Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[Adsks]

Saatanan saatana. Näin pienituloisena vai mikä helvetti se alin kasti olikaan, on jo vaikea miettiä missä säästää. Niin ja ammattikuljettajana pistäisin km veron autoille kehä1 sisällä ja ilmaisen julkisen.

 

[timse]

Haluaako joku lyödä vetoa, että jälkeenpäin ihmetellään, miten verokertymä ei kasvakaan odotetusti, kun ihmiset leikkaavat kulutusta.

Itsekään en ole aurinkoenergiasta ollut kiinnostunut... mutta nyt alkaa paneelia ja akkua saada siihen hintaan että totisesti alkaa kiinnostaa, sähkön hinnan nousu Venäjän temppujen myötä ja sähköveron nosto totisesti auttaa päätöksenteossa. Etenkin kun laskin mitä tänä kesänä on mennyt asunnon viilentämiseen - koko tuon ilmastointiin menneen summan olisi käytännössä voinut aurinkoenergiasta hankkia. Kuumaa kun sattuu olemaan silloin kun aurinko porottaa.

Jaa mistä paneelit ja muut vermeet? No ulkomailta tottakai. Suomessa hinta on ~3x kovempi ja takuu 5v lyhyempi. Ja vaikkei olisikaan halvempaa, niin sitten ostan aivan piruuttani ulkomailta. Kaikki mahdollinen veronmaksu minimiin.

Vaan eiköhän kohta valtio keksi perustaa uuden myös yksityisiin kohdistuvan pienvoimalaveron, joka rankaisee niitä jotka kehtaavat vähentään sähköverojen maksuaan. Sehän ei käy laatuun että esimerkiksi myy naapurille tai jopa verkkoon ylijäämäsähköä polkuhintaan, asia johon muualla kannustetaan on täällä ~kielletty.

 

[Overwhelm]

Wtf? Taloudellisesti järkevää on pitää ne osat maata joissa asuu riittävä määrä ihmisiä ja toimeliaisuutta liikenneverkon piirissä. Meidän kannattaisi jättää se 70% maasta susille ja metsäteollisuudelle.

Väärin!

Maaseudun elinvoimaisena pitäminen on huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Eli ne maatilat pitäisi pitää toiminnassa ja infra kunnossa. Maksoi mitä maksoi.

Viimeistään nyt kun idän jätti oirehtii oikein kunnolla ja jonkinlainen laajempi kriisi on varmasti edessä luulisi jokaisen puusilmänkin tajuavan että voi tulla aika kun pitää selviytyä omilla (mm. ruoka on tuotettava Suomessa). Olkoon se kriisi sitten täysimittainen sota, talousromahdus tai jotain siltä väliltä.

Punavihreä ajattelu jossa kaikki tungetaan kaupunkien lähiöihin pahoinvoimaan, sähkö tulee töpselistä, ruoan saa supermarketista ja EU pitää meistä huolen pitäisi jo vihdoin heittää roskakoriin. Ja avata silmät. Sosiaalidemokratia ei tule pelastamaan kun pas** lävähtää tuulettimeen.

 

[Mattih3]

Sitä metsäteollisuutta, tai mitään muutakaan teollisuutta, ei vain ole ilman tieverkkoa.

Jep, eikä pelkästään tieverkkoa vaan kaikkea muutakin asumiseen ja elämiseen tarvittavaa infrastruktuuria, kuten kouluja, kauppoja, terveyskeskuksia jne.

Tai sitten voidaan pitää metsä- ja maataloustyöläisiä siellä yhteiskunnasta eristyksissä aina parin viikon vuoroissa, samaan tapaan kuin vaikka öljynporaajia Norjan merillä. Ja tietysti maksaa näille samanlaista palkkaa kuin öljynporaajille. Siinä alkaa leivälle tulla äkkiä vähän hintaa.

 

[Sft]

Miksi maaseudun asukkaat eivät itse voi pitää maaseutua elinvoimaisena? Aluepolitiikka-uskonto | Kalle Isokallio | Blogit | Iltalehti.fi

 

[rollipeikko]

Mulle sopii jos ylläpidetään tieverkkoa metsäteollisuuden tarpeita, toki Metsänomistajat varmaan sitten maksaa leijonanosan omista tulonhankkimiskuluistaan..

Maanviljely suomess kannattaa lännessä ja etelässä, olisko se Vaasa-Loviisa akseli tai vastaava. Sinne vaan fuusioidaan 100 jättitilaa ja vaikka vähän raivataan ryteikköä pelloiksi.

Ja tiedoksi niille jotka eivät tunne suomalaisen metsäteollisuuden historiaa: aikoinaan metsähommia hoidettiin savotassa missä äijät olivat metsässä heittämässä keikkaa usein pidemmän aikaa. Samoin kuin Norjan öljylautoilla tai P-Amerikan kentillä. Sopisi hyvin tännekin, ja kyllä sinne äijiä saadaan kun liksat olisivat kohdallaan.

Edit: huoltovarmuudesta varmaan pidetään parhaiten jos saadaan maatalous sen verran tuottavaksi että hinnat pysyvät kilpailukykyisinä. Eli tehostetaan tehostetaan.. Sotilaallisesti en usko pätkääkään koko maan aluepuolustukseen tms. Mikä se doktriini olikaan. Idästä tulee maahanlaskujoukkoja suurimpiin kaupunkeihin vielä kun raimo heräilee pöhnästä. Ennen vastustin Natoa mutta sinne vaan, ammattiarmeija & Naton base olisivat parasta puolustuspolitiikkaa

 

[NHB]

Mulle sopii jos ylläpidetään tieverkkoa metsäteollisuuden tarpeita, toki Metsänomistajat varmaan sitten maksaa leijonanosan omista tulonhankkimiskuluistaan..

Ja tiedoksi niille jotka eivät tunne suomalaisen metsäteollisuuden historiaa: aikoinaan metsähommia hoidettiin savotassa missä äijät olivat metsässä heittämässä keikkaa usein pidemmän aikaa. Samoin kuin Norjan öljylautoilla tai P-Amerikan kentillä. Sopisi hyvin tännekin, ja kyllä sinne äijiä saadaan kun liksat olisivat kohdallaan.

Unohtamatta tietenkään muutakaan tuotantoa. Jo pelkän tehtaan rakentaminen ilman tontille tulevaa tietä on erittäin hankalaa. Ja vaikka tuotannon käyntiin saisikin, niin eipä taitaisi nykypäivä kovin moni duunari tulla aamulla metsän poikki hiihtämällä.

Jos yhtään tietää metsäteollisuuden nykypäivää, niin enää metsissä ei majaile suurta määrää työntekijöitä vaan tehokkuus on aivan eri luokkaa. Kone kerää ja kone kuljettaa tien viereen. Matka tehtaallekin hoituu kumipyörillä ilman patoja ja mieslaumoja jokien varsilla. Polttaine ja muut toiminnan mahdollistavat tarvikkeet konttorille kulkevat Hiluxin lavalla. Jos tuo kaikki pitäisi hoitaa jotenkin ilman teitä ja maksaa vielä kaupugissa kasvaneille metsään tottumattomille työntekijöille jotain porauslautan palkkoja, niin voit samalla hyvästellä suomalaisen metsäteollisuuden ja hyvin suuren osan muustakin toiminnasta.

Olen vähän skeptinen suhteen, että kaupunkilaiset haluaisivat työskennellä erämaassa. Ei siihen kovin moni maalainenkaan enää tänä päivänä ala. Kun muutaman viikon ajaa konetta metsässä vailla kontaktia yhteiskuntaan makkaradieetillä, niin salin jälkeen pakkiksen lukeminen palkkaria lipittäen saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta.

 

[rollipeikko]

Unohtamatta tietenkään muutakaan tuotantoa. Jo pelkän tehtaan rakentaminen ilman tontille tulevaa tietä on erittäin hankalaa. Ja vaikka tuotannon käyntiin saisikin, niin eipä taitaisi nykypäivä kovin moni duunari tulla aamulla metsän poikki hiihtämällä.

Jos yhtään tietää metsäteollisuuden nykypäivää, niin enää metsissä ei majaile suurta määrää työntekijöitä vaan tehokkuus on aivan eri luokkaa. Kone kerää ja kone kuljettaa tien viereen. Matka tehtaallekin hoituu kumipyörillä ilman patoja ja mieslaumoja jokien varsilla. Polttaine ja muut toiminnan mahdollistavat tarvikkeet konttorille kulkevat Hiluxin lavalla. Jos tuo kaikki pitäisi hoitaa jotenkin ilman teitä ja maksaa vielä kaupugissa kasvaneille metsään tottumattomille työntekijöille jotain porauslautan palkkoja, niin voit samalla hyvästellä suomalaisen metsäteollisuuden ja hyvin suuren osan muustakin toiminnasta.

Olen vähän skeptinen suhteen, että kaupunkilaiset haluaisivat työskennellä erämaassa. Ei siihen kovin moni maalainenkaan enää tänä päivänä ala. Kun muutaman viikon ajaa konetta metsässä vailla kontaktia yhteiskuntaan makkaradieetillä, niin salin jälkeen pakkiksen lukeminen palkkaria lipittäen saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Eikö meidän metsäteollisuuden tehokkuus ole sitä luokkaa että kohtuu liksat voitaisiin maksaa? Tuskin esim. Metsä suunnittelisi 1000 M€ investointia jos puunhankintaketju ei toimi. Kyllä se harvesterin kuski enemmän saa kuin Siwan kassa.

Ja metsäteollisuus tarvitsee juuri tietyn tieverkon puun keräämiseen. Se on varmasti vähemmän kuin mitä tällä hetkellä ylläpidetään. Se infra pitäisi vaan nyt järkeistää että saadaan kulut kuriin.

 

[NHB]

Niin nythän tuo tieverkko on ja siltä osin investoinnit ovat mahdollisia. Ilman tieverkkoa ei tarvitsisi edes puhua tuollaisista investoinneista. Se, paljonko tuota tieverkkoa voisi karsia, onkin sitten mielenkiintoinen kysymys. Jokaisen puupinon ääreen tarvitaan tie, jota rekalla voi ajaa. Duunareiden pitää päästä koteihinsa ja kauppaan. Lapsien pitää päästä kouluihin. Ja unohtaa ei sovi tietenkään muutakaan tuotantoa. Miten rollipeikko lähtisi muuttamaan nykytilaa?

 

[Deleted member 20129]

Unohtamatta tietenkään muutakaan tuotantoa. Jo pelkän tehtaan rakentaminen ilman tontille tulevaa tietä on erittäin hankalaa. Ja vaikka tuotannon käyntiin saisikin, niin eipä taitaisi nykypäivä kovin moni duunari tulla aamulla metsän poikki hiihtämällä.

Jos yhtään tietää metsäteollisuuden nykypäivää, niin enää metsissä ei majaile suurta määrää työntekijöitä vaan tehokkuus on aivan eri luokkaa. Kone kerää ja kone kuljettaa tien viereen. Matka tehtaallekin hoituu kumipyörillä ilman patoja ja mieslaumoja jokien varsilla. Polttaine ja muut toiminnan mahdollistavat tarvikkeet konttorille kulkevat Hiluxin lavalla. Jos tuo kaikki pitäisi hoitaa jotenkin ilman teitä ja maksaa vielä kaupugissa kasvaneille metsään tottumattomille työntekijöille jotain porauslautan palkkoja, niin voit samalla hyvästellä suomalaisen metsäteollisuuden ja hyvin suuren osan muustakin toiminnasta.

Olen vähän skeptinen suhteen, että kaupunkilaiset haluaisivat työskennellä erämaassa. Ei siihen kovin moni maalainenkaan enää tänä päivänä ala. Kun muutaman viikon ajaa konetta metsässä vailla kontaktia yhteiskuntaan makkaradieetillä, niin salin jälkeen pakkiksen lukeminen palkkaria lipittäen saattaa kuulostaa houkuttelevalta vaihtoehdolta.

Eli sama homma mikä muillakin aloilla, työt ei vähene mutta niiden painopiste muuttuu. Siis jos jotain muuttuu/muutetaan.
Ei tartte tosiaan pankissakaan enään kokonaista osastoa ihmisiä maksamaan metsämiesten palkkaa, niinkuin tarvittiin 70-luvulla.

 

[rollipeikko]

Niin nythän tuo tieverkko on ja siltä osin investoinnit ovat mahdollisia. Ilman tieverkkoa ei tarvitsisi edes puhua tuollaisista investoinneista. Se, paljonko tuota tieverkkoa voisi karsia, onkin sitten mielenkiintoinen kysymys. Jokaisen puupinon ääreen tarvitaan tie, jota rekalla voi ajaa. Duunareiden pitää päästä koteihinsa ja kauppaan. Lapsien pitää päästä kouluihin. Ja unohtaa ei sovi tietenkään muutakaan tuotantoa. Miten rollipeikko lähtisi muuttamaan nykytilaa?

Hankala kysymys. Ensin pitää kysyä kysyä kuinka paljon me ollaan valmiita maksamaan arvoista, ja tässä tapauksessa arvo on oikeus elää missä haluaa.

Jos arvo on absoluuttinen niin sitten maksetaan ja leikataan jostain muusta.

Leikkauksessa ääripää lienee tuo helsinki + sote-keskukset asutettuina, muista sammutetaan valot. Tämä on puhtaasti akateeminen vaihtoehto ja siksi sitä voisi käyttää vain laskennallisena miniminä.

Mä lähtisin leikkaamaan ensin koulunkäyntialueiden suhteen. Eli määriteltäisiin ne alueet joilla lapsiperheiden olisi hyvä asua, muilla tienpitoa voidaan rajata. Seuraavana olisi seniorialueet joiden suhteen tehdään alasajosuunnitelma, eli määritellään koska kunta- tai kyläkeskus voidaan sulkea. Tämän suhteen sitten rajataan tienpitoa.

Suurimpiin kyliin ja keskuksiin riittää yksi tie. Poikittaisia reittejä voidaan sulkea em. mainittujen kriteereiden myötä. Päätiet pidetään käytössä.

Metsäteollisuuden ja muiden käyttäjien kanssa tehdään diilejä niitten tieosuuksien suhteen jotka ovat heille kriittisiä.

Tarkennuksena noihin vyöhykkeisiin, niin lähtökohtaisesti haja-asutuksesta pyritään eroon. Yhteiskunnan infra pidetään pystyssä asemakaava-alueilla ja tarkoituksenmukaisilla maa- ja metsätalousalueilla. Teollisuus käsitellään erikseen mutta sitä ei juuri sijaitse pahimmilla reuna-alueilla.

 

[Sanze]

Trafin toiminnasta juttua: Liikaa virkamiehiä, liikaa palkkaa, liikaa valtaa, liikaa tuhlausta | Pauli Vahtera | Blogit | Iltalehti.fi

"Valtion viraston menot elävät omaa elämäänsä, koska ne maksetaan veroista. Jos rahaa ei ole tarpeeksi, nostetaan veroja ja maksuja. Trafi peri viime vuonna veroja ja maksuja 883 miljoonaa euroa. Sen päättäjät sokeutuvat. Yksi miljoonaa euroa johonkin turhanaikaiseen ei tunnu miltään, koska 882 miljoonaa on vielä jäljellä. Kun kirstun pohjalle jää aina satoja miljoonia, ei kulukuria ole. Tämä sama ongelma on kaikkialla julkisessa toiminnassa niin kunnissa kuin valtiolla."

 

[rollipeikko]

Esim. tässä on hyvä esimerkki suomen yhdyskuntarakenteesta

tuolta
MAL - Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014

 

[NHB]

Hankala kysymys. Ensin pitää kysyä kysyä kuinka paljon me ollaan valmiita maksamaan arvoista, ja tässä tapauksessa arvo on oikeus elää missä haluaa.

Jos arvo on absoluuttinen niin sitten maksetaan ja leikataan jostain muusta.

Leikkauksessa ääripää lienee tuo helsinki + sote-keskukset asutettuina, muista sammutetaan valot. Tämä on puhtaasti akateeminen vaihtoehto ja siksi sitä voisi käyttää vain laskennallisena miniminä.

Mä lähtisin leikkaamaan ensin koulunkäyntialueiden suhteen. Eli määriteltäisiin ne alueet joilla lapsiperheiden olisi hyvä asua, muilla tienpitoa voidaan rajata. Seuraavana olisi seniorialueet joiden suhteen tehdään alasajosuunnitelma, eli määritellään koska kunta- tai kyläkeskus voidaan sulkea. Tämän suhteen sitten rajataan tienpitoa.

Suurimpiin kyliin ja keskuksiin riittää yksi tie. Poikittaisia reittejä voidaan sulkea em. mainittujen kriteereiden myötä. Päätiet pidetään käytössä.

Metsäteollisuuden ja muiden käyttäjien kanssa tehdään diilejä niitten tieosuuksien suhteen jotka ovat heille kriittisiä.

Tarkennuksena noihin vyöhykkeisiin, niin lähtökohtaisesti haja-asutuksesta pyritään eroon. Yhteiskunnan infra pidetään pystyssä asemakaava-alueilla ja tarkoituksenmukaisilla maa- ja metsätalousalueilla. Teollisuus käsitellään erikseen mutta sitä ei juuri sijaitse pahimmilla reuna-alueilla.

Olisi kai syytä laskea myös maan kattavan tieverkon kustannus tai tuotto. Voi olla kyllä hankala lasku.

Eli tavoitteenasi olisi pistää tiet kiinni noilta uudemman viestin vihreiltä alueilta. Mitä tulee metsäteollisuuteen, niin alueiden kriittisyys taitaa mennä niin, ettei mikään alue ole kriittinen mutta kaikki kunnolliset metsät ovat tarpeen. Yhtään puuta ei tulla korjaamaan, jos puusta on liian pitkä matka lähimpään valmiiseen tiehen. Joku näiden asioiden tuntija varmaan osaisi kertoakin, kuinka pitkä metsäautotie kannattaa rakentaan hakkuualueelle. Onhan noilla alueilla paljon mutakin teollisutta. Esimerkiksi kaivokset sijaitsevat pääsääntöisesti korvessa. Jos ei tietä ole lähistöllä, niin silloin jää kaivokset rakentamatta ja tuotteet kuljettamatta. Jos ei ole tuotantoa, niin eipä sitä pääkonttoriakaan tarvita Helsingissä. Kaupungeissakin taitaa olla työttömiä jo ennestään riittävästi.

Kuka noissa seniorialueissa hoitaa vanhainkodit, tekee ruokaa vanhuksille ja hoitaa heidät? Kuka myy bensaa noille hoitajille, kuka opettaa heidän lasia kouluissa, kuka auraa heille tuiskuaamuina tiet...

 

[Deleted member 20129]

Olisi kai syytä laskea myös maan kattavan tieverkon kustannus tai tuotto. Voi olla kyllä hankala lasku.

Eli tavoitteenasi olisi pistää tiet kiinni noilta uudemman viestin vihreiltä alueilta. Mitä tulee metsäteollisuuteen, niin alueiden kriittisyys taitaa mennä niin, ettei mikään alue ole kriittinen mutta kaikki kunnolliset metsät ovat tarpeen. Yhtään puuta ei tulla korjaamaan, jos puusta on liian pitkä matka lähimpään valmiiseen tiehen. Joku näiden asioiden tuntija varmaan osaisi kertoakin, kuinka pitkä metsäautotie kannattaa rakentaan hakkuualueelle. Onhan noilla alueilla paljon mutakin teollisutta. Esimerkiksi kaivokset sijaitsevat pääsääntöisesti korvessa. Jos ei tietä ole lähistöllä, niin silloin jää kaivokset rakentamatta ja tuotteet kuljettamatta. Jos ei ole tuotantoa, niin eipä sitä pääkonttoriakaan tarvita Helsingissä. Kaupungeissakin taitaa olla työttömiä jo ennestään riittävästi.

Kuka noissa seniorialueissa hoitaa vanhainkodit, tekee ruokaa vanhuksille ja hoitaa heidät? Kuka myy bensaa noille hoitajille, kuka opettaa heidän lasia kouluissa, kuka auraa heille tuiskuaamuina tiet...

Eikat ny niitä teitä räjäyttämässä olla sieltä pois. Kunnossa pysyy nimittäin helpommalla harvemmin käytetty tie.
Onhan niitä välimalleja eikävain Tie - ei tietä.

 

[rollipeikko]

Olisi kai syytä laskea myös maan kattavan tieverkon kustannus tai tuotto. Voi olla kyllä hankala lasku.

Eli tavoitteenasi olisi pistää tiet kiinni noilta uudemman viestin vihreiltä alueilta. Mitä tulee metsäteollisuuteen, niin alueiden kriittisyys taitaa mennä niin, ettei mikään alue ole kriittinen mutta kaikki kunnolliset metsät ovat tarpeen. Yhtään puuta ei tulla korjaamaan, jos puusta on liian pitkä matka lähimpään valmiiseen tiehen. Joku näiden asioiden tuntija varmaan osaisi kertoakin, kuinka pitkä metsäautotie kannattaa rakentaan hakkuualueelle. Onhan noilla alueilla paljon mutakin teollisutta. Esimerkiksi kaivokset sijaitsevat pääsääntöisesti korvessa. Jos ei tietä ole lähistöllä, niin silloin jää kaivokset rakentamatta ja tuotteet kuljettamatta. Jos ei ole tuotantoa, niin eipä sitä pääkonttoriakaan tarvita Helsingissä. Kaupungeissakin taitaa olla työttömiä jo ennestään riittävästi.

Kuka noissa seniorialueissa hoitaa vanhainkodit, tekee ruokaa vanhuksille ja hoitaa heidät? Kuka myy bensaa noille hoitajille, kuka opettaa heidän lasia kouluissa, kuka auraa heille tuiskuaamuina tiet...

Tän päivän hesarissa oli hyvä juttu aiheesta
Yksi ministeriö vastuuseen yhdyskuntarakentamisesta - Pääkirjoitukset - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat

Koskee toki vain pk-seutua mutta sama analyysi toimii koko maassa. Meidän yhdyskuntien tuottavuus on matala hajautumisen ja pienen väestön takia. Ongelma voitaisiin varmasti korjata esim. ottamalla 4 000 000 maahanmuuttajaa (päästäisiin Ruotsin väkilukuun), mutta uskoisin sen olevan hieman liian radikaali ratkaisu vielä nykytilanteessa.

Jos infran tuottavuutta ei voi parantaa on toinen vaihtoehto vähentää sen määrää. Tämä kannattaa tehdä kaikkein vähiten tuottavista yksiköistä. Sama analogia pätee myös teollisuudessa, jossa alas ajetaan ne toiminnot jotka eivät ole kilpailukykyisiä.

Minua tässä keskustelussa korpeaa se, että veroja pitäisi kyllä alentaa, kaikki julkinen sääntely pitäisi poistaa ja virkamiehet & julkisen työntekijät pitäisi laittaa pihalle. Samalla valitetaan että autoilu maksaa, asuminen maksaa, ruoka maksaa ja blaablaablaa... Sitten kun pitäisi jotain tehdä (=muuttaa esim. omaa elämäntyyliä hieman kustannustehokkaammaksi) niin alkaa hirveä poru ja parku!

Mitäs jos tehtäisiin jotain sen eteen että asiat ei maksa niin paljon? Jos asuu korvessa niin kyllä asiat maksaa. Tämä on fakta jonka jokainen laskutaitoinen osaa todeta.

***

Tuohon aikaisempaan kysymykseen vastaan. Kyllä näiden kylien & syrjäalueiden saattohoito maksaa yhteiskunnalle. Mutta mä ainakin haluaisin tehdä sen humaanisti. Niin että ne mummot edelleen saa jotenkin säällisen elämän siellä torpassa. Nyt se taitaa olla niin että he asuvat pa. kuntien alueella ja kun tulonsiirrot pienenee ei näillä kunnilla ole pian mahdollisuutta toteuttaa velvoitteita. Sitten ne ajataan hallinnollisesti alas kuntoliitoksin. En tiedä kuka valtion puolella ajattelee sitä yksilöä? Ei varmaan kukaan.

Jos tätä faktaa ei myönnetä ei sille tulla ikinä mitään tekemään ja siitä kärsii ainoastaa ne heikoimmassa asemassa olevat. Musta olisi paljon humaanimpaa sijoittaa heidän vaikka Vantaalle ja tarjota palveluita kuin hiljaa "unohtaa" jonnekin skuttaan.

 

[Indica]

Mitäs jos tehtäisiin jotain sen eteen että asiat ei maksa niin paljon? Jos asuu korvessa niin kyllä asiat maksaa. Tämä on fakta jonka jokainen laskutaitoinen osaa todeta.

Jos asuu stadissa sitten kaikki vasta maksaa.. Sitten jos kaikki loputkin muun suomen ihmiset muuttaa sinne niin sitten se stadissa asuminen vasta maksaakin..

Sen jälkeen ei varmaan 10 k e / neliö riitä..

Parempi ettei ihmiset asu kaikki siellä eldoradon puolella..
Ei en ole kepulainen enkä kannata kaikenmaailman Kainuun väkisin ylläpitoa, mutta kaikenlainen annetaan puolet suomesta ryssille ja ainakaan ei ylläpidetä sinne yhtään tietä on aika kehitysmaameininkiä.. Jossain Afrikassa ei hirveästi teitä oo.

Toki joku kultainen keskitie; ei väkisin siirretä valtion työpaikkoja ihan mihinkään Kuopioon asti mutta ei lopeteta tienpitoa kehä kolmoseen.:


Päin vastoin mä jos saisin päättää lopetettaisiin kokonaan kaikelta joukkoliikenteeltä tuki. Bussiliput maksaisi aidosti kilpailullisen hinnan ja jos se ei kannata silloin ei ajeta. Asumislisät pois, turha varattomain asua mannerheimintiellä.. Se ei ole mikään saavutettu etu. Päin vastoin suurin ongelma Suomessa.
Siis se että keskiluokka maksaa helvetin kovia veroja siitä että saa sitten vastineeksi ostaa ylihintaisia asuntoja 25 vuoden lainalla.. Annettaisi markkinatalouden ohjata missä kukakin asuu ja paljon se aidosti maksaa.

Sen lisäksi voisi kieltää liittoja sopimasta TES.sejä missä stadissa automaattisesti kovemmat palkat. Onko se nyt väkisin saatava kalleimpien kaupunkien listalla samalle sivulle sveitsiläisten ja norjalaisten kaupunkien kanssa??

 

[Kaapeli]

Infran kokonaismäärä ja sen tarve ei vähene, mutta sen painopistealueet muuttuvat, kun väestö, teollisuus ja liikenne siirtyvät enenevässä määrin kasvukeskuksiin.
Kasvava liikenne, kasvavat kunnat sekä ympäristörakentaminen vaatii kokoajan lisäpanostuksia nykyiseen. Mutta kasvua voidaan toki hillitä luopumalla jostain vähemmän tarpeelliseksi käyvästä samalla, kun joudutaan rakentamaan uutta.

 

[NHB]

Tässäpä yksi malliesimerkki siitä, miten huonosti Suomen virkamieskoneisto voi hoitaa asioita.

Silmiin pistää tuossa Hesarin uutisessa kaksi asiaa. Aikaa on kulunut jo viisi vuotta, eikä mitään ole saatu aikaiseksi. Investointi makaa käyttämättömänä. Toinen koneiston verso herättelee toiveita, että asia hoidettaisiin jo piankkoin, mutta asioita hoitavalla taholla ei ole edes suunnitelmaa valmiina asioiden hoitamiseksi. Kukahan kantaa vastuun tämän luokan hölmöilystä? Ikävä kyllä vastuun kantajaa ei taida löytyä. Jos asiaa alkaisi joku selvittämään, niin todennäköisesti tottuun tapaan irti saisi vain toisten syyttelyä.

 

[SIC-]

Jos mietitään infraa, niin eikö Helsinki ole tosi huonolla paikalla tätä ajatellen? Rakentamisen painopiste kannattaisi siirtää jonnekin Tikkurilan tienoille ja rakentaa sinne valtavasti 20 kerroksisiä asuintaloja ja metro.