Tutkittuun ja havaittuun tietoon vetoaminen on siis huonoa keskustelun ja ongelmanratkaisun kannalta? Usein näytetään menevän ideologia ja intuitio edellä. Olen ainakin itse pyrkinyt kumoamaan juuri liian teoreettisia malleja, jotka eivät pidä paikkansa, kuten Sayn laki ja rahan kvantiteettiteoria. Hassua, että nämä ovat juuri niitä teorioita, joihin valtavirtainen talousajattelu perustuu. Yritys- ja kotitaloustasolla asiat tosiaan ovat yksinkertaisempia ja makrotalous ei ole niin merkittävää, mutta onko tämä jotenkin hyvä tapa ratkaista suurempia ongelmia?
Yritan vastata sun viimeiseen kysymykseen, mutta pienella johdannolla. Voi olla, etta puhumme osittain eri asioista mutta toivottavasti tasta saa jotain selkoa...
Ma uskon muutamaan asiaan kaytannossa, jotka on mielestani erittain hyvin sovellettavissa myos isompaan contextiin:
1. Yksinkertainen on tehokasta ja kaikki monimutkainen on tuomittu epaonnistumaan.
2. Valtio on aina viime kadessa epatehokas paattamaan miten yksityisen sektorin tai yksityisen ihmisen tulee toimia. Jos jatetaan aaripaat pois, niin se tehokkuus ja vapaus tulee mielestani loytymaan enemman vapaiden kuin saanneltyjen markkinoiden puolelta.
Aletaan toteuttamaan naita kahta kohtaa nyt kaytannossa. Jos olen ymmartanyt oikein, olet puolustanut valtioiden interventioita, elvytysta ja lainanottoa, julkisen sektorin pienentamisen sijaan, right? Mielestani kaikki valtioiden interventio, ja tarkoitan talla nyt julkisen sektorin tuottamaa elvytysta, jolla uskotaan valillisesti yksityisen sektorin ja koko talouden saamaan hyotyyn, on monimutkaista, valillista ja ennen kaikkea loppukadessa tehotonta. Mista tiedan taman? Tassa tullaan siihen kaytannon ja teorian eroon, jota mielestani on vaikea selittaa, mutta yritan parhaani. Olen ollut mukana monenlaisessa busineksessa monessa maassa ja vahvat kommenttini kumpuavat kokemuksesta ja siita mika kaytannossa toimii. Aina kun yritykset ovat saaneet toimia mahdollisimman vapaasti ilman ymparilla olevaa suurta koneistoa ja byrokratiaa, ovat tulokset ollaat parhaita. Sama patee ihan yksityiseen elamaan myos. Miten valtio voisi tietaa paremmin mika mulle henk koht on parasta elamassa? Eli teoriat eivat sinallaan ole ollenkaan pahasta jos ne pystytaan yhdistamaan kaytantoon. Sen takia toin vahvasti omaa kysymystani esille siita mihin ihmisten teoriat perustuvat. Kauppakorkean kurssikirjoihin ja tutkimuselamaan vai oikeaan businekseen. Niilla kahdella on saatanallinen ero.
Eli sun kysymykseen siita miten "yksinkertaistettu" malli, joka perustuu ideologiaan ja intuitioon voisi olla parempi Suomelle kuin se nykyinen. En vaita, etta teemme ratkaisuja vain ideologian perusteella, mutta mun pointti ole se, etta jotta Suomi saadaan nousuun, meidan olisi annettava yksityiselle sektorillle enemman tilaa toimia ja hengittaa, jotta niita intuitioon ja business vaistoon perustuvia paatoksia voidaan tehda ja luoda uutta talouskasvua. Ei Applea tai muita kansainvaisia menestystarinoita synny minkaan talousteorian tai suuren julkisen sektorin ansiosta. Aika, paikka, ihmiset ja vahvat intuitiot/ideologiat paasevat kukkimaan koska niille on mahdollisuus syntya. Totta kai teorioita tarvitaan, mutta uskon vahvasti, etta mita pienempi ja tehokkaampi julkinen sektori meilla on, sita suuremmalla todennakoisyydella saamme synnytettya yksityisia innovaatioita ja menestystarinoita.
Ollaanko samalla sivulla?