- Liittynyt
- 1.2.2014
- Viestejä
- 564
En ymmärrä mitään kansantaloudesta... ?
Jami hyvä, minä kun luulin, että sinä olet insinööri. Tässä aika suoraan annat ymmärtää, että olet jotain päähallituspuoluetta konsultoiva ekonomisti

Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
En ymmärrä mitään kansantaloudesta... ?

Voin paljastaa että aika moni muukin insinööri ajattelee että hyvinvointi tehdään yksinkertaistettuna alkutuotantona + jalostusarvon kasvuna, raha on vaihdon väline ja kaikki muu on kikkailua jossa korjausliike tapahtuu ennemmin tai myöhemmin.
E: perustan väitteeni siihen että maanviljelijä tarvitsee metallimiehen tekemään koneen ja metallimies maanviljelijän antamaan ruokaa mutta tiukan paikan tullen kumpikaan ei tarvitse ekonomistia painamaan heille vaihtokaupassa käytettäviä paperilappuja ;)
Sinänsä hyvä postaus, sillä päästään asian ytimeen. Valtavirran talousitiede määrittelee rahan juuri niinkuin Jami2003.
Sama mikä tässä(kin) keskustelussa toistuu jatkuvasti eri muodoissa on, että meneekö kuvio tarjontalähtöisesti eli: Tuotanto--->Raha/Velka vaiko Raha/Velka--->Tuotanto. Riippuen uskooko talouden olevan tarjonta vai kysyntälähtöistä päästään aina eri päätelmiin. Eli pitäisi nyt kaikkien hyväksymällä tavalla (täällä ja maailmalla) päästä konsensukseen asiasta![]()
Aika helppo vastaus Tuotanto -> Raha/velka
Taas esimerkki maanviljelijämme ja metallimies. Maanviljelijä keksii konstin viljellä tupla määrän viljaa. Enää häneltä meneekin puolet työpanoksestaan metallimiehelle ja toisella puolella hän voi vaikkapa hankkia kalastajalta kalaa. Talous on kasvanut.
Jos maanviljelijä, metallimies ja kalastaja eivät lisäänny eivätkä keksi konsteja millä tehostavat tuotantoaan, tulee meidän tuttu ekonomistimme ja sanoo: "hei, kasvatetaan taloutta pumppaamalla siihen rahaa". Nyt ekonomistimme painaa päivät päästyään rahaa ja ostaa kolmanneksen työpanoksesta maanviljelijältä, kalastajalta ja metallimieheltä. Mitä tapahtuu kun ekonomisti ei painakkaan enää rahaa jolla ostaa osan työpanoksesta. Onko talous kasvanut tippaakaan. Ei.
Tässä sadussa ei oteta edes huomioon että suurimman osan ekonomistin painamista rahoista menee ulkomaan baanaanin viljelijälle ja elektroniikan kasaajalle. Lisäksi maanviljelijämme, metallimiehemme ja kalastajamme saattavat pahimmassa tapauksessa alkaa kuvittelemaan että heidän olemassa oleva työnsä on halutumpaa kuin oikeasti onkaan ja sen sijaan että kehittäisivät tehokkaampia menetelmiä he makoilevat laakereillaan koska on saavutettu etu että ekonomisti ostaa kolmanneksen työpanoksesta.
Joo, mutta jos vaihtaa koneen tai viljan rahaan niin silloin pitää olla luottoa, että kaikki hyväksyvät sen maksuvälineeksiSinänsä hyvä postaus, sillä päästään asian ytimeen. Valtavirran talousitiede määrittelee rahan juuri niinkuin Jami2003.
Sama mikä tässä(kin) keskustelussa toistuu jatkuvasti eri muodoissa on, että meneekö kuvio tarjontalähtöisesti eli: Tuotanto--->Raha/Velka vaiko Raha/Velka--->Tuotanto. Riippuen uskooko talouden olevan tarjonta vai kysyntälähtöistä päästään aina eri päätelmiin. Eli pitäisi nyt kaikkien hyväksymällä tavalla (täällä ja maailmalla) päästä konsensukseen asiasta![]()
Aika helppo vastaus Tuotanto -> Raha/velka
Raha on endogeenistä, sisäsyntyistä, kysyntälähtöistä. Tästä ei kukaan vakavasti otettava taloustieteen tutkija uskalla olla eri mieltä - vaikka olisikin valtavirran edustaja ja käyttäisi klassisia hyödykerahaan perustuvia malleja. Harvoja asioita, joista uskallan sanoa, että konsensus on vallitseva, ihan vankan evidenssin takia keskuspankki- ja rahatalousjärjestelmästä.Onko asian pakko olla joko tai? Minusta on aika todennäköistä, että velkasuhteita on ollut ennen rahaa. Toisaalta kun velkakirjat ovat vakiintuneet rahaksi, niin on ihan loogista olettaa, että johonkin kolkkaan raha (velkakirja siis) on tullut ennen velkasuhteiden syntymistä. Tämä siis liittyy ylipäätään rahan ilmestymiseen maailman eri kolkkiin.
Miksi talous ei jossain tilanteissa voisi olla tarjontalähtöistä? Toisessa tilanteessa taas kysyntälähtöistä? Miksi niiden pitää välttämättä aina ja joka paikassa sulkea toisensa pois?
Minusta se, että raha syntyy endogeenisesti ei välttämättä johda siihen, että talous on aina kysyntävetoista, jonka uusi velka (uusi raha) synnyttää.
Raha on endogeenistä, sisäsyntyistä, kysyntälähtöistä. Tästä ei kukaan vakavasti otettava taloustieteen tutkija uskalla olla eri mieltä - vaikka olisikin valtavirran edustaja ja käyttäisi klassisia hyödykerahaan perustuvia malleja. Harvoja asioita, joista uskallan sanoa, että konsensus on vallitseva, ihan vankan evidenssin takia keskuspankki- ja rahatalousjärjestelmästä.
Raha on endogeenista, ainakin nykyään. Se tajuamiseen ei mennyt kauan. Holapan ja Ahokkaan saman niminen kirja, kuin tuo blogi, oli konservatiivisen luterilaisen kasvatuksen saaneelle insinöörille silmiä avaava. Suosittelen kyllä kaikille.
Silti minulle ei ole vielä selvinnyt, miksi kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa, talouden pitäisi olla kysyntävetoista? Siis en väitä, että eikö näin maailmantalouden mittakaavassa ole, mutta ei välttämättä Suomen kokoisen talouden. Nokian kännykät menivät kymmenen vuotta maailmalla kaupaksi kuin häkä, tuottaen erittäin paljon taloudellista hyvää koko Suomen kansalle, ilman Suomessa velalla synnytettyä kysyntää.
Toisaalta toisin päin, jos Suomessa julkisella velalla synnytetään kysyntää, nostettakoon velalla sitten vaikka julkisen sektorin palkkoja, työttömyysturva tai maksettakoon sillä vaikka pidempää äitiysvapaata, niin eikö se kysyntä tyydytetä tuonnilla? Ja tämä siksi, että Suomessa ei tuoteta sellaisia tuotteita kilpailukyvyttömyyden takia, joilla syntynyttä kysyntää voitaisiin tyydyttää? Ei kai voi olla kansakunnan suunnitelma, että velalla kaikki rakentelevat rautateitä ja myyvät ylihintaisia lihatuotteita K-kaupan tiskin takana.
No mutta tällöinhän nojattiin ulkomailta tulevaan kysyntään
Aivan. Samalla tavalla Suomen velkaelvytys elvyttää niitä, joila on tarjota kilpailukykyisiä tuotteita. Se on selvää, että toisen velka on toisen saatava. Minä olen mieluiten se, jolla on sekä tavaraa, että saatavia. Ainakaan en mielelläni ole maksamassa pois sellaista velkaa, joka on otettu jonkun muun hyvinvoinnin turvaamiseksi. Julkinen kulutus ei jakaudu tasaisesti. Eikä siitä hyötyjä ole välttämättä velan takaisin maksaja.
Tämä keskustelu lähti aika pitkälti siitä pohdinnasta, pitäisikö Suomen elvyttaa velalla ja veronalennuksilla vai säästää. Julkisella velanotolla tietenkin lisätään kysyntää. Ei kuitenkaan ole mitenkään sanottua, että tuo kysyntä tyydytettäisiin suomalaisilla työllä.
Valtio tukee muun muassa länsimetroa, Pisara-rataa ja Tampereen pikaraitiotiehanketta. Tuki halutaan kuitenkin kytkeä kaavoituksen vauhdittamiseen ja tonttitarjonnan lisäämiseen.
Infrahankkeet auttavat Rinteen mukaan myös korkeasti koulutettujen työllistämistä.
– Jokainen silta pitää suunnitella, Rinne totesi.
Infrarakentamista voidaan toki sitäkin hyvin, huonosti, tai kuten Suomessa on tapana, hyvin huonosti kun kyseessä on yhteiskuntasuunnittelu. Sen sijaan, että tehtäisiin toimivia kaupunkikokonaisuuksia, missä on toimiva julkinen liikenne, tehdään kahden auton vaativia etälähiöitä, mistä pääsee sitä infrainvestointimoottoritietä pitkin kauppakeskukseen.
Juuri missään pk-seudulla ei ole toimivaa julkista liikennettä poikittaissuunnassa. Selvennetään nyt sen verran, että julkinen liikenne on toimivaa, mikäli reitillä on niin paljon ihmisiä, että vuoroväli on lyhyt, matka-aika järjellinen (= rataliikenne) ja liikennöintiaika kattaa muunkin kuin työmatkaliikenteen. Espoossa on metron jälkeen toimiva liikenne Helsingin keskustaan päin niiltä asuinalueilta, jonne metro kulkee. Aika tyypillistä alueen päätöksenteolle on, että uusimman asuinaluehankkeen Suurpellon osalta tuli tältä osin hutilaukaus.Missä esim. pks seudulla ei ole toimivaa julkista liikennettä?
Vai viitannetko muuhun suomeen kuin pks:ään?
Huonous on aika subjektiivinen kokemus. Riippuu kai mihin vertaa.
"Autoliiton mukaan Helsinki on sijoittunut toiseksi 15 maan autoliittojen tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin 23 eurooppalaisen kaupungin julkista liikennettä.
Tutkimuksessa kiiteltiin Helsingin julkisen liikenteen nopeutta keskustan ja kantakaupungin, kaupungin laitamien ja keskustan sekä naapurikuntien ja Helsingin keskustan välillä. Myös nopeaa yhteyttä lentokentälle arvostettiin. "
Helsingin julkinen liikenne toiseksi parasta Euroopassa | Taloussanomat
"Päivää tuoreemmassa eurooppalaisessa Best-tutkimuksessa Helsingin seudun liikenne sai hieman huonommat arvosanat. Tyytyväisiä oli 77 prosenttia. Tämäkin luku riitti siihen, että matkustajat pitivät seutunsa joukkoliikennettä Euroopan parhaana.
Seuraavaksi tyytyväisimmät matkustajat kulkivat Genevessä (72), Tukholmassa (71) ja Wienissä (67)."
Helsingin seudun joukkoliikenne Euroopan parasta ? kaksi mittaustulosta eroavat kuitenkin toisistaan - Tekniikka&Talous
Helsingissä onkin ihan hyvät yhteydet useimmilla alueilla ja varsinkin keskustaan. Edelliset kirjoittajat puhuivatkin Espoosta ja muista ympäristökunnista. Näiden ongelma on se, että keskusta sijaitsee Helsingissä ja oman kunnan palvelut sijaitsee siten, että julkisilla ei lähiöistä pääse.
Tästä nimenomaan on kyse. Tuollaisia pieniä lähiöitä ei pitäisi edes kaavoittaa/rakentaa. Toteutettavien lähiöiden pitäisi olla tarpeeksi isoja, että niihin kannattaa rakentaa palveluita, ja että lähiöstä naapureihin ja ydinkeskustaan kulkee non-stop joukkoliikenne, mieluiten raiteilla.Mutta tietenkään ei voida odottaa, että pienten lähiöiden julkinen liikenne vastaisi Helsingin keskustan ja kunnan välistä liikennettä palvelutasoltaan. On se kuitenkin huomattu, että lähes tyhjillään nuo linja-autot tuolla enimmäkseen kulkevat pikkulähiöistä kyseisen kaupungin keskustaan, kun taas liikenteen ja palveluiden solmukohtiin (kuten Helsingin keskustaan) on enemmän menijää. Etenkin työmatkojen ulkopuolella julkinen liikenne on aika kuollutta niiden vuorojen osalta, joita ajetaan.