Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Haluaako joku lyödä vetoa, että jälkeenpäin ihmetellään, miten verokertymä ei kasvakaan odotetusti, kun ihmiset leikkaavat kulutusta.
Wtf? Taloudellisesti järkevää on pitää ne osat maata joissa asuu riittävä määrä ihmisiä ja toimeliaisuutta liikenneverkon piirissä. Meidän kannattaisi jättää se 70% maasta susille ja metsäteollisuudelle.
Jep, eikä pelkästään tieverkkoa vaan kaikkea muutakin asumiseen ja elämiseen tarvittavaa infrastruktuuria, kuten kouluja, kauppoja, terveyskeskuksia jne.Sitä metsäteollisuutta, tai mitään muutakaan teollisuutta, ei vain ole ilman tieverkkoa.
Unohtamatta tietenkään muutakaan tuotantoa. Jo pelkän tehtaan rakentaminen ilman tontille tulevaa tietä on erittäin hankalaa. Ja vaikka tuotannon käyntiin saisikin, niin eipä taitaisi nykypäivä kovin moni duunari tulla aamulla metsän poikki hiihtämällä.Mulle sopii jos ylläpidetään tieverkkoa metsäteollisuuden tarpeita, toki Metsänomistajat varmaan sitten maksaa leijonanosan omista tulonhankkimiskuluistaan..
Ja tiedoksi niille jotka eivät tunne suomalaisen metsäteollisuuden historiaa: aikoinaan metsähommia hoidettiin savotassa missä äijät olivat metsässä heittämässä keikkaa usein pidemmän aikaa. Samoin kuin Norjan öljylautoilla tai P-Amerikan kentillä. Sopisi hyvin tännekin, ja kyllä sinne äijiä saadaan kun liksat olisivat kohdallaan.
Unohtamatta tietenkään muutakaan tuotantoa. Jo pelkän tehtaan rakentaminen ilman tontille tulevaa tietä on erittäin hankalaa. Ja vaikka tuotannon käyntiin saisikin, niin eipä taitaisi nykypäivä kovin moni duunari tulla aamulla metsän poikki hiihtämällä.
Jos yhtään tietää metsäteollisuuden nykypäivää, niin enää metsissä ei majaile suurta määrää työntekijöitä vaan tehokkuus on aivan eri luokkaa. Kone kerää ja kone kuljettaa tien viereen. Matka tehtaallekin hoituu kumipyörillä ilman patoja ja mieslaumoja jokien varsilla. Polttaine ja muut toiminnan mahdollistavat tarvikkeet konttorille kulkevat Hiluxin lavalla. Jos tuo kaikki pitäisi hoitaa jotenkin ilman teitä ja maksaa vielä kaupugissa kasvaneille metsään tottumattomille työntekijöille jotain porauslautan palkkoja, niin voit samalla hyvästellä suomalaisen metsäteollisuuden ja hyvin suuren osan muustakin toiminnasta.
Olen vähän skeptinen suhteen, että kaupunkilaiset haluaisivat työskennellä erämaassa. Ei siihen kovin moni maalainenkaan enää tänä päivänä ala. Kun muutaman viikon ajaa konetta metsässä vailla kontaktia yhteiskuntaan makkaradieetillä, niin salin jälkeen pakkiksen lukeminen palkkaria lipittäen saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Unohtamatta tietenkään muutakaan tuotantoa. Jo pelkän tehtaan rakentaminen ilman tontille tulevaa tietä on erittäin hankalaa. Ja vaikka tuotannon käyntiin saisikin, niin eipä taitaisi nykypäivä kovin moni duunari tulla aamulla metsän poikki hiihtämällä.
Jos yhtään tietää metsäteollisuuden nykypäivää, niin enää metsissä ei majaile suurta määrää työntekijöitä vaan tehokkuus on aivan eri luokkaa. Kone kerää ja kone kuljettaa tien viereen. Matka tehtaallekin hoituu kumipyörillä ilman patoja ja mieslaumoja jokien varsilla. Polttaine ja muut toiminnan mahdollistavat tarvikkeet konttorille kulkevat Hiluxin lavalla. Jos tuo kaikki pitäisi hoitaa jotenkin ilman teitä ja maksaa vielä kaupugissa kasvaneille metsään tottumattomille työntekijöille jotain porauslautan palkkoja, niin voit samalla hyvästellä suomalaisen metsäteollisuuden ja hyvin suuren osan muustakin toiminnasta.
Olen vähän skeptinen suhteen, että kaupunkilaiset haluaisivat työskennellä erämaassa. Ei siihen kovin moni maalainenkaan enää tänä päivänä ala. Kun muutaman viikon ajaa konetta metsässä vailla kontaktia yhteiskuntaan makkaradieetillä, niin salin jälkeen pakkiksen lukeminen palkkaria lipittäen saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta.
Niin nythän tuo tieverkko on ja siltä osin investoinnit ovat mahdollisia. Ilman tieverkkoa ei tarvitsisi edes puhua tuollaisista investoinneista. Se, paljonko tuota tieverkkoa voisi karsia, onkin sitten mielenkiintoinen kysymys. Jokaisen puupinon ääreen tarvitaan tie, jota rekalla voi ajaa. Duunareiden pitää päästä koteihinsa ja kauppaan. Lapsien pitää päästä kouluihin. Ja unohtaa ei sovi tietenkään muutakaan tuotantoa. Miten rollipeikko lähtisi muuttamaan nykytilaa?
Hankala kysymys. Ensin pitää kysyä kysyä kuinka paljon me ollaan valmiita maksamaan arvoista, ja tässä tapauksessa arvo on oikeus elää missä haluaa.
Jos arvo on absoluuttinen niin sitten maksetaan ja leikataan jostain muusta.
Leikkauksessa ääripää lienee tuo helsinki + sote-keskukset asutettuina, muista sammutetaan valot. Tämä on puhtaasti akateeminen vaihtoehto ja siksi sitä voisi käyttää vain laskennallisena miniminä.
Mä lähtisin leikkaamaan ensin koulunkäyntialueiden suhteen. Eli määriteltäisiin ne alueet joilla lapsiperheiden olisi hyvä asua, muilla tienpitoa voidaan rajata. Seuraavana olisi seniorialueet joiden suhteen tehdään alasajosuunnitelma, eli määritellään koska kunta- tai kyläkeskus voidaan sulkea. Tämän suhteen sitten rajataan tienpitoa.
Suurimpiin kyliin ja keskuksiin riittää yksi tie. Poikittaisia reittejä voidaan sulkea em. mainittujen kriteereiden myötä. Päätiet pidetään käytössä.
Metsäteollisuuden ja muiden käyttäjien kanssa tehdään diilejä niitten tieosuuksien suhteen jotka ovat heille kriittisiä.
Tarkennuksena noihin vyöhykkeisiin, niin lähtökohtaisesti haja-asutuksesta pyritään eroon. Yhteiskunnan infra pidetään pystyssä asemakaava-alueilla ja tarkoituksenmukaisilla maa- ja metsätalousalueilla. Teollisuus käsitellään erikseen mutta sitä ei juuri sijaitse pahimmilla reuna-alueilla.
Olisi kai syytä laskea myös maan kattavan tieverkon kustannus tai tuotto. Voi olla kyllä hankala lasku.
Eli tavoitteenasi olisi pistää tiet kiinni noilta uudemman viestin vihreiltä alueilta. Mitä tulee metsäteollisuuteen, niin alueiden kriittisyys taitaa mennä niin, ettei mikään alue ole kriittinen mutta kaikki kunnolliset metsät ovat tarpeen. Yhtään puuta ei tulla korjaamaan, jos puusta on liian pitkä matka lähimpään valmiiseen tiehen. Joku näiden asioiden tuntija varmaan osaisi kertoakin, kuinka pitkä metsäautotie kannattaa rakentaan hakkuualueelle. Onhan noilla alueilla paljon mutakin teollisutta. Esimerkiksi kaivokset sijaitsevat pääsääntöisesti korvessa. Jos ei tietä ole lähistöllä, niin silloin jää kaivokset rakentamatta ja tuotteet kuljettamatta. Jos ei ole tuotantoa, niin eipä sitä pääkonttoriakaan tarvita Helsingissä. Kaupungeissakin taitaa olla työttömiä jo ennestään riittävästi.
Kuka noissa seniorialueissa hoitaa vanhainkodit, tekee ruokaa vanhuksille ja hoitaa heidät? Kuka myy bensaa noille hoitajille, kuka opettaa heidän lasia kouluissa, kuka auraa heille tuiskuaamuina tiet...
Olisi kai syytä laskea myös maan kattavan tieverkon kustannus tai tuotto. Voi olla kyllä hankala lasku.
Eli tavoitteenasi olisi pistää tiet kiinni noilta uudemman viestin vihreiltä alueilta. Mitä tulee metsäteollisuuteen, niin alueiden kriittisyys taitaa mennä niin, ettei mikään alue ole kriittinen mutta kaikki kunnolliset metsät ovat tarpeen. Yhtään puuta ei tulla korjaamaan, jos puusta on liian pitkä matka lähimpään valmiiseen tiehen. Joku näiden asioiden tuntija varmaan osaisi kertoakin, kuinka pitkä metsäautotie kannattaa rakentaan hakkuualueelle. Onhan noilla alueilla paljon mutakin teollisutta. Esimerkiksi kaivokset sijaitsevat pääsääntöisesti korvessa. Jos ei tietä ole lähistöllä, niin silloin jää kaivokset rakentamatta ja tuotteet kuljettamatta. Jos ei ole tuotantoa, niin eipä sitä pääkonttoriakaan tarvita Helsingissä. Kaupungeissakin taitaa olla työttömiä jo ennestään riittävästi.
Kuka noissa seniorialueissa hoitaa vanhainkodit, tekee ruokaa vanhuksille ja hoitaa heidät? Kuka myy bensaa noille hoitajille, kuka opettaa heidän lasia kouluissa, kuka auraa heille tuiskuaamuina tiet...
Mitäs jos tehtäisiin jotain sen eteen että asiat ei maksa niin paljon? Jos asuu korvessa niin kyllä asiat maksaa. Tämä on fakta jonka jokainen laskutaitoinen osaa todeta.