Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

[PappAna]

En ymmärrä mitään kansantaloudesta... ?

Jami hyvä, minä kun luulin, että sinä olet insinööri. Tässä aika suoraan annat ymmärtää, että olet jotain päähallituspuoluetta konsultoiva ekonomisti

 

[Jami2003]

Voin paljastaa että aika moni muukin insinööri ajattelee että hyvinvointi tehdään yksinkertaistettuna alkutuotantona + jalostusarvon kasvuna, raha on vaihdon väline ja kaikki muu on kikkailua jossa korjausliike tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.

E: perustan väitteeni siihen että maanviljelijä tarvitsee metallimiehen tekemään koneen ja metallimies maanviljelijän antamaan ruokaa mutta tiukan paikan tullen kumpikaan ei tarvitse ekonomistia painamaan heille vaihtokaupassa käytettäviä paperilappuja ;)

 

[pååtta]

Voin paljastaa että aika moni muukin insinööri ajattelee että hyvinvointi tehdään yksinkertaistettuna alkutuotantona + jalostusarvon kasvuna, raha on vaihdon väline ja kaikki muu on kikkailua jossa korjausliike tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.

E: perustan väitteeni siihen että maanviljelijä tarvitsee metallimiehen tekemään koneen ja metallimies maanviljelijän antamaan ruokaa mutta tiukan paikan tullen kumpikaan ei tarvitse ekonomistia painamaan heille vaihtokaupassa käytettäviä paperilappuja ;)

Joo, mutta jos vaihtaa koneen tai viljan rahaan niin silloin pitää olla luottoa, että kaikki hyväksyvät sen maksuvälineeksi Sinänsä hyvä postaus, sillä päästään asian ytimeen. Valtavirran talousitiede määrittelee rahan juuri niinkuin Jami2003.

Sama mikä tässä(kin) keskustelussa toistuu jatkuvasti eri muodoissa on, että meneekö kuvio tarjontalähtöisesti eli: Tuotanto--->Raha/Velka vaiko Raha/Velka--->Tuotanto. Riippuen uskooko talouden olevan tarjonta vai kysyntälähtöistä päästään aina eri päätelmiin. Eli pitäisi nyt kaikkien hyväksymällä tavalla (täällä ja maailmalla) päästä konsensukseen asiasta

 

[Jami2003]

Sama mikä tässä(kin) keskustelussa toistuu jatkuvasti eri muodoissa on, että meneekö kuvio tarjontalähtöisesti eli: Tuotanto--->Raha/Velka vaiko Raha/Velka--->Tuotanto. Riippuen uskooko talouden olevan tarjonta vai kysyntälähtöistä päästään aina eri päätelmiin. Eli pitäisi nyt kaikkien hyväksymällä tavalla (täällä ja maailmalla) päästä konsensukseen asiasta

Aika helppo vastaus Tuotanto -> Raha/velka

Taas esimerkki maanviljelijämme ja metallimies. Maanviljelijä keksii konstin viljellä tupla määrän viljaa. Enää häneltä meneekin puolet työpanoksestaan metallimiehelle ja toisella puolella hän voi vaikkapa hankkia kalastajalta kalaa. Talous on kasvanut.

Jos maanviljelijä, metallimies ja kalastaja eivät lisäänny eivätkä keksi konsteja millä tehostavat tuotantoaan, tulee meidän tuttu ekonomistimme ja sanoo: "hei, kasvatetaan taloutta pumppaamalla siihen rahaa". Nyt ekonomistimme painaa päivät päästyään rahaa ja ostaa kolmanneksen työpanoksesta maanviljelijältä, kalastajalta ja metallimieheltä. Mitä tapahtuu kun ekonomisti ei painakkaan enää rahaa jolla ostaa osan työpanoksesta. Onko talous kasvanut tippaakaan. Ei.

Tässä sadussa ei oteta edes huomioon että suurimman osan ekonomistin painamista rahoista menee ulkomaan baanaanin viljelijälle ja elektroniikan kasaajalle. Lisäksi maanviljelijämme, metallimiehemme ja kalastajamme saattavat pahimmassa tapauksessa alkaa kuvittelemaan että heidän olemassa oleva työnsä on halutumpaa kuin oikeasti onkaan ja sen sijaan että kehittäisivät tehokkaampia menetelmiä he makoilevat laakereillaan koska on saavutettu etu että ekonomisti ostaa kolmanneksen työpanoksesta.

 

[Deleted member 20129]

Aika helppo vastaus Tuotanto -> Raha/velka

Taas esimerkki maanviljelijämme ja metallimies. Maanviljelijä keksii konstin viljellä tupla määrän viljaa. Enää häneltä meneekin puolet työpanoksestaan metallimiehelle ja toisella puolella hän voi vaikkapa hankkia kalastajalta kalaa. Talous on kasvanut.

Jos maanviljelijä, metallimies ja kalastaja eivät lisäänny eivätkä keksi konsteja millä tehostavat tuotantoaan, tulee meidän tuttu ekonomistimme ja sanoo: "hei, kasvatetaan taloutta pumppaamalla siihen rahaa". Nyt ekonomistimme painaa päivät päästyään rahaa ja ostaa kolmanneksen työpanoksesta maanviljelijältä, kalastajalta ja metallimieheltä. Mitä tapahtuu kun ekonomisti ei painakkaan enää rahaa jolla ostaa osan työpanoksesta. Onko talous kasvanut tippaakaan. Ei.

Tässä sadussa ei oteta edes huomioon että suurimman osan ekonomistin painamista rahoista menee ulkomaan baanaanin viljelijälle ja elektroniikan kasaajalle. Lisäksi maanviljelijämme, metallimiehemme ja kalastajamme saattavat pahimmassa tapauksessa alkaa kuvittelemaan että heidän olemassa oleva työnsä on halutumpaa kuin oikeasti onkaan ja sen sijaan että kehittäisivät tehokkaampia menetelmiä he makoilevat laakereillaan koska on saavutettu etu että ekonomisti ostaa kolmanneksen työpanoksesta.

Maanviljelijä tarttee työvoimaa, kun on flunssa, palkkaa työntekijän jolle pitää rakentaa talo. työntekijä maksaa sillä viljelijän antamalla rahalla talonrakentajalle jotta saa talon. Talonrakentajankin sitten on kaikille talon rakentanut eikä tarvitse työkonetta joten saa ekonomin tekemää paperia jolla sitten saa sitä viljaa ja maitoa toiselta puolen tietä. jne. jne.

Eikös se noin sitten mene kunnes ollaan nykytilanteessa.

 

[PappAna]

Joo, mutta jos vaihtaa koneen tai viljan rahaan niin silloin pitää olla luottoa, että kaikki hyväksyvät sen maksuvälineeksi Sinänsä hyvä postaus, sillä päästään asian ytimeen. Valtavirran talousitiede määrittelee rahan juuri niinkuin Jami2003.

Sama mikä tässä(kin) keskustelussa toistuu jatkuvasti eri muodoissa on, että meneekö kuvio tarjontalähtöisesti eli: Tuotanto--->Raha/Velka vaiko Raha/Velka--->Tuotanto. Riippuen uskooko talouden olevan tarjonta vai kysyntälähtöistä päästään aina eri päätelmiin. Eli pitäisi nyt kaikkien hyväksymällä tavalla (täällä ja maailmalla) päästä konsensukseen asiasta

Onko asian pakko olla joko tai? Minusta on aika todennäköistä, että velkasuhteita on ollut ennen rahaa. Toisaalta kun velkakirjat ovat vakiintuneet rahaksi, niin on ihan loogista olettaa, että johonkin kolkkaan raha (velkakirja siis) on tullut ennen velkasuhteiden syntymistä. Tämä siis liittyy ylipäätään rahan ilmestymiseen maailman eri kolkkiin.

Miksi talous ei jossain tilanteissa voisi olla tarjontalähtöistä? Toisessa tilanteessa taas kysyntälähtöistä? Miksi niiden pitää välttämättä aina ja joka paikassa sulkea toisensa pois?

Minusta se, että raha syntyy endogeenisesti ei välttämättä johda siihen, että talous on aina kysyntävetoista, jonka uusi velka (uusi raha) synnyttää.

 

[S-kolmonen]

Aika helppo vastaus Tuotanto -> Raha/velka

Onko asian pakko olla joko tai? Minusta on aika todennäköistä, että velkasuhteita on ollut ennen rahaa. Toisaalta kun velkakirjat ovat vakiintuneet rahaksi, niin on ihan loogista olettaa, että johonkin kolkkaan raha (velkakirja siis) on tullut ennen velkasuhteiden syntymistä. Tämä siis liittyy ylipäätään rahan ilmestymiseen maailman eri kolkkiin.

Miksi talous ei jossain tilanteissa voisi olla tarjontalähtöistä? Toisessa tilanteessa taas kysyntälähtöistä? Miksi niiden pitää välttämättä aina ja joka paikassa sulkea toisensa pois?

Minusta se, että raha syntyy endogeenisesti ei välttämättä johda siihen, että talous on aina kysyntävetoista, jonka uusi velka (uusi raha) synnyttää.

Raha on endogeenistä, sisäsyntyistä, kysyntälähtöistä. Tästä ei kukaan vakavasti otettava taloustieteen tutkija uskalla olla eri mieltä - vaikka olisikin valtavirran edustaja ja käyttäisi klassisia hyödykerahaan perustuvia malleja. Harvoja asioita, joista uskallan sanoa, että konsensus on vallitseva, ihan vankan evidenssin takia keskuspankki- ja rahatalousjärjestelmästä.

Kirjotin jo pitkän jatkon Jamin esimerkille, mutta hämärrän vain muiden ajatuksia. Tässä parempi tiivistys hyödyke- vs. velkarahadebaattiin:
Mitä raha on? | Raha ja talous
Rahahierarkiasta | Raha ja talous
Olen varma, että näiden lukijoille koko threadin keskustelu aukeaa aivan eri tavalla, oli sitten missä kohtaa tahansa talouspoliittista karttaa.

 

[PappAna]

Raha on endogeenistä, sisäsyntyistä, kysyntälähtöistä. Tästä ei kukaan vakavasti otettava taloustieteen tutkija uskalla olla eri mieltä - vaikka olisikin valtavirran edustaja ja käyttäisi klassisia hyödykerahaan perustuvia malleja. Harvoja asioita, joista uskallan sanoa, että konsensus on vallitseva, ihan vankan evidenssin takia keskuspankki- ja rahatalousjärjestelmästä.

Raha on endogeenista, ainakin nykyään. Se tajuamiseen ei mennyt kauan. Holapan ja Ahokkaan saman niminen kirja, kuin tuo blogi, oli konservatiivisen luterilaisen kasvatuksen saaneelle insinöörille silmiä avaava. Suosittelen kyllä kaikille.

Silti minulle ei ole vielä selvinnyt, miksi kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa, talouden pitäisi olla kysyntävetoista? Siis en väitä, että eikö näin maailmantalouden mittakaavassa ole, mutta ei välttämättä Suomen kokoisen talouden. Nokian kännykät menivät kymmenen vuotta maailmalla kaupaksi kuin häkä, tuottaen erittäin paljon taloudellista hyvää koko Suomen kansalle, ilman Suomessa velalla synnytettyä kysyntää.

Toisaalta toisin päin, jos Suomessa julkisella velalla synnytetään kysyntää, nostettakoon velalla sitten vaikka julkisen sektorin palkkoja, työttömyysturva tai maksettakoon sillä vaikka pidempää äitiysvapaata, niin eikö se kysyntä tyydytetä tuonnilla? Ja tämä siksi, että Suomessa ei tuoteta sellaisia tuotteita kilpailukyvyttömyyden takia, joilla syntynyttä kysyntää voitaisiin tyydyttää? Ei kai voi olla kansakunnan suunnitelma, että velalla kaikki rakentelevat rautateitä ja myyvät ylihintaisia lihatuotteita K-kaupan tiskin takana.

 

[Goodwin]

Raha on endogeenista, ainakin nykyään. Se tajuamiseen ei mennyt kauan. Holapan ja Ahokkaan saman niminen kirja, kuin tuo blogi, oli konservatiivisen luterilaisen kasvatuksen saaneelle insinöörille silmiä avaava. Suosittelen kyllä kaikille.

Silti minulle ei ole vielä selvinnyt, miksi kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa, talouden pitäisi olla kysyntävetoista? Siis en väitä, että eikö näin maailmantalouden mittakaavassa ole, mutta ei välttämättä Suomen kokoisen talouden. Nokian kännykät menivät kymmenen vuotta maailmalla kaupaksi kuin häkä, tuottaen erittäin paljon taloudellista hyvää koko Suomen kansalle, ilman Suomessa velalla synnytettyä kysyntää.

No mutta tällöinhän nojattiin ulkomailta tulevaan kysyntään!

Ei tuosta pääse yli eikä ympäri. Kokonaiskysyntä määrittelee mm. aktuaalisen työttömyysasteen.

Tarjontapuolen toimilla, joita rakenteelliset uudistukset taitaa kaikki olla, voidaan toki alentaa sitä työttömyysastetta, jonka alituttua kokonaiskysynnän lisääminen alkaa synnyttämään inflaatiota. Mutta kun aktuaalinen työttömyysaste voi jäädä reippaastikin korkeammalle kuin missä tämä teoreettinen piste on, jos ei sitä kysyntää tule joko kotimaasta tai ulkomailta.

Esimerkiksi Suomessa on arvioitu, että Suomen NAIRU (non-accelerating inflation rate of unemployment) olisi 6 %, mutta Suomen työttömyysaste on 8 %.

Efektiivinen kysyntä ja rakenteelliset uudistukset | Raha ja talous

Toisaalta toisin päin, jos Suomessa julkisella velalla synnytetään kysyntää, nostettakoon velalla sitten vaikka julkisen sektorin palkkoja, työttömyysturva tai maksettakoon sillä vaikka pidempää äitiysvapaata, niin eikö se kysyntä tyydytetä tuonnilla? Ja tämä siksi, että Suomessa ei tuoteta sellaisia tuotteita kilpailukyvyttömyyden takia, joilla syntynyttä kysyntää voitaisiin tyydyttää? Ei kai voi olla kansakunnan suunnitelma, että velalla kaikki rakentelevat rautateitä ja myyvät ylihintaisia lihatuotteita K-kaupan tiskin takana.

Jotta suomalaisille tuotteille ja palveluille olisi jatkossakin kysyntää maailmalla, ei varmaan kannattaisi pyöriä tuolla EU-forumeilla vaatimassa muita maita, pääasiallisesti kait tärkeimpiä kauppaukumppaneita, supistamaan kokonaiskysyntää "vastuullisuuden" nimissä?

Liialliseen vientivetoisuuteen nojaaminen ei myöskään ole kokonaisuuden kannalta tervettä:
US says German export dependence hurts global economy

 

[PappAna]

No mutta tällöinhän nojattiin ulkomailta tulevaan kysyntään

Aivan. Samalla tavalla Suomen velkaelvytys elvyttää niitä, joila on tarjota kilpailukykyisiä tuotteita. Se on selvää, että toisen velka on toisen saatava. Minä olen mieluiten se, jolla on sekä tavaraa, että saatavia. Ainakaan en mielelläni ole maksamassa pois sellaista velkaa, joka on otettu jonkun muun hyvinvoinnin turvaamiseksi. Julkinen kulutus ei jakaudu tasaisesti. Eikä siitä hyötyjä ole välttämättä velan takaisin maksaja.

Tämä keskustelu lähti aika pitkälti siitä pohdinnasta, pitäisikö Suomen elvyttaa velalla ja veronalennuksilla vai säästää. Julkisella velanotolla tietenkin lisätään kysyntää. Ei kuitenkaan ole mitenkään sanottua, että tuo kysyntä tyydytettäisiin suomalaisilla työllä.

 

[Kaapeli]

Suhtaudun vähän nihkeästi velanottaan (ja kukapa ei suhtautuisi), mutta infrarakentamisen suhteen elvytys velkarahalla on mielestäni ihan jees.
Syistä että:

- Infrarakentaminen (kuten liikenneväylien, teollisuusinfran ja ympäristön ylläpito sekä rakentaminen) on yleensä toteutettava joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin ja yleensä viivyttely vain nostaa kustannuksia (esim. teiden kunto ja välityskyky heikkenee ja vaatii laajempia toimenpiteitä ajan myötä)

- Infrarakentamisen kustannukset ovat alhaisempia laskukauden aikana.

- Velanotto infraan saattaa olla esimerkiksi joillekin kunnille halvempaa kuin omien varojen käyttö (esim. kunta tienaa pitämällä varojaan hyvin tuottavissa rahastoissaan ja ottamalla sensijaan velkaa hyvällä luottoluokituksella infraprojektiin)

- Infrarakentamisen isommat projektit ovat joissain tapauksissa niin massiivisia, että ne saattavat helposti kestää puoli vuosikymmentä, joten on joka tapauksessa vaikea ennustaa maan taloustilannetta koko projektin ajalle etukäteen. Ne siis saattavat kestää yli lama-aikojen tai nousukausien ja siksi niiden aloittamisen viivyttäminen ei ole välttämättä kovin hyödyllistä taloudellisesti, kun lasku jakautuu pitkälle ajalle.

- Infraan löytyy erilaisia hyviä rahoitusmalleja, jotka eivät välttämättä edellytä suurta tai lainkaan velanottoa. Esimerkiksi Public Private Partnership -malli, jossa se toteutetaan kokonaan tai osin yksityisellä rahoituksella ja myöhemminen julkinen sektori maksaa sen käyttökustannusten muodossa pidemmällä aikajänteellä.

- Infrarakentaminen parantaa teollisuuden sekä yhteiskunnan logistiikkaa ja väestön muuttoliikettä, joka palvelee työllisyyttä.

- Suuret infraprojektit sitovat työvoimaa ja pääomaa vuosiksi Suomeen ja niitä ei ole kovin helppoa tai tarkoituksenmukaista ulkoistaa ulkomaille.

- Infrarakentaminen ei teoriassa ole koskaan "tappiollista" yhteiskunnalle vaan se on yleensä välttämätön sijoitus nykyhetkeen ja tulevaisuuteen.

- Etenkin asuntorakentamisen (mutta myös teollisuusrakentamisen) lisääminen ja kaavoittaminen asuntopulasta kärsivillä alueilla edellyttää infrarakentamista, joka taas edistää koko rakennusalan talousnäkymiä.

"Työllisyyttä tuetaan myös liikenneinfrastruktuurihankkeilla, joihin on varattu 88 miljoonaa euroa lisää rahaa ensi vuodeksi. Rahaa myönnetään uusien hankkeiden lisäksi perusväylänpitoon.
Valtio tukee muun muassa länsimetroa, Pisara-rataa ja Tampereen pikaraitiotiehanketta. Tuki halutaan kuitenkin kytkeä kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan lisäämiseen.

Rinne esitteli budjettiehdotuksen – rahaa liikennehankkeisiin | Taloussanomat

Kieltämättä myös infra-alalla työskentelevänä oma lehmä ojassa... :D

 

[Dopey]

Infrarakentamista voidaan toki sitäkin hyvin, huonosti, tai kuten Suomessa on tapana, hyvin huonosti kun kyseessä on yhteiskuntasuunnittelu. Sen sijaan, että tehtäisiin toimivia kaupunkikokonaisuuksia, missä on toimiva julkinen liikenne, tehdään kahden auton vaativia etälähiöitä, mistä pääsee sitä infrainvestointimoottoritietä pitkin kauppakeskukseen.

 

[Goodwin]

Aivan. Samalla tavalla Suomen velkaelvytys elvyttää niitä, joila on tarjota kilpailukykyisiä tuotteita. Se on selvää, että toisen velka on toisen saatava. Minä olen mieluiten se, jolla on sekä tavaraa, että saatavia. Ainakaan en mielelläni ole maksamassa pois sellaista velkaa, joka on otettu jonkun muun hyvinvoinnin turvaamiseksi. Julkinen kulutus ei jakaudu tasaisesti. Eikä siitä hyötyjä ole välttämättä velan takaisin maksaja.

Tämä keskustelu lähti aika pitkälti siitä pohdinnasta, pitäisikö Suomen elvyttaa velalla ja veronalennuksilla vai säästää. Julkisella velanotolla tietenkin lisätään kysyntää. Ei kuitenkaan ole mitenkään sanottua, että tuo kysyntä tyydytettäisiin suomalaisilla työllä.

Valtiovarainministeri Rinnehän kohdistaa julkisen velanoton nimenomaan kotimaisiin projekteihin:

Valtio tukee muun muassa länsimetroa, Pisara-rataa ja Tampereen pikaraitiotiehanketta. Tuki halutaan kuitenkin kytkeä kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan lisäämiseen.

Infrahankkeet auttavat Rinteen mukaan myös korkeasti koulutettujen työllistämistä.

– Jokainen silta pitää suunnitella, Rinne totesi.

Juuri näin tässä hommassa pitää toimia. Summat on ehkä vähän pieniä, mutta tärkeintä on antaa sitä hanaa. Antaa RKP:n ja muiden vässyköiden nyyhkiä.

Toki optimaalinen tilanne olisi, jos ulkomaillakin elvytetään, jolloin ei synny perverssiä tilannetta, jossa pyritään kyttäämään ja kuppaamaan naapurin elvytysrahoja malliin Deutschland.

 

[Deleted member 20129]

Infrarakentamista voidaan toki sitäkin hyvin, huonosti, tai kuten Suomessa on tapana, hyvin huonosti kun kyseessä on yhteiskuntasuunnittelu. Sen sijaan, että tehtäisiin toimivia kaupunkikokonaisuuksia, missä on toimiva julkinen liikenne, tehdään kahden auton vaativia etälähiöitä, mistä pääsee sitä infrainvestointimoottoritietä pitkin kauppakeskukseen.

Missä esim. pks seudulla ei ole toimivaa julkista liikennettä?
Vai viitannetko muuhun suomeen kuin pks:ään?

 

[Dopey]

Missä esim. pks seudulla ei ole toimivaa julkista liikennettä?
Vai viitannetko muuhun suomeen kuin pks:ään?

Juuri missään pk-seudulla ei ole toimivaa julkista liikennettä poikittaissuunnassa. Selvennetään nyt sen verran, että julkinen liikenne on toimivaa, mikäli reitillä on niin paljon ihmisiä, että vuoroväli on lyhyt, matka-aika järjellinen (= rataliikenne) ja liikennöintiaika kattaa muunkin kuin työmatkaliikenteen. Espoossa on metron jälkeen toimiva liikenne Helsingin keskustaan päin niiltä asuinalueilta, jonne metro kulkee. Aika tyypillistä alueen päätöksenteolle on, että uusimman asuinaluehankkeen Suurpellon osalta tuli tältä osin hutilaukaus.

EDIT: ja joo, verrattuna pk-seutuun muu Suomi on tältä osalta kehitysmaata

 

[Inska]

Julkisilla kehyskunnasta (Helsinkiin alle 30 km) pk-seudulle töihin (jos ei asu junaradan varralla) matka-aika n. 1,5-2 suunta, hinta n. 200€ kuussa. Helvetin hyvä julkinen liikenne. Kesäviikonloppuna esim. lauantaina et pääse julkisilla iltaysin jälkeen Helsingistä kotiin, ellet sitten odota aamukahteen. Yritä siinä nyt lähteä ravintolaan syömään. Asun yhden ison Helsingistä pois vievän päätien varrella, käytännössä aivan tien vieressä. Harvemmin (mutta silti joskus) sitä näkee HKL:n busseja esim. kehäteillä, enkä ihmettele. Infra ja kaavoitus on aivan päin helvettiä suunniteltu ja toteutettu.

 

[Kaapeli]

Huonous on aika subjektiivinen kokemus. Riippuu kai mihin vertaa.

"Autoliiton mukaan Helsinki on sijoittunut toiseksi 15 maan autoliittojen tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin 23 eurooppalaisen kaupungin julkista liikennettä.
Tutkimuksessa kiiteltiin Helsingin julkisen liikenteen nopeutta keskustan ja kantakaupungin, kaupungin laitamien ja keskustan sekä naapurikuntien ja Helsingin keskustan välillä. Myös nopeaa yhteyttä lentokentälle arvostettiin. "

Helsingin julkinen liikenne toiseksi parasta Euroopassa | Taloussanomat

"Päivää tuoreemmassa eurooppalaisessa Best-tutkimuksessa Helsingin seudun liikenne sai hieman huonommat arvosanat. Tyytyväisiä oli 77 prosenttia. Tämäkin luku riitti siihen, että matkustajat pitivät seutunsa joukkoliikennettä Euroopan parhaana.
Seuraavaksi tyytyväisimmät matkustajat kulkivat Genevessä (72), Tukholmassa (71) ja Wienissä (67)."

http://www.tekniikkatalous.fi/Liike...stulosta+eroavat+kuitenkin+toisistaan/a935725

 

[Pesupallo]

Huonous on aika subjektiivinen kokemus. Riippuu kai mihin vertaa.

"Autoliiton mukaan Helsinki on sijoittunut toiseksi 15 maan autoliittojen tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin 23 eurooppalaisen kaupungin julkista liikennettä.
Tutkimuksessa kiiteltiin Helsingin julkisen liikenteen nopeutta keskustan ja kantakaupungin, kaupungin laitamien ja keskustan sekä naapurikuntien ja Helsingin keskustan välillä. Myös nopeaa yhteyttä lentokentälle arvostettiin. "

Helsingin julkinen liikenne toiseksi parasta Euroopassa | Taloussanomat

"Päivää tuoreemmassa eurooppalaisessa Best-tutkimuksessa Helsingin seudun liikenne sai hieman huonommat arvosanat. Tyytyväisiä oli 77 prosenttia. Tämäkin luku riitti siihen, että matkustajat pitivät seutunsa joukkoliikennettä Euroopan parhaana.
Seuraavaksi tyytyväisimmät matkustajat kulkivat Genevessä (72), Tukholmassa (71) ja Wienissä (67)."

Helsingin seudun joukkoliikenne Euroopan parasta ? kaksi mittaustulosta eroavat kuitenkin toisistaan - Tekniikka&Talous

Helsingissä onkin ihan hyvät yhteydet useimmilla alueilla ja varsinkin keskustaan. Edelliset kirjoittajat puhuivatkin Espoosta ja muista ympäristökunnista. Näiden ongelma on se, että keskusta sijaitsee Helsingissä ja oman kunnan palvelut sijaitsee siten, että julkisilla ei lähiöistä pääse.

 

[Kaapeli]

Helsingissä onkin ihan hyvät yhteydet useimmilla alueilla ja varsinkin keskustaan. Edelliset kirjoittajat puhuivatkin Espoosta ja muista ympäristökunnista. Näiden ongelma on se, että keskusta sijaitsee Helsingissä ja oman kunnan palvelut sijaitsee siten, että julkisilla ei lähiöistä pääse.

Ensimmäinen uutinen: "Tutkimuksessa kiiteltiin Helsingin julkisen liikenteen nopeutta keskustan ja kantakaupungin, kaupungin laitamien ja keskustan sekä naapurikuntien ja Helsingin keskustan välillä."

Toinen uutinen: "Helsingin seudun joukkoliikenne Euroopan parasta" (HSL kattaa Helsingin, Vantaan, Espoon, Kauniaisen, Keravan ja Kirkkonummen)

Mutta tietenkään ei voida odottaa, että pienten lähiöiden julkinen liikenne vastaisi Helsingin keskustan ja kunnan välistä liikennettä palvelutasoltaan. On se kuitenkin huomattu, että lähes tyhjillään nuo linja-autot tuolla enimmäkseen kulkevat pikkulähiöistä kyseisen kaupungin keskustaan, kun taas liikenteen ja palveluiden solmukohtiin (kuten Helsingin keskustaan) on enemmän menijää. Etenkin työmatkojen ulkopuolella julkinen liikenne on aika kuollutta niiden vuorojen osalta, joita ajetaan.

Poikkiliikenne ei ole tosiaan niin hyvää, mutta jostain syystä pk-seutulaiset tuntuvat vierastavan vaihtoja aivan hullunlailla. Pk-seudun julkinen on kuitenkin suunniteltu niin, että yhdellä tai kahdella vaihdolla pääsee melko sukkelasti minnehyvänsä pk-seudulla etenkin työmatka-aikoina. Eli ensin kuljetaan liikenteen solmukohtaan ja siitä jatketaan lopulliseen määränpäähän mikä on logistisesti usein järkevintä.

 

[Dopey]

Mutta tietenkään ei voida odottaa, että pienten lähiöiden julkinen liikenne vastaisi Helsingin keskustan ja kunnan välistä liikennettä palvelutasoltaan. On se kuitenkin huomattu, että lähes tyhjillään nuo linja-autot tuolla enimmäkseen kulkevat pikkulähiöistä kyseisen kaupungin keskustaan, kun taas liikenteen ja palveluiden solmukohtiin (kuten Helsingin keskustaan) on enemmän menijää. Etenkin työmatkojen ulkopuolella julkinen liikenne on aika kuollutta niiden vuorojen osalta, joita ajetaan.

Tästä nimenomaan on kyse. Tuollaisia pieniä lähiöitä ei pitäisi edes kaavoittaa/rakentaa. Toteutettavien lähiöiden pitäisi olla tarpeeksi isoja, että niihin kannattaa rakentaa palveluita, ja että lähiöstä naapureihin ja ydinkeskustaan kulkee non-stop joukkoliikenne, mieluiten raiteilla.