ymmärrettävästi kaunis tarkoitus on sitoa pahan virkamiehen kädet selän taakse, ja estää tekemästä tuhmia hankintoja. Käytännössä tuolla on lähinnä luotu lainoppineille mahdollisuus rahastaa sekä julkista sektoria että tarjoajia konsultoimia molempia puolia siitä, mitä hittoa näihin papereihin nyt pitäisi pistää, ettei olla käräjillä ja Hesarin kannessa (ja tämän jälkeen vielä hävinnyttä osapuolta siitä, miten homma vedetään käräjille).
 
Tässäpä muuten oiva aasinsilta merkittävään julkisen puolen kustannuksien säästöön: mietitään nyt vielä kerran, minkälaisista asioista ihmisellä tarvitsee olla valitusoikeus. Vaikkapa tuo kouluesimerkki: useampikin opettaja kertoo saavansa viestejä, joissa vanhemmat käskevät ohjaamaan kaikki heidän lastaan koskevat asiat suoraan perheen lakimiehelle. Jos lapsukainen saa jälki-istuntoa, juristit ovat koulun kimpussa, ja kanteluita, muistutuksia sun muita valituksia käsitellään hallinto-oikeuksissa asti. Sama koskee muitakin hallinnonaloja, kirjelmöidään lautakuntiin, kun terveydenhoitaja laboratoriossa oli epäkohtelias ja katsoi pahasti, ja lähetellään valituksia ja tietopyyntöjä virastot pullolleen, just because I can. Julkinen rekrytointi on tehty puolimahdottomaksi, kun kahdestasadasta hakijasta kolmekymmentä haluaa kirjallisen selvityksen siitä, miksei tullut valituksi, ja luonnollisesti kopiot muiden hakijoiden hakemuksista. Jopa haastatteluun ilmestytään juristin kanssa. Toimeentulohakemuksen oikaisuvaatimuksen yhteydessä kerrotaan, että aion valittaa tänä vuonna jokaisen kuun hakemuksesta, kunnes nostatte tulorajoja. Ylinopeussakoista valitetaan, koska auton mittari näytti 152 km/h, eikä 160 km/h, kuten sakkolapussa sanotaan. Näillä jumitetaan koko julkinen koneisto, jonka jälkeen kannellaan eduskunnan oikeusasiamiehelle valitusten käsittelyaikojen viivästymisestä. Niin joo, ja lehtiin virkamiehistä, jotka eivät tee yhtään mitään. Noidenkin lippusten käsittelijöiden palkkoihin menevät varat voisi käyttää hyödyllisemminkin.


Hankintalaki on taidettu todeta epäonnistuneeksi sekä hankintayksiköiden että tarjoajien taholta. Ymmärrettävästi kaunis tarkoitus on sitoa pahan virkamiehen kädet selän taakse, ja estää tekemästä tuhmia hankintoja. Käytännössä tuolla on lähinnä luotu lainoppineille mahdollisuus rahastaa sekä julkista sektoria että tarjoajia konsultoimia molempia puolia siitä, mitä hittoa näihin papereihin nyt pitäisi pistää, ettei olla käräjillä ja Hesarin kannessa (ja tämän jälkeen vielä hävinnyttä osapuolta siitä, miten homma vedetään käräjille).

Olisi mielenkiintoista se, onko noiden asioiden kanssa samanlaista ongelmaa Sveitsissä. Siellähän kasalaisilla on valta päättää, eikä suurimmassa osassa kuntia ole edes parlamenttia. Päätökset hoituvat yhteisön kokouksissa käpälää nostamalla ilman valtuutettuja, lautakuntia, juristeja, valituksia... Siinä mallia säästämiseen. Suomen ylimitoitettu hallintokoneisto sen sijaan tehtailee pakkosyötöllä säännöstöä, joka työllistää noita edellä mainittuja osapuolia.
 
Olisi mielenkiintoista se, onko noiden asioiden kanssa samanlaista ongelmaa Sveitsissä. Siellähän kasalaisilla on valta päättää, eikä suurimmassa osassa kuntia ole edes parlamenttia. Päätökset hoituvat yhteisön kokouksissa käpälää nostamalla ilman valtuutettuja, lautakuntia, juristeja, valituksia... Siinä mallia säästämiseen. Suomen ylimitoitettu hallintokoneisto sen sijaan tehtailee pakkosyötöllä säännöstöä, joka työllistää noita edellä mainittuja osapuolia.

hmmm, meinaatko että esimerkiksi lasten oikeuksista voidaan Sveitsissä päättää kylätasolla?

"Bringing in new legislation is a complex and at times protracted business. The process takes
at least twelve months, but it has been known to take as long as ten years or more. In the
following example, it took five years for an existing law to be replaced by a new one.
The total revision of the 1999 CO2 Act was begun in 2008. The revised law came into force
at the beginning of 2013. Under the new law, CO2 emissions must be reduced by at least
20% compared to 1990 levels by 2020."

Federal Chancellery - The Swiss Confederation ? a brief guide

"2396 communes
Communes are the smallest political units in Switzerland. There
are currently 2396 communes, but their number is in decline as
smaller communes are tending to merge together in order to carry
out their tasks more efficiently.
Roughly one fifth of the communes have their own parliament,
especially the communes that are towns or cities. Four fifths of
the communes, however, still make direct democratic decisions at
the communal assembly, where all inhabitants who are entitled to
vote may participate. In other words, the People are not represented
by councillors, but make decisions themselves and elect the
executive."

"The Confederation has responsibilities in those areas where it is
granted powers by the Constitution – for example in foreign and
security policy, in customs and financial matters, in enacting legislation
that applies throughout the country, and in defence.
Tasks that are not expressly designated federal matters are the responsibility
of the next lower political unit, i.e. the cantons."
 
hmmm, meinaatko että esimerkiksi lasten oikeuksista voidaan Sveitsissä päättää kylätasolla?

Kylätason asioista päätetään kylätasolla ja valtiotason asioista päätetään valtion tasolla. Hallinto Sveitsissä on kolmitasoinen: kunta, kantooni ja liittovaltio. Jokaisella on vahva valta omiin asioihinsa ja kansalla on aina viimeinen valta käsissään. Esimerkiksi yhteisö voi perustaa oman kunnan äänestyksellä tai kaksi kuntaa voi yhdistyä asukkaidensa päätöksellä.
 
...Vaikkapa tuo kouluesimerkki: useampikin opettaja kertoo saavansa viestejä, joissa vanhemmat käskevät ohjaamaan kaikki heidän lastaan koskevat asiat suoraan perheen lakimiehelle. Jos lapsukainen saa jälki-istuntoa, juristit ovat koulun kimpussa, ja kanteluita, muistutuksia sun muita valituksia käsitellään hallinto-oikeuksissa asti.........

...Jopa haastatteluun ilmestytään juristin kanssa....

Sano ya-ya että keksit nämä päästäsi. Ei voi olla tuollaisia ihmisiä olemassa :face:
 
Sano ya-ya että keksit nämä päästäsi. Ei voi olla tuollaisia ihmisiä olemassa :face:
Niitä riittää jo päivähoidosta alkaen. Opettajien työn paskin osa on häiriköivät vanhemmat. Juristilla uhataan ellei ole ysi todistuksessa.

Joku raja pitäis tosiaan olla. "Lässytys seis ja ulos."
 
Pakkauksessa pitää olla merkintä, joku voi vaikka juoda sitä! Ei välttämättä ymmärretä että pesuaineita ei ole tarkoitus juoda tai antaa lapsille. Ei paistamiseen. :)

Tosin mitä väliä kun virkamies ei tee virheitä vaikka joku kuoliskin...
 
Estääkö laki todella korruption tai vähentääkö se sitä edes merkittävästi. Monille on varmaan tuttua, kuinka tarjouspyyntö tai hankinta muotoillaan tarkoituksella sellaiseksi, että vain yksi, ennakkoon valittu, toimija tai hakija täyttää ehdot. Parhaimpana ja tunnetuimpana esimerkkinä tästä lienee julkiset IT-hankinnat, jotka osuvat aina Tietoon.

Oma käsitykseni on, että laki julkisista hankinnoista on vähentänyt korruptiota huomattavasti. Ei tietenkään poistanut sitä. Se, että virkamiehet lain voimassa olessakin yrittävät suosia jotain toimijaa, vain vahvistaa tätä käsitystä, ei kumoa sitä. Ei kai Tiedon suosiminen alkanut vasta lain voimaan tultua?

Lain toimeenpanosssa on toki ongelmansa, sillä virkamiehen on nykyään kirjoitettava tarjouspyyntö. Tämä vaatii työtä, jota harva virkamies haluaisi tehdä. Lisäksi tarjouspyyntöön on kirjattava kriteerit, joilla valinta tehdään ja kriteerit eivät saa olla lainvastaisia. Tämä vaatii ammattitaitoa, josta virkamieskunnassa on kova pula.

Minulla on myöskin se hyvin vahva käsitys, että suomalaisilla yleensäkään ei ole käsitystä siitä, kuinka korruptoitunut yhteiskunta Suomi on, ja oli aiemmin vielä enemmän. Korruptio ei täällä näy kovinkaan usein sillä tavalla, että virkamies vaatisi käteistä (toki sitäkin tapahtuu). Raikeänä se näkyy vaikkapa tietyn uskonlahkon suosimisena joidenkin kuntien hankinnoissa. Toki ylipäätään tuttuja, kylänmiehiä ja Lapin matkojen järjestäjiä on ollut tapana suosia, eikä siihen mitenkään aiemmin voitu puuttua. Julkisia varoja on ollut tapana käyttää aika raadollisesti kavereiden hyväksi.

Minusta tässä on perimmäinen syy Suomen korkeaan veroasteeseen. Palveluita halutaan järjestää yhteiskunnan toimesta myös siksi, koska siten rahavirrat saadaan menemään virkamiesten käsien kautta. Raha antaa vallan päättää, mitä palvelua tarjotaan ja keltä palvelun tuotanto ostetaan. Tästä vallasta ei millään virkamies haluaisi luopua.

Minä en ymmärrä miten virkamies tietäisi paremmin kuin minä, mikä palvelu ja missä sopisi minulle. Samalla tietenkin on todettava, että monet palvelut soveltuvat hyvin yhteiskunnan järjestämiksi, jopa tuotettaviksi.

Laki julkisista hankinnoista on mielestäni yksi parhaista EU:n aikaansaannoksista Suomessa. Katkera pala joillekin, tosin.
 
BxC_46cCMAAKQe2.png


Ihan täysin offtopik, mutta hyvä graafi
 
Hankintalaki on taidettu todeta epäonnistuneeksi sekä hankintayksiköiden että tarjoajien taholta. Ymmärrettävästi kaunis tarkoitus on sitoa pahan virkamiehen kädet selän taakse, ja estää tekemästä tuhmia hankintoja.

Olen ihan samaa mieltä lakitekstin kirjoittaneiden virkamiesten ammattitaidosta.

Lakia pidän tärkeänä ja hyvänä. Pitäisikö vanhan menon antaa jatkua? Laiska virkamies tilaa tutulta toimittajalta, koska se on helpointa? Tai tilataan firmalta A koska saatiin messumatka Saksaan, tai firmalta B koska se antoi kunnallisvaaleissa puolueelle 15.000 euroa mainosrahaa? Tai firmalta C koska Lapin reissulla juotiin yhdessä persekännit ja taidettiin vongata niiden myyntipäällikön kanssa toistemme silmien alla vieraita naisia?

Kun vähänkään tarkemmin pureutuu niihin nurinoihin, jota tuosta laista kuulee (ja sitä kuulee usein), niin nurisijoina ovat usein joko:
A) julkisten organisaatioiden hankintoihin osallistuneet juristit, joiden laatimat tarjousehdot ovat olleet huonot ja epäselvät tai
B) juuri näiden tuttujen ja turvallisten vanhojen ikuisesti palveluja julkiselle sektorille myyneiden yritysten juristit, jotka ovat järkyttyneet siitä, että heiltä vietiin varma namu suusta
C) on toki niitäkin valittajia, joita ammattitaidoton ja hankinnassaa tarkoitushakuinen julkinen organisaatio on hankinnassa kohdellut lain vastaisesti

Näistä saadaan sitten aikaiseksi valituskierre ja itse hankinnan myöhästyminen. Tästä taas poliitikot läksyttävät virkamiehiä, jotka paskovat housuinsa ja syyttävät lakia sen sijaan, että tekisivät työnsä, kirjoittaisivat järkevän ja selkeän tarjouspyynnön ja opettelisivat lain sisällön.
 
Ei se ihan päivänselvää ole että yksityistäminen tuo säästöä, mutta hyvät mahdollisuudet on ainakin olemassa. Aina kun jossain on ryöstökatteet, kilpailijat lopulta haistavat markkinaraon ja iskevät.

Onnibus on jo tuttu, Helsinki-Tampere väli halvimmillaan kolmella eurolla kun juna esimerkiksi on yli kolmekymppiä. VR pakotettiin tarjoamaan alehintoja myös, mutta eihän jäykällä ja byrokraattisella raideliikenteellä oikeasti ole mitään mahdollisuutta. Päivän aamulehdessä on juttua jostain uudesta terveysalan firmasta josta saa täydellisen verenkuvan 4,95e (normaali suomi-hinta viidenkympin luokkaa) ja magneettikuvauksen reilulla satasella (normi tonnin verran). Tällaisia pelinavaajia tarvitaan vain lisää joka alalle.
 
Kumma että bensaa saa kuitenkin myydä omiin astioihin.

Bensaahan moni käyttää ihan viihdetarkoituksessakin, mutta jos lasten suut pestäisiin vahingossa saippualla, niin sehän tuhoasi kielellistä rikkauttamme. Kyllä tämä katastrofi on estettävä kaikin keinoin.
 
Päivän aamulehdessä on juttua jostain uudesta terveysalan firmasta josta saa täydellisen verenkuvan 4,95e (normaali suomi-hinta viidenkympin luokkaa) ja magneettikuvauksen reilulla satasella (normi tonnin verran). Tällaisia pelinavaajia tarvitaan vain lisää joka alalle.

Eikös vasemmisto juuri periaatteesta vastusta yksityistä terveydenhuoltoa? Ei sillä väliä, kuin paskaa julkiset palvelut ovat kuhan ne on julkisia. Ainiin ja onhan sekin perustelu, että yksityisellä osakkeenomistaja vetää välistä. Kiinostaisi tietää, kuka meillä julkisella puolella sitten vetää välistä, kun tuntuu se terveyspalveluiden tuottaminen niin kallista olevan, että ihmiset kuolee leikkausjonoihin.
 
Back
Ylös Bottom