Miten maamme talous oikein saadaan kuriin?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: Miten maamme talous saadaan kuriin?

Meta description: Ketju Suomen talouden tasapainottamisesta: menoleikkaukset, verotus, velka, rakenneuudistukset, poliittiset linjat ja omat ratkaisuideat.


Alentamalla palkkoja.

Niinhän sen voisi ajatella. Valtio ei päätä vientiteollisuuden palkoista ja palkkojen leikkaus demotivoi henkilökuntaa kun pitäisi innovoida. Palkkojen leikkaus leikkaa kokonaiskysyntää ja lisää työttömyyttä. Tuotteen hinta muodostuu muustakin kuin palkoista.
 
Niinhän sen voisi ajatella. Valtio ei päätä vientiteollisuuden palkoista ja palkkojen leikkaus demotivoi henkilökuntaa kun pitäisi innovoida. Palkkojen leikkaus leikkaa kokonaiskysyntää ja lisää työttömyyttä. Tuotteen hinta muodostuu muustakin kuin palkoista.

Tuotteen hinta sisältää materiaalit, kehityskustannukset, työn ja muita kuluja. Sinä kysyit miten työn (ei tuotteen) hintaa voidaan alentaa. Turha jälkeenpäin lisätä kysymykseen mitään reunaehtoja työntekijöiden motivaatiosta tai kokonaisvaikutuksista. Työn hinta alenee laskemalla työn kustannuksia.
 
Miten alennat työn hintaa yhteisvaluutassa?

Aloitetaan nyt vaikka keventämällä työn verotusta reilusti ja pienentämällä eläkemaksuja. Samalla korotetaan eläkeikää. AY liikkeiden valtaa pitää rajoittaa. Yritykset voivat tällöin leikata palkkoja. Samanaikaisesti leikataan sosiaaliturvaa, esim ansiosidonnainen pois, asumis tuet pois jne. Työttömille joku kiinteä kk korvaus, jotta ei nyt nälkään kuole. Ihmiset hakeutuvat nopeammin töihin ja myös muuttavat töiden perässä sinne missä niitä on, kun työssäkäyvät eivät maksele kotona makaamamista. Itse näkisin, että suomessa on tuloerot liian pienet työttömien ja työssä käyvien välillä liian kovan sosiaaliturvan vuoksi ja siksi kannustetta lähteä töihin ei ole riittävästi.

Julkista sektoria pitäisi leikata reilusti. Miten esim taidemuseon pitäminen kuuluu yhteiskunnalle? Jos joku haluaa katsella taidetta, voi maksaa siitä pääsylipussa tai muuten rahoittamalla. Yksityisen puolen hommia siis tuottaa tälläiset palvelut kysynnän mukaan. Nykymeiningillä pakotetaan kaikki maksamaan myös sellaisista palveluista, joita ei koskaa käytä tai edes halua käyttää. Julkisen sektorin tehtävä on taata turvallisuus, omaisuuden suoja, terveydenhoito, koulutus ja jokin tietty turvaverkko varalle, mutta ei samaa elintasoa kuin niille työssäkäyville, jotka verot maksavat. Loput palvelut kyllä hoituu kysynnän ja tarjonnan mukaan ja ihmisten pitää oppia myös itse varautumaan pahoihin päiviin, jotta heti ei olla muiden kukkarolla.

Muutosten jälkeen uusia työpaikkoja syntyy, koska työllistämis kustannukst laskevat. Nykyään on paljon töitä, joita ei kannata tehdä nykyisillä työllistämis kustannuksilla, mutta tarvetta kuitenkin olisi. Päättäjien mielestä on ilmeisesti kannattavaa maksaa osa ihmisistä ennemmin kotiin makaamaan kuin tekemään jotain hyödyllistä ja tuottavaa.
 
Tuotteen hinta sisältää materiaalit, kehityskustannukset, työn ja muita kuluja. Sinä kysyit miten työn (ei tuotteen) hintaa voidaan alentaa. Turha jälkeenpäin lisätä kysymykseen mitään reunaehtoja työntekijöiden motivaatiosta tai kokonaisvaikutuksista. Työn hinta alenee laskemalla työn kustannuksia.

Jaa turhapa asiasta on jatkaa enempää sitten.

- - - Updated - - -

Aloitetaan nyt vaikka keventämällä työn verotusta reilusti ja pienentämällä eläkemaksuja. Samalla korotetaan eläkeikää. AY liikkeiden valtaa pitää rajoittaa. Yritykset voivat tällöin leikata palkkoja. Samanaikaisesti leikataan sosiaaliturvaa, esim ansiosidonnainen pois, asumis tuet pois jne. Työttömille joku kiinteä kk korvaus, jotta ei nyt nälkään kuole. Ihmiset hakeutuvat nopeammin töihin ja myös muuttavat töiden perässä sinne missä niitä on, kun työssäkäyvät eivät maksele kotona makaamamista. Itse näkisin, että suomessa on tuloerot liian pienet työttömien ja työssä käyvien välillä liian kovan sosiaaliturvan vuoksi ja siksi kannustetta lähteä töihin ei ole riittävästi.

Julkista sektoria pitäisi leikata reilusti. Miten esim taidemuseon pitäminen kuuluu yhteiskunnalle? Jos joku haluaa katsella taidetta, voi maksaa siitä pääsylipussa tai muuten rahoittamalla. Yksityisen puolen hommia siis tuottaa tälläiset palvelut kysynnän mukaan. Nykymeiningillä pakotetaan kaikki maksamaan myös sellaisista palveluista, joita ei koskaa käytä tai edes halua käyttää. Julkisen sektorin tehtävä on taata turvallisuus, omaisuuden suoja, terveydenhoito, koulutus ja jokin tietty turvaverkko varalle, mutta ei samaa elintasoa kuin niille työssäkäyville, jotka verot maksavat. Loput palvelut kyllä hoituu kysynnän ja tarjonnan mukaan ja ihmisten pitää oppia myös itse varautumaan pahoihin päiviin, jotta heti ei olla muiden kukkarolla.

Muutosten jälkeen uusia työpaikkoja syntyy, koska työllistämis kustannukst laskevat. Nykyään on paljon töitä, joita ei kannata tehdä nykyisillä työllistämis kustannuksilla, mutta tarvetta kuitenkin olisi. Päättäjien mielestä on ilmeisesti kannattavaa maksaa osa ihmisistä ennemmin kotiin makaamaan kuin tekemään jotain hyödyllistä ja tuottavaa.

Eli tehdään sama mitä Kreikassa. Ei toimi. Seuraava ehdotus.
 
Niinhän sen voisi ajatella. Valtio ei päätä vientiteollisuuden palkoista ja palkkojen leikkaus demotivoi henkilökuntaa kun pitäisi innovoida. Palkkojen leikkaus leikkaa kokonaiskysyntää ja lisää työttömyyttä. Tuotteen hinta muodostuu muustakin kuin palkoista.
Jos tämä pitäisi paikkansa, niin meillä menisi monin verroin paremmin kuin Saksalla - ollaanhan me ajettu Saksasta heittämällä ohi palkankorotuksissa 2000-luvulla. Suomessa on vientiteollisuudessa todella paljon töitä, joita ei kertakaikkiaan voi kustannustehokkasti automatisoida vaikka kuinka innovoisi, vaan niihin menee käytännössä väistämättä tietty määrä ihmistyötä riippumatta siitä, missä työ tehdään. Myöskään esim. alihankinnassa ei ole kovin oleellista, kuinka hyvin hitsaaja osaa innovoida, vaan oleellisempaa on se, kuinka kustannustehokkaasti hitsaaja saa halutunlaatuisen tuotteen valmistettua. Kaikista huonoiten Suomi pärjää juuri alihankinteollisuudessa, mikä johtuu suurelta osin käsistä karanneista palkoista.

Täytyy muuten sanoa, että minua ei ole koskaan motivoinut työssä palkka. Oikeastaan pidän todella kummallisina ihmisiä, jotka marisevat etteivät viitsi tehdä työtään paremmin, koska työnantaja maksaa huonoa palkkaa. Motivoidun ainakin itse ainoastaan työni tuloksista ja jos palkka ei mielestäni vastaa tuotostani, niin en heikennä tuotostani vaan vaihdan työnantajaa. Mielestäni työmarkkinoiden kuuluisikin toimia juuri näin oikein toimivassa markkinataloudessa, eikä ay-liikkeen tarvitse olla joka välissä ajamassa tuloksiin täysin sitomattomia etuja jäsenilleen.
 
Kyllä palkkojen leikkaus niittaa kokonaiskysyntää. Sinänsä olen samaa mieltä, että jos Suomi olisi pidättäytynyt palkankorotuksista aikoinaan niin euro olisi heikko suhteessa maan kilpailukykyyn. Tämä buustaisi hyvin vientiä. Toisaalta kansantalous on nominaalinen otus, palkkojen leikkaukset paitsi haittaavat kysyntää niin myös huonontavat yksityisen sektorin kykyä hoitaa palkkoja vastaan aikoinaan otettuja velkoja.
 
Palkat ja kustannustaso on möhlitty kestämättömälle tasolle. Vanhojen kähmyjen palkkoja kun ei voi laskeakaan niin oikeastaan ainoa keino on helpottaa maan tilannetta on tehdä uusien työntekijöiden ottamisesta halvempaa, mahdollistaa pienemmät palkat ja sivukustannukset. Uudet yritykset pääsee kirimään takamatkalta ohi ja ajan mittaan koko maan tilanne helpottuu.

Ei sitä vientiä tarvita kuin tuonnin maksamiseen.

... joten ei kun lopetetaan saksalaisten autojen ja kiinalaisen elektroniikan osto ja käytetään rahat kotimaisiin paidanpesupalveluihin.

Julkista sektoria pitäisi leikata reilusti. Miten esim taidemuseon pitäminen kuuluu yhteiskunnalle?

Kävin paikallisessa museoiden yö -tapahtumassa. Museoita paikkakunnalla tuntuu riittävän monentasoista ja moneen lähtöön. Arvatkaas montako niitä Tampereella on? Tästä puuttuu ensisilmäyksellä ainakin kaksi: https://www.google.fi/maps/search/tampereen+museot/@61.4983613,23.7555087,15z

Heti jos kaupungilla sattuu olemaan tyhjillään joku vanhempi rakennus niin jostain huudetaan että siihen pitää saada museo. Mitä?! Ihan kuin näihin nykyisiin olisi kävijöitä. Onhan noissa toki se puoli että voi laittaa pitkäaikaistyöttömiä istuskelemaan sinne.
 
Ymmarran kylla etta tyonantajapuoli marisee liian kovista palkkakustannuksista. Ja sehan on selva, hinta ratkaisee monesti kaupan. Mutta harvoin kerrotaan mita ovat ne kilpailijamaat joista olemme jaamassa tai jaaneet jalkeen ja millaiset tyovoimakustannukset siella on. Materiaalikustannukset ja konetuntihinnat ovat varmasti melko samalla tasolla kuin suomessa jos tehdas on nykyaikainen. Kuljetuskustannuksissa voi olla eroa. Energian hintaan en ota kantaa mutta yleisesti ottaen sahko on Suomessa Euroopan mittapuulla hyvin edullista.

Paljonko tyontekijan tuntihinta sivukuluineen on Saksassa keskimaarin konepajateollisuudessa?
 
Lisaan viela tuohon ylempaan postiini etta jotta palkkojen ja palkankorotusten vertailu olisi mielekasta on niita verrattava toimialan sisalla. Matalapalkkaisia palvelualoja ja konepajateollisuuden palkkakehitysta ei saa sotkea kun maiden valista vertailua tehdaan.
 
Eivät ne tehtaat ole yhtä nykyaikaisia enää Suomessa ja Saksassa. Ei Suomessa ole voitu investoida samaa tahtia kuin Saksassa, eikä täällä ole absoluuttisesti investoitu juuri mihinkään vuoden 2008 jälkeen. Mikään kansainvälinen julkinen Oy ei pysty omistajilleen perustelemaan investointia Suomeen, sillä sama investointi lähestulkoon missä tahansa muualla tuottaa paremmin. Ei tarttis kovasti lukea ketjua taaksepäin, että löytyisi niitä syitä tähän, joten en nyt käy tässä toistamaan samaa.

Tässä tarinaa siitä, miten Saksan ja Suomen teollisuuden palkat ovat kehittyneet talouskriisin aikana ja sen jälkeen:
https://www.stat.fi/artikkelit/2013/art_2013-03-11_004.html?s=0

Ei voi kuin ihmetellä, miten meidän kolmikanta on ryssinyt päreiksi koko teollisuussektorin täältä. Savupiippuja tulee vielä kova ikävä jonain kylmänä talvena.
 
Kyllähän asia on juuri niin kuin Dopey toteaa yllä. On vain todella hämmentävää, että Suomessa on vielä suuri osa väestöstä sitä mieltä, että vaikka täällä menee tällä hetkellä taloudellisesti hyvin huonosti, niin mitään muutoksia ei saa työmarkkinoilla tehdä.

Tässä on mielenkiintoinen selvitys Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvystä:
https://www.tem.fi/files/32980/Indufor_Suomen_Metsateollisuuden_kilpailukykyNET.pdf

Kun noita esitettyjä tuloksia katsoo, niin näkee selvästi, että koko massa- ja paperiteollisuudessa tuotantomäärät ovat pudonneet huomattavasti Suomessa samaan aikaan kuin ne ovat kasvaneet merkittävästi Saksassa. Saksa on etenkin paperiteollisuudessa juuri sellainen kilpailija meille, jonka kanssa meillä on mahdollisuudet kilpailla. Kiinan kanssa taas meillä ei juuri ole toivoa kilpailla ainakaan Kiinan sisämarkkinoiden toimituksista.

Tässä hyvä yhteenveto siitä, miksi Metsä Tissue investoi Saksan eikä Suomen erikoispaperikoneisiin:
(http://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B251.pdf)

Yrityksen investointisuunnitelmien vertailussa saatiin seuraavia tuloksia ja
näkökohtia:

Suomesta käsin 96 prosenttia asiakkaista on yli 1 000 kilometrin etäisyydellä, Saksan vaihtoehdossa 32 prosenttia. Tämän takia kuljetuskustannukset Saksasta ovat 30 prosenttia pienemmät kuin Suomesta tuotettua tonnia kohti. Laskelmassa otettiin huomioon myös tulossa olevien laivaliikenteen polttoaineen vähärikkisyysvaatimusten (ns. IMO-päätöksen) kustannusvaikutukset.
–Suomessa energiaratkaisu on turvepohjainen, Saksassa kaasupohjainen. Sähkökustannuksissa ei ole merkittävää eroa (selvitys tehtiin ennen Suomen uusia ympäristöveroratkaisuja). Saksassa energiankulutus on 10–20 prosenttia pienempi kuin Suomessa uudemmasta paperikoneesta johtuen.
Suomessa keskeytymättömän kolmivuorotyön työvoimakustannukset ovat 52 e/h ja keskeytyvän 35 e/h, Saksassa vastaavasti 35 e/h ja 27 e/h eli 20–30 prosenttia matalammat kuin Suomessa.
Suomessa vastaavan tuotannon henkilöstökustannukset ovat vuodessa 1,1 milj. euroa korkeammat kuin Saksassa.

Yritys näki valitussa vaihtoehdossa seuraavia hyötyjä:
Päämarkkinoiden läheisyys, mikä tuo säästöjä toimitusketjussa ja logistiikassa ja lyhentää toimitusaikoja.
–Laadun ja tuotevalikoiman parantaminen lisää myyntiä.
–Tehokkuus paranee huomattavasti.
–Suomen yksikköä voidaan virtaviivaistaa ja käyttää vapautuvia tiloja mm. varastointiin.
–Saksassa ”tuotantolaitosten verkko” (kolme muuta yrityksen tehdasta lähellä) tuo lisäsynergiaa.
Kaksi ruuanlaitto- ja leivinpaperituotantolaitosta on suojana erityisesti mm. usein toistuvia suomalaisia lakkoja vastaan.

Ratkaisevaa päätökselle oli sopiva erikoispaperikone ja siihen liittyvä valmis ja toimiva infrastruktuuri. Mittavat säästöt Saksassa suhteessa Suomen tuotanto- ja logistiikkakustannuksiin tekivät muutoksesta kannattavan ja mahdollistivat myös jalostuksen siirron samaan osoitteeseen.

Arviointia:
Kun verrataan Saksan ja Suomen työmarkkinoiden vaikutusta ja merkitystä esimerkintyyppisissä tilanteissa, voidaan tehdä seuraavia päätelmiä:
Kun yrityksen liiketoiminta ohjautuu kysynnän mukaan, ovat toimitusvarmuus ja työn tekemisen joustavuus (ml. työaikapankki) ja moniosaaminen olennaisia tekijöitä.
–Suhteellisesti jo muutenkin korkeiden työvoimakustannusten vuoksi jalostuksen liiketoimintaa rasittavat mm. viikonlopuista ja pyhäpäivistä aiheutuvat työvoimakustannusten lisäykset.
Työtaistelut ja niiden uhat (laittomat lakot, myötätuntolakot, vahinkoihin nähden mitättömät lakkosakot) vaikuttavat erittäin kielteisesti liiketoimintaan.

Miksi Saksa menestyy?
–Kasvuinvestoinnit ohjautuvat työehtojen ja tuottavuuden kannalta paremmille markkinoille, mutta myös kuljetus- ja logistiikkakustannuksilla on kasvava merkitys. Säästö- ja tuottavuusinvestoinnit voivat olla Suomessa edelleen relevantteja, jolloin tärkeää on esimerkiksi
työvoimakustannusten alentaminen automaation avulla.
–Suomen suhteellisen joustava lomautusmenettely on positiivinen asia.

Kyllä kannatti aikoinaan paperimiehen lakkoilla, kun saatiin melkein kolmanneksen verran saksalaisia paperimiehiä parempi palkka kinuttua. Nyt sitten niitetään sitä mikä aikaisemmin on kylvetty...
 
Kyllä kannatti aikoinaan paperimiehen lakkoilla, kun saatiin melkein kolmanneksen verran saksalaisia paperimiehiä parempi palkka kinuttua. Nyt sitten niitetään sitä mikä aikaisemmin on kylvetty...

Ei se nyt kokonaan paperimiesten piikkiin mene. Vähintäänkin yhtä kovia syyllisiä olivat omistajat ja johtajat jotka eivät tehostaneet toimintaa hyvän sään aikana. Paperitehtaan kuljettajia ajatettiin ennen joulua rinkiä tehtaan takapihalla jotta jokainen sai vuosittaiset kilometrit täyteen jolloin kirjanpidossa näkyy että kuljettajia ei ole liikaa. Vuosittainen joulubonus 1-3kk palkka koko henkilöstölle yms. Paperimiesten palkka vaan on helppo syntipukki.

Yleisesti ottaen kannattaa niissä investoinneissa muistaa ettei niiden määrä korreloi suoraan työpaikkojen kasvuun. Iso osa investoinneista tehdään työntekijöiden vähentämiseksi ;)
 
Ei se nyt kokonaan paperimiesten piikkiin mene. Vähintäänkin yhtä kovia syyllisiä olivat omistajat ja johtajat jotka eivät tehostaneet toimintaa hyvän sään aikana. Paperitehtaan kuljettajia ajatettiin ennen joulua rinkiä tehtaan takapihalla jotta jokainen sai vuosittaiset kilometrit täyteen jolloin kirjanpidossa näkyy että kuljettajia ei ole liikaa. Vuosittainen joulubonus 1-3kk palkka koko henkilöstölle yms. Paperimiesten palkka vaan on helppo syntipukki.
Tiedän tuon Paperiliiton touhun muutamasta sattuneesta syystä paremmin kuin hyvin, ja tuo mitä sanoit on sinänsä aivan totta. Tehtailla johtajatason henkilötkin pelkäsivät 80- ja 90-luvuilla kuollakseen, että jos Paperiliiton vaatimuksia vastustetaan, niin ne menevät lakkoon ja ovat lakossa niin kauan kunnes heidän tahtonsa menee läpi. Vasta vuonna 2005 työnantajapuoli sai pakon edessä sanottua ensimmäisen kerran "ei" Paperiliiton vaatimuksille, mikä johtikin melkoiseen lakko- ja työsulkuruljanssiin. Kuitenkin kun meillä paperiteollisuuden palkat ovat 20-30 % korkeammat kuin sekä Ruotsissa että Saksassa, niin mielestäni palkankorotuksissa on tehty ylilyöntejä, joiden vaikutukset realisoituvat nyt.

Yleisesti ottaen kannattaa niissä investoinneissa muistaa ettei niiden määrä korreloi suoraan työpaikkojen kasvuun. Iso osa investoinneista tehdään työntekijöiden vähentämiseksi ;)
Pitää täysin paikkansa. Kuten tuossa Etlan raportissa todetaankin, niin Suomessa investoinnit ovat olleen pääasiassa tehokkuutta parantavia kun taas Saksassa on investoitu myös uuteen kapasiteettiin. Investoinnit uuteen kapasiteettiin kuitenkin lähes väistämättä tuovat lisää työpaikkoja.
 
Ei se nyt kokonaan paperimiesten piikkiin mene. Vähintäänkin yhtä kovia syyllisiä olivat omistajat ja johtajat jotka eivät tehostaneet toimintaa hyvän sään aikana.

Motivaatio tehostamiseen lienee ollut varsin alhaalla, kun työntekijät huutivat jokaisesta pienestäkin muutoksesta työnkuvaan lisää liksaa. Vaikka kyseinen muutos olisi vain helpottanut paperiduunarin duunia, niin se ei estänyt.

Kun tehostamisesta tulee kustannuksia ja turhaa taistelua liiton kanssa, niin hölmöähän tuollaista on tehdä. Parempi kun alkaa tekemään paperia siellä, missä työntekijät eivät ole pää märkänä sahaamassa omaa oksaansa ja tunkemassa kilpaa kapuloita rattaisiin. Proletariaatin diktatuurin alla pyörivät koneet pyörikööt niin kauan kuin kannattaa, jonka jälkeen viimeinen sammuttakoot valot.
 
Motivaatio tehostamiseen lienee ollut varsin alhaalla, kun työntekijät huutivat jokaisesta pienestäkin muutoksesta työnkuvaan lisää liksaa. Vaikka kyseinen muutos olisi vain helpottanut paperiduunarin duunia, niin se ei estänyt.

Kun tehostamisesta tulee kustannuksia ja turhaa taistelua liiton kanssa, niin hölmöähän tuollaista on tehdä. Parempi kun alkaa tekemään paperia siellä, missä työntekijät eivät ole pää märkänä sahaamassa omaa oksaansa ja tunkemassa kilpaa kapuloita rattaisiin. Proletariaatin diktatuurin alla pyörivät koneet pyörikööt niin kauan kuin kannattaa, jonka jälkeen viimeinen sammuttakoot valot.

Ja millä alalla työntekijät eivät halua lisää liksaa tai päästä osallisiksi tehostamisella saavutettuihin säästöihin? Johto siitä loppupeleissä vastaa ja kertoo aika kyvyttömästä johdosta jos nostavat kädet ilmaan ja toteavat että "ei me voida tehdä mitään kun työntekijät tässä tehtaassa määrää". Kuten todettu, työntekijöiden syyttäminen on helppo tekosyy/syntipukki. En yritä saada aikaan mitään työnantaja vs työntekijtä vääntöä sanomalla että toinen osapuoli on 100% syypää, mutta paperialan ongelmissa ei ole ketään syytöntä.
 
Ihan hyvia linkkeja Dopeylta ja petzkulta. Syy miksi nostin asiaa esille on se etta hirvean usein kuulee vain sita toistoa etta tyovoimakustannukset on nousset kilpailijamaihin nahden. Naissa linkeissa nyt oli vahan faktaakin takana. Mutta kylla Suomeenkin investoitu on ja keskitetty tuotantoa. Ja tullaan varmasti tekemaan edelleen mutta ne tehtaat on automatisoituja ja toiminnaltaan tarvittavat standarit tayttavia. Semmoinen puhe etta mikaa kv. yritys ei tanne investoi on valetta.


Muistaakseni viimeinen paperikoneinvestointi Suomeen tehtiin 1998. Sen jalkeen paperi- ja kartonkikoneista on sammutettu kolmannes. Koneilla on kylla kayttoikaa mutta ne on vain irrotettu lattiasta ja siirretty toiseen maahan. Surullista.

Suomi, kuten muutkin maat, kay kauppaa paaasiassa naapurimaiden ja lahialueen maiden kanssa. Kauppakumppaniemme kanssa kilpailemme viennissa myos samoista markkinoista. Meidan eurooppalaiset kilpailijamaat nakee kun katsoo karttaa. Ja kun noita linkitettyja juttuja tsekkailee niin samoja kustannusongelmia on muillakin kilpailijamailla. Sijainnin kannaltahan me ollaan paska maa ja rikkidirektiivin jalkeen viela paskempi. Mutta ei me kuitenkaan muiden ohi miksikaan yyberkalliksi olla hypatty. Semmoista vaikutelmaa meinaa joskus kirjoituksista saada.
 
Ihan hyvia linkkeja Dopeylta ja petzkulta. Syy miksi nostin asiaa esille on se etta hirvean usein kuulee vain sita toistoa etta tyovoimakustannukset on nousset kilpailijamaihin nahden. Naissa linkeissa nyt oli vahan faktaakin takana. Mutta kylla Suomeenkin investoitu on ja keskitetty tuotantoa. Ja tullaan varmasti tekemaan edelleen mutta ne tehtaat on automatisoituja ja toiminnaltaan tarvittavat standarit tayttavia. Semmoinen puhe etta mikaa kv. yritys ei tanne investoi on valetta.


Muistaakseni viimeinen paperikoneinvestointi Suomeen tehtiin 1998. Sen jalkeen paperi- ja kartonkikoneista on sammutettu kolmannes. Koneilla on kylla kayttoikaa mutta ne on vain irrotettu lattiasta ja siirretty toiseen maahan. Surullista.

Suomi, kuten muutkin maat, kay kauppaa paaasiassa naapurimaiden ja lahialueen maiden kanssa. Kauppakumppaniemme kanssa kilpailemme viennissa myos samoista markkinoista. Meidan eurooppalaiset kilpailijamaat nakee kun katsoo karttaa. Ja kun noita linkitettyja juttuja tsekkailee niin samoja kustannusongelmia on muillakin kilpailijamailla. Sijainnin kannaltahan me ollaan paska maa ja rikkidirektiivin jalkeen viela paskempi. Mutta ei me kuitenkaan muiden ohi miksikaan yyberkalliksi olla hypatty. Semmoista vaikutelmaa meinaa joskus kirjoituksista saada.
Tosiaan se Suomen ongelma ei ole ensisijaisesti edes työvoiman kalleus, vaan epäluotettavuus. He kun voivat olla lakossa milloin tahansa ja mistä tahansa syystä tai täysin ilman syytä, ja myöskin ovat. Miksi investoida tehtaaseen maassa, jossa tuotanto saattaa milloin tahansa keskeytyä täysin arvaamattomasti työntekijöiden mielivaltaisen lakkoilun takia. Sitä saa mitä tilaa, kun ei teollisuustyöntekijöille selvästikään Suomessa työntekeminen maistu, niin eipä sitä työtä tarvitse kovin kauan enää tehdä.
 
Kämppien hinnat alas 50% ja asuinkustannusten säästön verran palkat alas!
Kerrankin hyvä ehdotus, paitsi että tuo 50% olisi pääkaupunkiseudulla enemmänkin 20-25%, muissa isoissa kaupungeissa noin 10-15%, muualla 0-10% ja pitäisi toteuttaa pikkuhiljaa ja siihen suuntaan on pieniä askelia otettukin, kun asuntolainan korkovähennysoikeutta on karsittu. Ei ole vain vielä riittäviä toimenpiteitä tehty. Asuntopolitiikkaan pitäisi panostaa paljon enemmän ja ellei Helsinki, Kauniainen, Espoo, Porvoo ja Vantaa kaavoita riittävästi tontteja edullisille vuokrakämpille, niin lakia pitäisi sitten muuttaa niin, että valtio pakottaa.

Tässä ketjussa on puhuttu muutenkin mielestäni ihan liian vähän asumisen hinnoista, niin vuokrista kuin omistusasumisenkin. Suomessa on ostovoimaan ja palkkoihin nähden mielipuoliset asumiskulut ja niitä pitäisi leikata joillain keinoilla, että ostovoima voisi lisääntyä. Ostovoiman lisääntymiseen eivät ole ainoita keinoja palkkojen nostaminen (vasemmistolaisten peruskeino, eli tulonsiirto yrityksiltä valtiolle ja palkollisille työläisille) tai verojen alentaminen (oikeistolaisten peruskeino, eli tulonsiirto valtiolta yrityksille). Voisiko varsinkin matalapalkkaisten palvelualan duunareiden palkannostovaatimukset olla vähän hiljaisempia, jos asumiskulut erityisesti suurissa kaupungeissa laskisivat joillain toimenpiteillä? Voisiko se mutkan kautta helpottaa kaupan ja palvelualan yritysten tilannetta, koska palkkakulut eivät ainakaan nousisi? Voisiko se vuorostaan pikkuhiljaa kohentaa työllisyyttä, tai ainakaan työttömyys ei kasvaisi?
 
Back
Ylös Bottom